Hyppää pääsisältöön

Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

Alkuperäinen kuvateksti: Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa.
Alkuperäinen kuvateksti: Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa. Kuva: SA-kuva tsasouna,Lukupiiri,Sotaromaani

Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu!

Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi. Paras ja henkilökohtaisesti aina yhtä innostava esimerkki tästä kirjallisesta totisuudesta ja suuttumisen lajityypistä on minulle ollut Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaanin ja elokuvien ympärillä käyty keskustelu.

Armeija eteni, väsyneenä mutta menetyksen siivittämänä ja kansa riemuitsi sen voitoista.
- Sotaromaani -
Konekivääri valmiina.
Konekivääri valmiina. Syväri 1942. Konekivääri valmiina. Kuva: SA-kuva jatkosota

Tiesin jo yläasteikäisenä ensimmäisen kerran kirjaan tarttuessani, että aikoinaan romaanin ilmestyessä vuonna 1954 ei ns. sammakkoperspektiivi ja upseereista kirjoitetut kuvaukset kelvanneet kriitikolle tai muille romaanin sotilaiden ja kertojaäänen maailmankuvasta järkyttyneille aikuisille.

Isot herrat tarttee kunniaa ja rahaa ja niitten huorrat jalokiviä ja turkiksia.
- Sotaromaani -

Tämä ensimmäinen lukukertani ja tietoisuus Tuntemattoman sotilaan vastaanotosta tuli mieleeni kun nyt luin Väinö Linnan Sotaromaanin eli Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversion. Sotaromaanin ilmestyessä vuonna 2000 selasin sitä läpi ja luin pääpiirteittäin kohdat, joita Tuntemattomassa sotilaassa ei ollut. Kustantaja WSOY kun oli ystävällisesti jo silloin kursivoinut Sotaromaaniin kyseiset sanat, rivit ja kokonaiset sivutkin.

Äänislinnan upseerien sotilaskoti.
Äänislinnan upseerien sotilaskoti. Ulkokuva rakennuksesta. Maaliskuu 1942. Äänislinnan upseerien sotilaskoti. Kuva: SA-kuva jatkosota

Sotaromaanin ilmestyessä käytiin keskustelua kustantajan harjoittamasta sensuurista. Sensuroiko kustantaja poistamalla Linnan alkuperäisestä käsikirjoituksesta sanoja, tapahtumien kuvauksia ja sitä kautta jopa kirjailijan taiteellisia näkemyksiä, jotka eivät poliittisista tai uskonnollisista syistä sopineet aikakauden henkeen tai kustantajan ajatusmaailmaan hyvästä kaunokirjallisuudesta?

Rahikainen veti taskustaan naisten vaaleanpunaiset housut ja riiputteli niitä ilmassa.
- Sotaromaani -
Partio ajamassa ryssän desantteja takaa.
Partio ajamassa ryssän desantteja takaa. Syvärin lohko, Pidma-Homorovits 1942. Partio ajamassa ryssän desantteja takaa. Kuva: SA-kuva jatkosota

Sensurointi on varmaankin väärä sana, mutta kyllä lukiessa selvästi useimmiten näkee Sotaromaanin kursivoidun tekstin pois jättämiselle poliittiset syyt tai epäsovinnaisen ilmaisun kriteerien täyttymisen. Milloin kursivoinnin löytää sotamies Rahikaisen naisrintamalta saaliiksi saatujen pikkuhousujen esittelystä ja nuuhkimisesta. Milloin Suomen armeijan päällystön, kertojan mukaan idioottimaisuuteen yltävän, Natsi-Saksaan nojaavasta Suur-Suomi-innosta. Milloin vuorostaan Suomen valtio- ja armeijajohdon, sekä upseerien yleisen tyhmyyden ja ymmärtämättömyyden arvostelusta. Tai vaikkapa yksittäisen sotilaan ajatuksista, kuten Lahtisen monologista sodan järjettömyydestä, ja siinä sivussa aikuisten miesten metsässä tekemistä asioista.

Konekivääri asemissa talvella
Konekivääri antaa tulta. Rukajärven suunta 1942. Konekivääri asemissa talvella jatkosota
Upseerit saivat luvan ampua pakenijoita.
- Sotaromaani -

Vaikka ainakin neljällä eri vuosikymmenellä luetun Tuntemattoman ja kolmen nähdyn elokuvan jälkeen romaanin tapahtumista monet ovat liiankin tuttuja, jäi Sotaromaanin lukemisen jälkeen päällimmäisiksi tunteiksi se kuinka Linnan teksti vie aina vain niin syvälle ja kokonaan konekiväärikomppanian mukaan. Yllätyin myös kertojaääneen voimasta ja joistain seikoista, joita en lainkaan muistanut. Pari kertaa piti lukea uudestaan mm. kohta, jossa Rokka käy hakemassa venäläisestä lentokoneesta itselleen sormusten tekemiseen tarvittavan propellin.

Veneitä järven rannalla.
Kalastusveneitä Äänisjärven jyrkällä rannalla 1942. Veneitä järven rannalla. Kuva: SA-kuva jatkosota
Ja kenties löytyi niinkin luonnottomia äitejä, jotka todella tunsivat iloa poikansa haudalla.
- Sotaromaani -

Sotaromaanista tuli arvokas lisäosa moneen kertaan luettuun Tuntemattomaan. Useat henkilöt saivat lisää luonnetta, syvenivät ihmisinä ja tuttuihinkin tapahtumiin löytyi monin paikoin roisimpia uusia piirteitä. Kertoja sai vielä aiempaa enemmän kriittistä näkökulmaa ja suorasukaisuutta suhteessa kaikenlaisiin auktoriteetteihin, lähinnä tietenkin Suomen armeijan upseereihin, valtiojohtoon ja pienempiin herranalkuihin.

Monta kertaa näitä kursivoituja lauseita lukiessa nauratti siinä missä propaganda Vanhalaa itse romaanissa. Ajattelin, että Sotaromaanin tekstin kuvaamista tapahtumista ja sanoista sitä vasta aikanaan suututtu olisikin. Eikä se tietenkään vieläkään ole kaikkien osalta myöhäistä. Khihii –iii.

Viipurin valtausparaati 31.8.1941.
Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Kuva: SA-kuva jatkosota

Lisää ohjelmasta

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Ellan matkassa Etelä-Italiassa

    Harva tuntee eteläistä Italiaa. Lähde matkalle Ellan kanssa!

    Eteläinen Italia on aina näihin päiviin asti ollut Italiassa 15 vuotta asuneelle Ella Kanniselle, kuten niin monelle muullekin, arvoitus. Uudessa seitsemän osaisessa sarjassa Ella tutustuu etelän ankaraan historiaan ja sen monipuoliseen kulttuuriin.

  • Etelä-Italia Teeman elokuvissa talvella 2018

    Elokuvia Ellan matkojen maisemista

    Teemalla tutustutaan 24.1. alkaen seitsemänosaisessa sarjassa Ellan matkassa Etelä-Italian ankaraan historiaan ja monipuoliseen kulttuuriin. Tätä nojatuolimatkaa tuetaan viidellä elokuvalla samaisen alueen nykypäivään ja historiaan.

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).