Tätä et nähnyt SuomiLOVE-jaksossa: ”Elämämme mullistuu pian taas”, kertoo parikymppinen Vilma hänen ja Jussin elämästä.
”Tapasimme Jussin kanssa urheilulukiossa vuonna 2010. Meitä yhdisti koulun lisäksi koripallo. Lukioikäisinä me molemmat pelasimme maajoukkueissa ja SM-tasolla. Yhteisistä matematiikan ja englannin kursseista elämä on johdattanut ensimmäiseen asumisoikeusasuntoon, koiran omistajiksi sekä työelämään tunnollisiksi aikuisiksi.
Olemme seurustelleet viisi vuotta. Siihen on mahtunut tosi paljon elämää, vaikka onkin seurustelussa suht’ lyhyt aika. Taipaleemme ei ole ollut tasainen. Olemme kokeneet roppakaupalla iloa ja surua, nuoresta iästämme huolimatta.
Suhteemme alkuaikoina Jussin isä loukkaantui hengenvaarallisesti autokolarissa, taisteli hengestään pitkään, ja kärsii lopun elämää vammoistaan sairaseläkkeellä. Itse puolestani kamppailin samoihin aikoihin veljeni sairauden sekä vanhempieni eron kanssa. Elämää ja sen syvimpiäkin kohtia siis on kuulunut meidän arkeen jo suhteen alusta asti.
Toisaalta vaikeudet kuuluvat elämään, mutta kun niitä osui lyhyeen aikaan niin paljon, oli niitä välillä vaikea käsitellä. Se oli rankkaa aikaa, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka nuoria me olimme, eli lukioikäisiä.”
Aikuisiksi yhdessä yössä
”Oma jaksamiseni oli niin häilyvää, etten muista tarkkaa ajankohtaa, jona Jussi sairastui. Jussi oli koko koripallouransa kamppaillut vakavien selkäongelmien kanssa ja lopettikin lopulta uransa A-poikien Suomen mestaruuteen. Ei kestänyt kauaa lopettamisen jälkeen, kun hänellä diagnosoitiin aaltoileva MS-tauti. Koko maailma romahti siltä seisomalta, ja me molemmat jouduimme kasvamaan aikuisiksi yhdessä yössä.
MS-tauti on häijy, en toivoisi sitä edes pahimmalle viholliselleni. Voi mennä pitkiäkin aikoja, kun kaikki on hyvin... kunnes se pamahtaa pahempana kuin aikaisemmin ja romuttaa kaiken.
Tasapainoilu on aika hyvä sana kuvaamaan meidän elämäämme: Ikinä ei tiedä, kumpaan suuntaan tilanne kupsahtaa. Välillä voi mennä tosi hyvin, ja seuraavassa hetkessä voimme pudota tosi alas. Tällä hetkellä on sellainen fiilis, että tulee mitä tahansa, se ei pysty kaatamaan meitä kahta.
Jussi on alusta asti taistellut urhoollisesti, enkä voi kuin ihailla hänen rohkeuttaan ja kärsivällisyyttään. Hän on joutunut luopumaan sairauden takia monista unelmistaan, suurimpina varmasti urheilu sekä liikunnan opettajan opinnot.
Onneksemme MS-tauti on osoittanut meille ne huikeat ihmiset, jotka ovat pysyneet vierellämme matkan varrella. Tauti on myös opettanut nauttimaan elämän pienimmistäkin hetkistä, tavoittelemaan omia unelmia ja vahvistanut meidän suhdettamme.
En olisi lukion toisen vuoden opiskelijana voinut kuvitella, mihin syviin vesiin elämä veisi minut ja Jussin. Mutta välillä meren pohjalta löytyy Atlantis. Sitä olemme ainakin yhdessä rakentaneet.”
Antaudun - meidän biisimme
”Reino Nordinin Antaudun-kappaleen kautta halusin SuomiLOVEssa kertoa Jussille, kuinka mahtava ihminen hän on. Kuinka huomaavainen ystävä hän on. Kuinka ahkera ja taitava työntekijä hän on. Kuinka paljon voimaa ja elämää hänessä on. Kuinka paljosta olemme yhdessä selvinneet, kuinka kaunis matkamme on lopulta ollut, en muuttaisi siitä yhtään mitään. Kuinka paljon rakastankaan häntä.
Kirjoitin Antaudun-kappaleen sanat Jussille, kun hän aloitti uuden vahvemman ja vaarallisemman lääkityksen. Sanat ovat hyvin voimakkaat, eivätkä turhia kaunistele. Ja sitähän se elämä on parhaillaan - täynnä voimakkaita tunteita, niin hyviä kuin pahojakin.
Halusin kertoa Jussille, ettei mikään tauti, onnettomuus tai epäonnistuminen ikinä määrittele häntä ihmisenä. Sen sijaan Jussia määrittelee hänen elämänasenteensa ja se, miten hän kohtelee minua. Vaikka Jussia vaivaisi suru läheisistä tai huoli omasta terveydestä, häneltä löytyy aina voimavaroja ja mentaliteettia, että huomenna on parempi päivä.
Vaikka Jussia sattuisi kuinka paljon tahansa tai hänestä tuntuisi sairauden keskellä epäreilulta, jaksaa hän tehdä arkiasioita ja muistaa minua. Mikään ei horjuta hänen upeaa persoonaansa tai draivia mennä eteenpäin.”
Mitä odotan tulevaisuudelta?
”Me emme tiedä, mikä MS-tautiin ja sen oireisiin auttaa. Se tarkoittaa aikamoista epävarmuutta. Ja sitä epävarmuutta kestää vähän vaihdellen. Niitäkin hetkiä tulee, kun meistä jommalla kummalla on kestämisen kanssa ongelmia. Mutta sitten toinen meistä ottaa kopin. Sen lisäksi meillä on hyvä tukiverkko, joka auttaa jaksamisessa.
Mitä odotan tulevaisuudelta? Varmasti on tulossa vaikeita asioita. MS-tautiin kuuluu se, että iän karttuessa voivat vastoinkäymiset lisääntyä tai kasvaa. En koe, ettemmekö voisi kohdata vaikeuksia ja yhdessä miettiä, mikä on järkevin tapa edetä.
Mutta eniten voimia antaa ja iloa tuottaa se, että meille syntyy lapsi ensi keväänä. Meidän laskettu aika on toukokuussa. Tähän mennessä kaikki on mennyt hyvin ja olemme tosi onnellisia! Lapsen saaminen jännittää, mutta ennen kaikkea odotamme sitä innolla.
Olen niin helvetin onnekas, että saan kokea tämän kaiken juuri tämän ihmisen kanssa.”
SuomiLOVE lauantaisin klo 21.15 TV1:ssä!
