Hyppää pääsisältöön

Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

Alkuperäinen kuvateksti: Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa.
Alkuperäinen kuvateksti: Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa. Kuva: SA-kuva tsasouna,Lukupiiri,Sotaromaani

Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu!

Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi. Paras ja henkilökohtaisesti aina yhtä innostava esimerkki tästä kirjallisesta totisuudesta ja suuttumisen lajityypistä on minulle ollut Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaanin ja elokuvien ympärillä käyty keskustelu.

Armeija eteni, väsyneenä mutta menetyksen siivittämänä ja kansa riemuitsi sen voitoista.
- Sotaromaani -
Konekivääri valmiina.
Konekivääri valmiina. Syväri 1942. Konekivääri valmiina. Kuva: SA-kuva jatkosota

Tiesin jo yläasteikäisenä ensimmäisen kerran kirjaan tarttuessani, että aikoinaan romaanin ilmestyessä vuonna 1954 ei ns. sammakkoperspektiivi ja upseereista kirjoitetut kuvaukset kelvanneet kriitikolle tai muille romaanin sotilaiden ja kertojaäänen maailmankuvasta järkyttyneille aikuisille.

Isot herrat tarttee kunniaa ja rahaa ja niitten huorrat jalokiviä ja turkiksia.
- Sotaromaani -

Tämä ensimmäinen lukukertani ja tietoisuus Tuntemattoman sotilaan vastaanotosta tuli mieleeni kun nyt luin Väinö Linnan Sotaromaanin eli Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversion. Sotaromaanin ilmestyessä vuonna 2000 selasin sitä läpi ja luin pääpiirteittäin kohdat, joita Tuntemattomassa sotilaassa ei ollut. Kustantaja WSOY kun oli ystävällisesti jo silloin kursivoinut Sotaromaaniin kyseiset sanat, rivit ja kokonaiset sivutkin.

Äänislinnan upseerien sotilaskoti.
Äänislinnan upseerien sotilaskoti. Ulkokuva rakennuksesta. Maaliskuu 1942. Äänislinnan upseerien sotilaskoti. Kuva: SA-kuva jatkosota

Sotaromaanin ilmestyessä käytiin keskustelua kustantajan harjoittamasta sensuurista. Sensuroiko kustantaja poistamalla Linnan alkuperäisestä käsikirjoituksesta sanoja, tapahtumien kuvauksia ja sitä kautta jopa kirjailijan taiteellisia näkemyksiä, jotka eivät poliittisista tai uskonnollisista syistä sopineet aikakauden henkeen tai kustantajan ajatusmaailmaan hyvästä kaunokirjallisuudesta?

Rahikainen veti taskustaan naisten vaaleanpunaiset housut ja riiputteli niitä ilmassa.
- Sotaromaani -
Partio ajamassa ryssän desantteja takaa.
Partio ajamassa ryssän desantteja takaa. Syvärin lohko, Pidma-Homorovits 1942. Partio ajamassa ryssän desantteja takaa. Kuva: SA-kuva jatkosota

Sensurointi on varmaankin väärä sana, mutta kyllä lukiessa selvästi useimmiten näkee Sotaromaanin kursivoidun tekstin pois jättämiselle poliittiset syyt tai epäsovinnaisen ilmaisun kriteerien täyttymisen. Milloin kursivoinnin löytää sotamies Rahikaisen naisrintamalta saaliiksi saatujen pikkuhousujen esittelystä ja nuuhkimisesta. Milloin Suomen armeijan päällystön, kertojan mukaan idioottimaisuuteen yltävän, Natsi-Saksaan nojaavasta Suur-Suomi-innosta. Milloin vuorostaan Suomen valtio- ja armeijajohdon, sekä upseerien yleisen tyhmyyden ja ymmärtämättömyyden arvostelusta. Tai vaikkapa yksittäisen sotilaan ajatuksista, kuten Lahtisen monologista sodan järjettömyydestä, ja siinä sivussa aikuisten miesten metsässä tekemistä asioista.

Konekivääri asemissa talvella
Konekivääri antaa tulta. Rukajärven suunta 1942. Konekivääri asemissa talvella jatkosota
Upseerit saivat luvan ampua pakenijoita.
- Sotaromaani -

Vaikka ainakin neljällä eri vuosikymmenellä luetun Tuntemattoman ja kolmen nähdyn elokuvan jälkeen romaanin tapahtumista monet ovat liiankin tuttuja, jäi Sotaromaanin lukemisen jälkeen päällimmäisiksi tunteiksi se kuinka Linnan teksti vie aina vain niin syvälle ja kokonaan konekiväärikomppanian mukaan. Yllätyin myös kertojaääneen voimasta ja joistain seikoista, joita en lainkaan muistanut. Pari kertaa piti lukea uudestaan mm. kohta, jossa Rokka käy hakemassa venäläisestä lentokoneesta itselleen sormusten tekemiseen tarvittavan propellin.

Veneitä järven rannalla.
Kalastusveneitä Äänisjärven jyrkällä rannalla 1942. Veneitä järven rannalla. Kuva: SA-kuva jatkosota
Ja kenties löytyi niinkin luonnottomia äitejä, jotka todella tunsivat iloa poikansa haudalla.
- Sotaromaani -

Sotaromaanista tuli arvokas lisäosa moneen kertaan luettuun Tuntemattomaan. Useat henkilöt saivat lisää luonnetta, syvenivät ihmisinä ja tuttuihinkin tapahtumiin löytyi monin paikoin roisimpia uusia piirteitä. Kertoja sai vielä aiempaa enemmän kriittistä näkökulmaa ja suorasukaisuutta suhteessa kaikenlaisiin auktoriteetteihin, lähinnä tietenkin Suomen armeijan upseereihin, valtiojohtoon ja pienempiin herranalkuihin.

Monta kertaa näitä kursivoituja lauseita lukiessa nauratti siinä missä propaganda Vanhalaa itse romaanissa. Ajattelin, että Sotaromaanin tekstin kuvaamista tapahtumista ja sanoista sitä vasta aikanaan suututtu olisikin. Eikä se tietenkään vieläkään ole kaikkien osalta myöhäistä. Khihii –iii.

Viipurin valtausparaati 31.8.1941.
Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Kuva: SA-kuva jatkosota
Kommentit
  • Outoja ääniä jo vuodesta 1964!

    Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta.

    1960-luvun alussa Tukholmaan päätettiin rakentaa Ruotsin ensimmäinen elektronisen musiikin studio. Studion esikuvana oli legendaarinen Kölnin studio, jossa Karlheinz Stockhausen oli työskennellyt jo 1950-luvulla. Vuonna 1964 Tukholman Södermalmissa avattiin Elektronmusikstudion eli EMS. Siellä tapahtuu edelleen. Muiden muassa suomalainen Eero Pulkkinen on työskennellyt EMS-studiossa. Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri