Hyppää pääsisältöön

Neljän viikon mehudieetti syö lihaksia ja hammaskiillettä, mutta tekee hyvää suolistolle – Kummat voittavat, haitat vai hyödyt?

Kiivimurskaa lasissa
Kiivimurskaa lasissa Kuva: Unsplash Akuutti,Mehu

Sokerihuuruisen syyskuun jälkeen päätin kokeilla, voiko paastolla tai niin sanotulla mehudieetillä olla positiivisia vaikutuksia elimistöön. Tiesin jo neljän viikon dieetille ryhtyessäni, että menetetyt kilot tulevat kyllä takaisin, mutta tarkoitukseni ei ollutkaan laihtua, vaan katkaista sokerikierre ja saada oikuttelevalle suolistolleni jonkinlainen uusi alku. Onko mehudieetti turhaa humpuukia vai fiksu veto? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja hammaslääkäri Heidi Harila kommentoivat.

Alkuun neljän viikon “ruokasetti” näytti hyvältä. Omatekoiset puristetut hedelmä- ja vihannesmehut kuulostivat maukkailta ja jopa ruokaisilta aiempiin paastokokeiluihini verrattuna. Mehudieetin aikana päivittäiseen ruokavaliooni kuuluisi 1,5 litraa itse puristettuja hedelmä- ja vihannesmehuja. Aamupala-, lounas, päivällis- ja iltapalamehujen lisäksi päivärytmiin sisältyy aamuinen inkivääri- tai sellerishotti sekä paljon vettä ja teetä. Ohjeiden mukaan energiaa pitäisi riittää myös liikkumiseen. Hyvä! Piece of cake, ajattelin.

Grafiikka: Hedelmien ja vihannesten määriä
Grafiikka: Hedelmien ja vihannesten määriä Kuva: Mira Pelo / Yle Akuutti

Ketoosi – pääkipua ja lihasheikkoutta

Kuulostaa terveelliseltä ja maistui hyvältä, mutta aivan ongelmitta en selvinny varsinkaan dieettini ensimmäisistä päivistä. Aamulla olo oli tokkurainen, pää tuntui olevan täynnä lyijyä ja lihakset olivat jumissa.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kuuntelee dieetin alkupäivien tuntemuksiani ja nyökyttelee. Hänellä on selitys tokkuraisuuteeni.

– Pääkipu on todennäköisesti ketoosiin ja verensokerin laskuun liittyvä sivuvaikutus. Ketoosi on aineenvaihdunnan tila, jossa keho polttaa hiilihydraattien sijasta rasvoja pääasiallisena energianlähteenään. Sama vaikutus nähdään monilla karppaajilla ja esimerkiksi niin sanotuilla ENE- eli pussikuureilla laihduttavilla, kun ruokavalion hiilihydraatit ovat hyvin vähissä.

Euforisen olon allekirjoitan täysin. Mitä pidemmälle dieettini eteni, sitä paremmaksi mielialani muuttui.

– Mutta kun aivot tottuvat tulemaan toimeen ketoaineilla glukoosin lisäksi, olosta tulee monien kokemuksen mukaan kevyt, joidenkin mukaan jopa euforinen, Laatikainen lisää.

Euforisen olon allekirjoitan täysin. Mitä pidemmälle dieettini eteni, sitä paremmaksi mielialani muuttui. Elämä hymyili ja olotila oli kaikkinensa hassun onnellinen. Pinna ei katkennutkaan enää niin pienistä ja turhista asioista. Kiirekin tuntui vähentyvän puoleen.

– Kokemukset ovat toki yksilöllisiä eivätkä kaikki koe kevyttä tai hyvää olo ketoosissa. Periaatteessa ketoosi ei ole perusterveelle ihmiselle huono asia, mutta jos esimerkiksi lihakset kuihtuvat, ei se ole missään nimessä hyväksi, Laatikainen muistuttaa.

Kurkku ja kesäkurpitsat
Kurkku ja kesäkurpitsat Kuva: Mira Pelo / Yle kurkku,Akuutti

600 kaloria päivässä – paljon hiilareita, liian vähän proteiinia

Vaikka mieli oli dieetin aikana kepeä, huomasin vähäisen energiamäärän paleluna sekä voimattomuutena lihaksissa. Energiaa ei riittänyt työmatkapyöräilyjä ja muutamaa juoksulenkkiä enempään. Lihasheikkous voikin olla yksi ketoosin haittavaikutuksista, eikä siksi sovi kaikille. Ketoosi voi olla joillekin jopa hyvin epäterveellinen tila.

