Hyppää pääsisältöön

Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

Kotka repii lakikirjaa Suomi-neidon käsistä, takana merimaisema.
Hyökkäys, Edvard Isto, 1899 Kotka repii lakikirjaa Suomi-neidon käsistä, takana merimaisema. Kuva: Kansallismuseo Lakikirja,kotkat (petolinnut),Edvard Isto,Suomi-neito,Hyökkäys -maalaus

Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen?

Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna. Kansallisen henkilöitymän syntymä on kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö, jolla on haluttu ilmaista joko tietyn kansan yleisesti tunnettuja piirteitä, tai vielä useammin sen arvoja ja kohotettua kansallistunnetta.

1800-luku oli kansallisten henkilöitymien kehittämisen kulta-aikaa. Kansallisuusaatteen tarpeet synnyttivät Suomi-neidonkin. Vapaudesta ja itsenäisyydestä vasta haaveilevan kansakunnan oli sopivaa valita symbolikseen nuori suojelua kaipaava neiti-ihminen, kun naapurimaiden symbolit olivat sotaisia äitejä miekkoineen ja leijonineen.

Äitihahmo on sangen yleinen kansallinen henkilöitymä. Svea-mamma, Äiti Venäjä ja Sveitsin Helvetia eivät kuitenkaan ole mitään pullantuoksuisia kodin hengettäriä, vaan sotaisia naishahmoja miekat tanassa.

Moder Svean patsas, soturiasuinen naishahmo, jolla miekka
Moder Svea Moder Svean patsas, soturiasuinen naishahmo, jolla miekka Kuva: Wikimedia Commons Svea-mamma

Kansallispukuinen Suomi-neito on romanttinen ihannekuva suomalaisista piirteistä. Samantapaisia kansakunnan kauneutta ihannoivia hahmoja ovat Italian Turrita ja Ranskan Marianne, joka on pitkän olemassaolonsa aikana saanut lainata piirteitä kunkin ajan kauneusihanteilta. Mallina ovat vuoroillaan olleet mm. Brigitte Bardot, Mireille Mathieu ja Catherine Deneuve.

Venäjän, Ranskan ja Englannin henkilöitymät symboleinaan usko, toivo ja rakkaus, risti, ankkuri ja sydän
Kolmen sopimus: Ranska, Venäjä ja Englanti Venäjän, Ranskan ja Englannin henkilöitymät symboleinaan usko, toivo ja rakkaus, risti, ankkuri ja sydän Kuva: Wikimedia Commons Marianne
Uncle Sam osoittaa katsojaa sormella, James Mongomery Flagg 1916-17
Uncle Sam: We Want You! Uncle Sam osoittaa katsojaa sormella, James Mongomery Flagg 1916-17 Kuva: Wikimedia Commons Setä Samuli

Yhdysvalloilla on useita henkilöitymiä. Niistä tunnetuin on Setä Samuli (Uncle Sam), jonka kuva oli painettu moniin värväysjulisteisiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikoina. Sotilashahmoja ovat usein myös monet kansallisiksi henkilöitymiksi kehittyneet sarjakuvahahmot, kuten Kanadan Johnny Canuck ja Israelin Srulik.

Sarjakuva, jossa Johnny Canuck vetää köyttä Uncle Samin kanssa
Johnny Canuck ja Uncle Sam Sarjakuva, jossa Johnny Canuck vetää köyttä Uncle Samin kanssa Kuva: Wikimedia Commons Johnny Canuck

Etelä-Amerikkalaiset henkilöitymät ovat hauskempia ja kansanomaisempia, kuten Venezuelan Juan Bimba, tai Chilen Doña Juanita, jota käytetään samanlaisena vertauksena kuin Pihtiputaan mummoa meillä.

Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi Aristoteleen kantapää kysyi Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Teporalta, kuka on Suomi-neito ja missä hän nykyään vaikuttaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri