Hyppää pääsisältöön

Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

Alkuperäinen kuvateksti: Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa.
Alkuperäinen kuvateksti: Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa. Kuva: SA-kuva tsasouna,Lukupiiri,Sotaromaani

Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu!

Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi. Paras ja henkilökohtaisesti aina yhtä innostava esimerkki tästä kirjallisesta totisuudesta ja suuttumisen lajityypistä on minulle ollut Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaanin ja elokuvien ympärillä käyty keskustelu.

Armeija eteni, väsyneenä mutta menetyksen siivittämänä ja kansa riemuitsi sen voitoista.
- Sotaromaani -
Konekivääri valmiina.
Konekivääri valmiina. Syväri 1942. Konekivääri valmiina. Kuva: SA-kuva jatkosota

Tiesin jo yläasteikäisenä ensimmäisen kerran kirjaan tarttuessani, että aikoinaan romaanin ilmestyessä vuonna 1954 ei ns. sammakkoperspektiivi ja upseereista kirjoitetut kuvaukset kelvanneet kriitikolle tai muille romaanin sotilaiden ja kertojaäänen maailmankuvasta järkyttyneille aikuisille.

Isot herrat tarttee kunniaa ja rahaa ja niitten huorrat jalokiviä ja turkiksia.
- Sotaromaani -

Tämä ensimmäinen lukukertani ja tietoisuus Tuntemattoman sotilaan vastaanotosta tuli mieleeni kun nyt luin Väinö Linnan Sotaromaanin eli Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversion. Sotaromaanin ilmestyessä vuonna 2000 selasin sitä läpi ja luin pääpiirteittäin kohdat, joita Tuntemattomassa sotilaassa ei ollut. Kustantaja WSOY kun oli ystävällisesti jo silloin kursivoinut Sotaromaaniin kyseiset sanat, rivit ja kokonaiset sivutkin.

Äänislinnan upseerien sotilaskoti.
Äänislinnan upseerien sotilaskoti. Ulkokuva rakennuksesta. Maaliskuu 1942. Äänislinnan upseerien sotilaskoti. Kuva: SA-kuva jatkosota

Sotaromaanin ilmestyessä käytiin keskustelua kustantajan harjoittamasta sensuurista. Sensuroiko kustantaja poistamalla Linnan alkuperäisestä käsikirjoituksesta sanoja, tapahtumien kuvauksia ja sitä kautta jopa kirjailijan taiteellisia näkemyksiä, jotka eivät poliittisista tai uskonnollisista syistä sopineet aikakauden henkeen tai kustantajan ajatusmaailmaan hyvästä kaunokirjallisuudesta?

Rahikainen veti taskustaan naisten vaaleanpunaiset housut ja riiputteli niitä ilmassa.
- Sotaromaani -
Partio ajamassa ryssän desantteja takaa.
Partio ajamassa ryssän desantteja takaa. Syvärin lohko, Pidma-Homorovits 1942. Partio ajamassa ryssän desantteja takaa. Kuva: SA-kuva jatkosota

Sensurointi on varmaankin väärä sana, mutta kyllä lukiessa selvästi useimmiten näkee Sotaromaanin kursivoidun tekstin pois jättämiselle poliittiset syyt tai epäsovinnaisen ilmaisun kriteerien täyttymisen. Milloin kursivoinnin löytää sotamies Rahikaisen naisrintamalta saaliiksi saatujen pikkuhousujen esittelystä ja nuuhkimisesta. Milloin Suomen armeijan päällystön, kertojan mukaan idioottimaisuuteen yltävän, Natsi-Saksaan nojaavasta Suur-Suomi-innosta. Milloin vuorostaan Suomen valtio- ja armeijajohdon, sekä upseerien yleisen tyhmyyden ja ymmärtämättömyyden arvostelusta. Tai vaikkapa yksittäisen sotilaan ajatuksista, kuten Lahtisen monologista sodan järjettömyydestä, ja siinä sivussa aikuisten miesten metsässä tekemistä asioista.

Konekivääri asemissa talvella
Konekivääri antaa tulta. Rukajärven suunta 1942. Konekivääri asemissa talvella jatkosota
Upseerit saivat luvan ampua pakenijoita.
- Sotaromaani -

Vaikka ainakin neljällä eri vuosikymmenellä luetun Tuntemattoman ja kolmen nähdyn elokuvan jälkeen romaanin tapahtumista monet ovat liiankin tuttuja, jäi Sotaromaanin lukemisen jälkeen päällimmäisiksi tunteiksi se kuinka Linnan teksti vie aina vain niin syvälle ja kokonaan konekiväärikomppanian mukaan. Yllätyin myös kertojaääneen voimasta ja joistain seikoista, joita en lainkaan muistanut. Pari kertaa piti lukea uudestaan mm. kohta, jossa Rokka käy hakemassa venäläisestä lentokoneesta itselleen sormusten tekemiseen tarvittavan propellin.

Veneitä järven rannalla.
Kalastusveneitä Äänisjärven jyrkällä rannalla 1942. Veneitä järven rannalla. Kuva: SA-kuva jatkosota
Ja kenties löytyi niinkin luonnottomia äitejä, jotka todella tunsivat iloa poikansa haudalla.
- Sotaromaani -

Sotaromaanista tuli arvokas lisäosa moneen kertaan luettuun Tuntemattomaan. Useat henkilöt saivat lisää luonnetta, syvenivät ihmisinä ja tuttuihinkin tapahtumiin löytyi monin paikoin roisimpia uusia piirteitä. Kertoja sai vielä aiempaa enemmän kriittistä näkökulmaa ja suorasukaisuutta suhteessa kaikenlaisiin auktoriteetteihin, lähinnä tietenkin Suomen armeijan upseereihin, valtiojohtoon ja pienempiin herranalkuihin.

Monta kertaa näitä kursivoituja lauseita lukiessa nauratti siinä missä propaganda Vanhalaa itse romaanissa. Ajattelin, että Sotaromaanin tekstin kuvaamista tapahtumista ja sanoista sitä vasta aikanaan suututtu olisikin. Eikä se tietenkään vieläkään ole kaikkien osalta myöhäistä. Khihii –iii.

Viipurin valtausparaati 31.8.1941.
Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Viipurin valtausparaati 31.8.1941. Kuva: SA-kuva jatkosota
Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Teema ja Areena Helsingin kirjamessuilla 2018

    Suora messulähetys perjantaina ja lauantaina 26. ja 27.10.

    Yle Teema ja Areena ovat läsnä Helsingin kirjamessuilla perjantaina ja lauantaina 26. ja 27.10.2018. Molempina päivinä suoraa lähetystä voi seurata sekä televisiossa että Areenassa. Toimittajina Anna Tulusto, Aleksis Salusjärvi ja J. P. Pulkkinen. Kaikki keskustelut jäävät myös jälkikäteen katsottaviksi Areenaan.

  • Kymmenen timanttista keikkaa, kymmenen artistia

    Kotimaiset huiput ainutlaatuisilla keikoilla G Livelabissa.

    Timanttinen keikka -musiikkiohjelmassa nähdään kotimaisia artisteja ainutlaatuisella klubikeikalla. Teema tiistaisin 23.10. alkaen klo 22, Areenassa pysyvästi Timanttinen keikka -sarja on kunnianosoitus suomalaiselle musiikkimaailmalle ja tarjoaa elämyksiä, joita ei muuten voi kokea. Artistit esiintyvät akustisesti tai puoliakustisesti ja yllättävilläkin kokoonpanoilla.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.