Noin 600 kaloria päivässä, toteaa Reijo Laatikainen laskettuaan dieettini keskimääräisen päivittäisen energiamäärän. Ei siis ihme, ettei mikään raskaampi liikunta tuntunut hyvältä.

– Sinun dieettisi on vastannut pussikuureja eli niin sanottuja ENE-dieettejä, mutta näissä dieeteissä on yleensä 60 grammaa proteiineja ja vain vähän hiilihydraatteja. Sinun neljän viikon dieetissäsi nuo suhteet ovat olleet juuri päinvastoin. Noin pieni proteiinimäärä ei tee hyvää lihaksille.

Kehoni sai dieetin aikana liian vähän kaikkea.

Viikkojen edetessä keho tuntui tottuvan pienempään energiamäärään ja olo helpottui. Ikuiselle yövalvojalle uni maistui paremmin kuin koskaan ja pääkivut hävisivät kokonaan ensimmäisen viikon jälkeen. Loputtomiin pelkillä mehuilla en kuitenkaan olisi jaksanut. Kolmannella viikolla aloin miettiä, mitä kaikkea haluaisin ostaa kaupasta ja millaisen kahvin tilaisin kahvilassa. Loppujen lopuksi aloin kantaa kaupasta erilaisia herkkuja miehelleni ja leivoin pitkästä aikaa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun ajatukset alkoivat pyöriä ruoassa enemmän ja enemmän, aloin pohtia dieettini järkevyyttä.

Kehoni sai dieetin aikana liian vähän kaikkea. Ehkä erilaiset mieliteot olivatkin seurausta juuri siitä. Kuitujen määrä kyllä paukkui yli suositusten heilahtaen, mutta muuten jäin reilusti saantisuositusten alapuolelle. Noottia ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaiselta tulee proteiinin lisäksi useiden vitamiinien, kuten B12-vitamiinin, välttämättömien rasvahappojen ja monien hivenaineiden, kuten raudan, puutteesta.

Mehudieetin ravintoarvojen vertailu ravitsemussuosituksiin.
Mehudieetin ravintoarvojen vertailu ravitsemussuosituksiin. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti

Suolisto saattaa tykätä paastosta

Pelkkää humpuukia paastoa lähentelevä mehudieettini ei ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan kuitenkaan ole. On nimittäin pientä näyttöä, että terveyttä edistävät suolistobakteerit saattavat tykätä pienen pienistä paastojaksoista ja vähemmän syömisen jaksoista silloin tällöin. Runsas kuidun ja fenolisten yhdisteiden saanti todennäköisesti edesauttaa terveydelle edullisten bakteerien kasvua suolistossa.

Päivittäin saamani suolamäärä laski 10 prosenttiin suomalaisten keskimääräisestä suolamäärästä.

Suoliston lisäksi paastosta voi olla hyötyä myös verensokeriaineenvaihdunnalle, kolesterolille sekä verenpaineelle. Oma valmiiksi matala verenpaineeni laski neljän viikon aikana ehkä jo liiankin matalalle. Jo ensimmäisen dieettiviikon aikana hain tukea ovenkarmeista tuon tuosta, kun maailma musteni.

Dieetin aikana päivittäin saamani suolamäärä laski 10 prosenttiin suomalaisten keskimääräisestä suolamäärästä. Tämä oli osittain vaikuttamassa verenpaineen laskuun. Verenpaineen laskuun vaikutti Reijo Laatikaisen mukaan suolan lisäksi myös kokonaisenergiamäärä.

Mehudieetin mehuissa käytettiin myös aineksia, kuten pinaattia, joissa on paljon nitraatteja. Tutkimuksissa nitraattien on selkeästi huomattu laskevan verenpainetta.

Heihei hammaskiille?

Sitrushedelmiä vadilla
Sitrushedelmiä vadilla Kuva: Mira Pelo / Yle hedelmät,Akuutti,appelsiini

Entäs hampaat? Dieetin jokaiseen aamuun kuului lämpimän veden ja sitruunamehun sekoitus. Myös mehuihin puristettiin paljon sitrushedelmiä kuorineen. Se kuulostaa hammaslääkäri Heidi Harisen korvaan erosiivilta eli hammaskiillettä vaurioittavalta setiltä. Osa mehuihin tulevista ainesosista, varsinkin sitruuna ja lime, ovat happamia ja aiheuttavat eroosiota eli syöpymistä hammaskiilteeseen.

Neljän viikon mehudieettijakso ei vielä yksikseen syövytä hammaskiillettä, mutta jos samanlaisia mehuja joisi päivittäin, voi kiille olla jo vaarassa lopullisesti.

