Hyppää pääsisältöön

Asumisoikeusasukkaiden todellisuus: Tasausta vai kasausta

Avain Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toveri.
Avain Asumisoikeuden toimitusjohtaja Maarit Toveri Avain Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toveri. nainen,Maarit Toveri

Asumisoikeustaloista on kaavailtu eräänlaista kolmatta vaihtoehtoa omistus- ja vuokra-asumisen väliin. Aso-asuntoon pääsee maksamalla ensin niin kutsuttuna aso-maksuna viisitoista prosenttia asunnon hinnasta ja sitten kuukausittain käyttövastikkeen eli vuokran.

Valtion rahoitustuella rakennettuja aso-asuntoja on 45 000, ja niissä asuu noin sata tuhatta ihmistä.

Asumisoikeusasukkaita hiertää muun muassa tasaukseksi kutsuttu malli, jossa useita aso-taloja omistavat yhtiöt voivat maksattaa yhteen taloon tehtäviä korjauksia muiden aso-talojen asukkailta kerättävillä maksuilla.

”Tasaus on mielestämme varsin oikeudenmukainen ihan senkin takia, että se tasaa todella hyvin eri aikana rakennettujen ja erilaisten talojen korjauksia ja ylläpitokustannuksia”, Avain Asumisoikeuden toimitusjohtaja Maarit Toveri sanoo MOT:lle.

Avain-konsernin asumisoikeusyhtiö on 6 500 asumisoikeusasunnollaan maan kolmanneksi suurin aso-yhtiö. Sen edellä ovat 11 500 asunnon TA-yhtiöt ja 16 000 asunnon Asuntosäätiön Asokodit.

”Tasausjärjestelmäksi he sitä kutsuvat, mutta meidän kasvukeskuksissa asuvien mielestä kyse on kasausjärjestelmästä: meille siirretään muilta alueilta maksettavaa, joka ei meille omakustannusperiaatteen mukaan lainkaan kuuluisi. Heti kun jonkin alueen kysyntä kasvaa, meidän vastikkeita nostetaan”, Suomen Asumisoikeusasukkaiden yhdistyksen puheenjohtaja Eric Hällström sanoo.

”Me ymmärsimme, että omakustannusperiaate tarkoittaa sitä, mitä se yleisesti Suomessa tarkoittaa – jos me itse aiheutamme kustannuksia, niin me maksamme ne. Aso-yhtiöt ovat saaneet tähän omakustannuskäsitteeseen sijoitettua mitä tahansa menoja. Ne ajattelevat sitä yhtiötason käsitteenä”, Hällström sanoo.

Aso-taloja ylläpitäviin konserneihin kuuluu usein myös rakennus- ja huoltopalveluyhtiöitä.

Asukkaat haastoivat
Asokodit oikeuteen

Helsingissä ja Espoossa osa aso-asukkaista on lähtenyt avoimeen sotaan kuukausivastikkeista. He ovat nostaneet useita kanteita Asuntosäätiön Asokoteja vastaan kohtuuttoman suuriksi katsomistaan vastikkeista. Asukkaat vaativat myös, että säätiö avaa kunkin talon todelliset kulut ja talojen väliseen tasaukseen menneet erät.

Esimerkiksi Espoossa Rauduntiellä sijaitseva aso-talo valmistui 1996. Rakentamista varten otettu 20 vuoden bullet- eli kertalyhennyslaina maksettiin takaisin viime vuonna. Talo on nyt velaton ja omalla tontilla. Silti asukkailta peritään edelleen entisen suuruista kuukausivastiketta.

”Asukkaiden tiedossa on ollut jo asumisoikeussopimusta solmittaessa ympäristöministeriön suosittelema turvallisuutta ja ennakoitavuutta luova vastikkeiden tasausjärjestelmä, jonka kautta muun muassa Rauduntien pääoma- ja korjauskuluihin ovat osallistuneet kaikki Asokotien kohteet. Ilman tasausjärjestelmää kohteen vastiketaso olisi ollut koko asumisen aikana useita euroja korkeampi”, Asokotien vt. toimitusjohtaja Esa Kankainen sanoo.

Asokotien mukaan vastikkeiden tasaus on ”olennainen, yhteisöllinen osa asumisoikeusjärjestelmää”. Mitään kohdetta ei jätetä yksin kantamaan taloudellista taakkaa, ja toisaalta kaikki kohteet pääsevät vuorollaan hyötymään siitä, yhtiö perustelee.

Yhtiön mukaan tasaus takaa kaikille asukkaille tasaisen vastikekehityksen ja antaa yhtiölle mahdollisuuden pitää kohteet kunnossa suunnitelmallisesti.

Helsingin käräjäoikeudelta odotetaan joulukuun aikana ratkaisua asukkaiden nostamiin kanteisiin.

MOT: Sota omasta aso-kodista
TV1 maanantaina 11.12. klo 20.00
uusinnat:
TV1 tiistaina 12.12. klo 5.55
TV1 keskiviikkona 13.12. klo 16.15

Aso-talojen ikuinen asumisoikeus uhkaa romuttua

Kommentit