Hyppää pääsisältöön

Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

Benito Casagranden kasvokuva.
Benito Casagranden kasvokuva. Kuva: Benito Casagranden yksityisarkisto Benito Casagrande

Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

Turun Aurajoen jokimiljöö on ollut arkkitehti Benito Casagranden elämässä monella tapaa merkityksellinen. Pikkupoikana joenranta tarkoitti leikkipaikkaa, missä hän leikki ystävänsä Keijo Ketosen kanssa.

Valmistuessaan kiitettävillä arvosanoilla arkkitehdiksi Benito Casagrande ihastui vanhaan suurtoriin ja historialliseen jokimiljööseen niin paljon, että teki siitä diplomityönsä. Turussa oli tuolloin meneillään ns. Turun tauti, jonka ilmentymä oli purkaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia uudisrakentamisen tieltä. Turun Sanomat julkaisi 7.3.1970 nuoren arkkitehdin - Benito Casagranden - hätähuudon, jolla haluttiin herättää keskustelua miljöökokonaisuuden säilyttämisestä jälkipolville. Sittemmin Casagranden diplomityössä ehdotetut ajatukset ovat 40 vuoden jälkeen käyneet toteen.

Arkkitehdin pelastustoimet ja kotiseuturakkaus ovat vahvistaneet turkulaisten kulttuurielämää, sillä kaupungin vanhaa keskustaa on uusittu vanhaa kunnioittaen. Benito Casagranden merkityksellisemmät elämänvaiheet kulminoituvat joenrannassa olevaan Casagrandentaloon, jonka moni turkulainen tuntee myös nimellä Ingmanin talo. Benito Casagranden isoisä Antonio Casagranden piti samaisessa talossa 1900-luvun alussa pientä kauppaa. Talon päädyssä komeilee kyltti ”Omnia vincit amor” eli Rakkaus voittaa kaiken.

- Siinä on valtava sisältö, sillä se tarkoittaa on kolmen tason rakkautta: lähimmäisenrakkautta, kotiseuturakkautta sekä inhimillistä rakkautta, jotka olen kaikki kokenut tämän talon edustalla, sanoo Benito Casagrande.

Tontin uudisrakentamisen yhteydessä löytyi kulttuurikerrostumia peräti 1500-luvulta saakka. Paikalla oli sijainnut Pyhän Hengen talo, joka oli eräänlainen vaivaistalo, jossa hoidettiin sairaita, köyhiä ja vanhuksia. –Se on ollut suurinta lähimmäisen rakkautta!

- Kotiseuturakkautta on ollut se, että olen halunnut pelastaa vanhaa Turkua mm. diplomityöni kautta sekä se, että pelastin Ingmanin talon.

Kerran jo kaupunkikuvasta häviämään tuomittu, rappiotilassa olleen Ingmanin talon rakenteet purettiin, sillä kosteus ja lahosieni olivat tehneet tuhojaan. Casagranden ansiosta rakennus kunnostettiin uudelleen museoviraston valvonnassa. Ikkuna ikkunalta ja metri metriltä Benito Casagrande hankki myös Ingmanin talon omistukseensa. Nykyään talon nimi on kirjaimellisesti Casagrandentalo, sillä talon yhteydessä on uudistalo, jossa Casagrande itsekin asuu.

Kellarissa olevien kulttuuriaarteiden kylkeen on nyt museoviraston luvalla rakennettu katolisen kirkon Pyhän Hengen kappeli. Inhimillisen rakkauden taso tarkoittaa Benito Casagrandelle elämän tärkeintä tapahtumaa, sillä talonsa edessä on kohtasi ensi kerran vaimonsa vuonna 1960.

- En usko, että maailmassa on olemassa toista valokuvaa, johon on kuvattu rakkautta ensisilmäyksellä, sanoo mestarillinen arkkitehti ja lumoava kertoja Benito Casagrande.


Kommentit
  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Home ajoi Emin metsään - Homeelle altistuminen voi viedä koko elämän

    Kuunteluillassa mietittiin keinoja auttaa sisäilmasairaita

    Vastikään 30 vuotta täyttänyt Emi elää homeen häätämänä kaukana normaalista arjesta töineen, opiskeluineen ja ihmissuhteineen. Kaupunki saasteineen, ihmiset hajusteineen ja julkiset tilat sisäilmaongelmineen ovat liikaa homeen vaurioittamalle keholle. Emi kertoo kokemuksistaan Ulossuljettu-radiodokumentissa. Vertaisihmiset kokoontuivat kuuntelemaan dokumenttia Kuopiossa.

  • Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam

    Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet

    Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.