Tällaisen dieetin yhteydessä olisi hyvä myös muistaa neutraloida suu mehujen nauttimisen jälkeen.― Hammaslääkäri Heidi Harinen

– Hammas on vähän kuin kananmuna. Eli päällä on kuori (kiille) ja sisällä pehmoisempi aine (dentiini). Happamat aineet syövyttävät alkuun kiillettä ja näin se ohenee eikä sitä takaisin saa. Kiilteen oheneminen ja varsinkin dentiinin paljastuminen saa aikaan ikävää vihlontaa.

Hammaskiilteen syöpymisen lisäksi dieettiin kuuluvat happamat mehut voivat aiheuttaa herkistä suun limakalvoista kärsiville kirvelyä. Limakalvoja herkistäviä syitä voivat olla esimerkiksi kuiva suu ja karttakieli. Lisäksi suussa voi myös olla punajäkälä (lichen planus), jonka hoidossa on tärkeää vältellä suuta ärsyttäviä aineita. Tällaisia vaivoja omaaville potilaille Harinen ei mehuja suosittele.

– Tällaisen dieetin yhteydessä olisi hyvä myös muistaa neutraloida suu mehujen nauttimisen jälkeen. Vaikkapa alkuun purskuttelisi ihan vedellä. Ja kuten normiruokailun jälkeen, heittäisi suuhun xylitol-tuotteen. Eikä hampaita tulisi harjata heti vaan sen jälkeen, kun happohyökkäys on mennyt ohi, Heidi Harinen muistuttaa.

Kehon puhdistamiselle ei ole tarvetta

Vaikka perusterveelle ihmiselle paastojaksot voivatkin sopia, muistuttaa Reijo Laatikainen erilaisten dieettien huonoista vaikutuksista esimerkiksi syömishäiriöihin taipuvaisten kohdalla. Jos lyhyitä paastopätkiä haluaa silloin tällöin noudattaa, pitäisi perusruokailun olla kunnossa.

Porkkanoita
Porkkanoita Kuva: Unsplash porkkana,Akuutti

Jos ruokaan suhtautuu mustavalkoisesti tai kulkee aina jonkun ruokatrendin mukaan, ei perusruokailu muutu koskaan paremmaksi ja se olisi kuitenkin kaiken A ja O terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Paasto tai mehudieetti ei siis ole hyvä tai terveellinen laihdutuskeino. Kehon puhdistamisellekaan ei ole Laatikaisen mukaan tarvetta:

– Maksa, munuaiset ja suolen normaali toiminta pitävät huolen elimistön puhdistumisesta eli ei tällaiselle kehon puhdistamiselle ole tarvetta. Sen sijaan lyhyet pätkäpaastot voivat elvyttää esimerkiksi verensokerin säätelyä ja vähentää verenpainetta. Tässä mielessä lyhyet paastot voivat olla terveydelle jossain määrin hyväksi.

– Pätkäpaastolla on havaittu useissa tutkimuksessa ihan yhtä hyviä vaikutuksia kuin tasaisella laihdutuksella. Molemmat saavat verenpaineet, verensokerit ja kolesterolit muuttumaan paremmaksi, Laatikainen lisää.

Neljän viikon ajan oloni oli erittäin hyvä, jopa euforinen. Tavallinen arkiruokailuni turvottaa mahaa tuon tuosta, mutta dieetin aikana maha ei näyttänyt ilmapallolta kertaakaan. Säästin dieetin aikana elimistöäni myös sisäiseltä lisäainekuormalta. Toisaalta, jos olisin syönyt monipuolisesti esimerkiksi proteiinipitoisia salaatteja, olisin voinut luultavasti yhtä hyvin ja sen lisäksi olisin jaksanut harrastaa urheilua enemmän. Tärkein sääntö olisikin pitää paasto mahdollisimman lyhyenä, ettei lihasta menetetä merkittävästi.

Hyödyt taisivat jäädä haittoja vähäisemmiksi.

Dieetin jälkeen myös kuukautiseni jäivät pois yhden kierron ajaksi. Ja vaikka selluliitti katosi dieetin ajaksi, tuli sekin takaisin normaaliin ruokavalioon siirryttyäni. Myös lihasmassa väheni selvästi neljän viikon jakson aikana. Ei siis hyvä muutos sekään.

Lihakset kuitenkin saa nopeasti takaisin, kun alat taas urheilla, Laatikainen kannustaa ja muistuttaa vielä kerran, että lyhyemmällä paastolla tai silloin tällöin pidetyillä mehupäivillä olisin saanut enemmän hyvää aikaiseksi. Nyt hyödyt taisivat jäädä haittoja vähäisemmiksi.

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!

  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.