Hyppää pääsisältöön

Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

Noita Nokinenä -uunnelman näyttelijät Alli Häjänen (Noita Harvahammas), Marja Korhonen (Noita Nokinenä), Elsa Turakainen (alkuperäinen Noita Harvahammas) ja Rauha Rentola (Vilma Väkäleuka).
Noita Nokinenä -kuunnelman näyttelijät Alli Häjänen (Noita Harvahammas), Marja Korhonen (Noita Nokinenä), Elsa Turakainen (alkuperäinen Noita Harvahammas) ja Rauha Rentola (Vilma Väkäleuka) kuvattuna vuonna 1982. Noita Nokinenä -uunnelman näyttelijät Alli Häjänen (Noita Harvahammas), Marja Korhonen (Noita Nokinenä), Elsa Turakainen (alkuperäinen Noita Harvahammas) ja Rauha Rentola (Vilma Väkäleuka). Kuva: Leif Öster / Yle kuvapalvelu Noita Nokinenä,Marja Korhonen,Elsa Turakainen,Rauha Rentola,Alli Häjänen

Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

Äkäiseksi tiedetty noita asuu Noitavuorella Suomen Kuusimetsässä. Taikasanat "surra purra murraa, taikapussi hurraa" ja huudahdus ”voi tikkerperi!” kuullaan usein Nokinenän suusta, jos asiat eivät mene niin kuin hän itse toivoo. Nokinenän siskot Hanna Harvahammas (Elsa Turakainen ja Alli Häjänen) ja Vilma Väkäleuka (Rauha Rentola) ovat sisartaan kiltimpiä tapauksia, ja heidän osanaan onkin usein rauhoitella äkkipikaista sisartaan.

Voi tikkerperi!― Noita Nokinenä

Vaikka Nokinenää pidetään usein vallanhimoisena ja itsekkäänä ilkimyksenä, on noidalla vastapainoksi myös inhimillisempi, haavoittuvampi ja herkempi puoli. Näyttelijä Marja Korhonen kuvaili vuonna 1996 tehdyssä radiohaastattelussa Noita Nokinenän rooliin astumista suurenmoiseksi kokemukseksi ja tuntuipa hahmosta löytyvän näyttelijälle myös samaistumispintaa.

Noita Nokinenän joulujaksoja on julkaistu pysyvästi Yle Areenaan

Lue lisää:

Marja Korhonen ruusu suussaan Tuttu Juttu -ohjelmassa Timo Koivusalon haastattelussa.

Marja Korhonen — Noita Nokinenä ja itsetunto-ongelmat

Näyttelijä Marja Korhosella (1924–2014) oli osansa monen tulevan teatterintekijäpolven töissä. Noita Nokinenän ja Ilkamien sketsien lisäksi moni muistaa hänet taitavana improvisaatio-opettajana. Päivi Istala haastatteli Korhosta vuonna 2006 Viikon taiteilijana. Korhosen huumorintajua ja itseironiaa ei ollut aika nakertanut, vaikka niiden takaa löytyi jo lapsena haavoittunut itsetunto.

Lue lisää:

Marja Korhonen katsoo itseään peilistä (1972).

Marja Korhonen halusi elää nyt ja huomenna, ei eilen

Riitta Degerholmin vuonna 1972 ohjaama dokumentti piirtää syvän mutta humoristisen, kohteensa näköisen kuvan näyttelijä Marja Korhosesta. Ohjelmassa nähdään myös hersyviä otteita Korhosen koomikonkyvyistä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?