Hyppää pääsisältöön

Porttiteatterin vankien joulutarinoissa maassa ei ole rauha, eikä ihmisillä hyvä tahto

Vapautuvien vankien Porttiteatteri teki esityksen nimeltä Joulutarinoita. Kuvassa muusikko Sanna Salmenkallio sekä porttiteatterilaisia musisoivat tonttulakki päässään.
Vapautuvien vankien Porttiteatteri teki esityksen nimeltä Joulutarinoita. Kuvassa muusikko Sanna Salmenkallio sekä porttiteatterilaisia musisoivat tonttulakki päässään. Kuva: Porttiteatteri teatteri,Joulutarinoita

Porttiteatterin Joulutarinoita ei tunnu esitykseltä, vaan elämältä. Ja elämää se onkin, oikeita tarinoita oikeista jouluista.

Näyttämöllä on joukko ihmisiä, joiden näkökulmaa maailmaan ei usein näyttämölle tuoda. He ovat koevapaudessa olevia tai vapautuneita vankeja, käsiohjelman mukaan ”rikostaustaisia ihmisiä”. Eri-ikäisiä miehiä ja naisia, isiä, äitejä, poikia ja tyttäriä.

Porttiteatterilaiset kertovat tarinoita elämänsä jouluista. Tylyjä, tuskallisia tarinoita. Läkähdyttävän hilpeitä, roiseja, rosoisia juttuja. Muistoja joulusta Kanariansaarilla, jossa porsaanpaisti on kuivaa ja kehno, vesitetty viini virtaa. Muistoja sellin yksinäisyydestä, kun oma poika ei lähetäkään isälle joulukorttia. Lämpimiä muistoja joulusta lasten kanssa, kun koko porukka pötköttää olkkarin lattialla ja katsoo elokuvia yömyöhään. Muistoja, joissa äiti saa turpaansa kesken joulupuuron keittämisen.

Jotkut tarinoista ovat niin surullisia, etten edes pysty niitä ajattelemaan, saati tähän purkamaan.

Joulun ikionnellista kuvastoa vasten kipu iskee entistä kovemmin.

Joulu on vahva aihe. Jokaisella meistä on suhde jouluun. Se on vuoden kenties latautuneinta aikaa, tulvillaan toiveita, lämpöä, yhdessäoloa – tai yhtä lailla täynnä pettymyksiä, ahdistusta ja yksinäisyyttä.

Joulun ikionnellista kuvastoa vasten kipu iskee entistä kovemmin.

Tässä esityksessä joululaulussa lauletaan: joulu on perseestä! Kirouksia satelee niin cocacolapukille, poroille kuin pirteinä tirkisteleville tontuillekin.

Vapautuvien vankien Porttiteatteri teki esityksen nimeltä Joulutarinoita. Kuvassa kaksi esiintyjistä istuu vuoteella tonttulakki päässään.
Vapautuvien vankien Porttiteatteri teki esityksen nimeltä Joulutarinoita. Kuvassa kaksi esiintyjistä istuu vuoteella tonttulakki päässään. Kuva: Porttiteatteri teatteri,Joulutarinoita

Tekijät ovat tehneet valinnan: meille katsojille ei kerrota porttiteatterilaisten rikoksista. Tai no, yksi poliisin puukotus on mukana. Tämä on viisas ratkaisu. Kun saan tietää näiden ihmisten jouluista, lapsuudesta, työstä, perheestä, mutta en heidän rikoksistaan, minun on mahdotonta olla samastumatta, en pysty lyömään etäännyttäviä leimoja.

Tunnelma Kokoteatterin salissa on hyvin emotionaalinen. Silmät eivät pysy kuivina katsomossa, ja välillä kyyneleet valuvat näyttämölläkin.

Esitys tuntuu oikealta kohtaamiselta

Porttiteatteri on toiminut vuodesta 2015 asti. Joulutarinoita on teatterin neljäs esitys. Teatterin arvokkaana tarkoituksena on ”saada joukko perinteisesti kulttuuripalvelujen ulottumattomiin jääviä henkilöitä taidetoiminnan pariin”. Tavoitteena on myös luoda siltoja vankien ja meidän muiden välille, ja toisaalta antaa entisille vangeille tilaisuus määritellä itsensäkin uudestaan.

Esiintyjät ovat karismaattisia, suoria ilmaisussaan. He puhuvat, soittavat ja laulavat luontevasti ja taitavasti, eläytyvät omiin ja toistensa kertomuksiin.

Ohjaaja Tuija Minkkinen ja muusikko Sanna Salmenkallio ovat saaneet yhdessä työryhmän kanssa synnytettyä näyttämölle luottamuksellisen, pakottoman tunnelman. Minä katsomossa tusin, että esiintyjät haluavat kertoa tarinansa, ja ovat iloisia siitä, että olemme tulleet niitä kuulemaan.

Siltoja tosiaan rakentuu: esitys tuntuu oikealta kohtaamiselta. Istun katsomossa syvästi kiitollisena siitä, että saan jakaa tämän pienen, yhteisen hetken.

Porttiteatterin Joulutarinoiden esiintyjät ovat monilahjakkuuksia. Kuvassa yksi työryhmästä laulaa itse sanoittamaansa ja säveltämäänsä laulua.
Porttiteatterin Joulutarinoiden esiintyjät ovat monilahjakkuuksia. Kuvassa yksi työryhmästä laulaa itse sanoittamaansa ja säveltämäänsä laulua. Kuva: Porttiteatteri teatteri,Joulutarinoita

Joulutarinoita on rajun yhteiskunnallinen teos. Katsomiskokemuksen poliittisuutta korostaa se, että katsomossa istuvat kanssamme presidentti Tarja Halonen ja puolisonsa Pentti Arajärvi. Samassa tilassa on läsnä huima läpileikkaus kotimaamme väestä.

Joulutarinoita on esitys, joka saa arvostamaan sitä, mitä itsellä on – ja antaa kaiken joulutöhinän keskellä tarpeellisen muistutuksen siitä, että kaikilla ei mene yhtä hyvin. Se saa toivomaan tasa-arvoisempaa, empaattisempaa maailmaa, jossa ketään ei oikeasti jätetä. Tulee tuskallisen turhautunut olo: miten osaisimme järjestää yhteiskuntamme sellaiseksi, ettei näitä karuja joulutarinoita tarvitsisi synnyttää uudestaan enää yhdessäkään kodissa, yhdellekään lapselle?

Joulutarinoiden lopussa kajahtaa hieno laulu, jonka kertosäkeessä (säv. ja san. Petri Richard Valkoma) sanotaan:

Te kaikki jotka joudutte pelkäämään jouluna,
myös ne joilla ei ole omaisia.
Te kaikki, jotka olette kaukana rakkaista.
Teille toivotamme me: hyvää joulua.

Olin teatterissa 12-vuotiaan poikani kanssa, joka kysyi myöhemmin, kun söimme kotona iltapalaa ja kuuntelimme Jouluradiota: ”Tuleeko täältä myös niitä vankien lauluja”. Voisi tulla. Pitäisi tulla.

Esityksiä on jäljellä vielä kaksi: tiistaina 12.12. ja keskiviikkona 13.12. Menkää katsomaan kaikki, jotka suinkin pystytte!

Vapautuvien vankien Porttiteatteri teki esityksen nimeltä Joulutarinoita. Kuvassa esiintyjät loppukumarruksissa.
Vapautuvien vankien Porttiteatteri teki esityksen nimeltä Joulutarinoita. Kuvassa esiintyjät loppukumarruksissa. Kuva: Porttiteatteri teatteri,Joulutarinoita

Porttiteatteri: Joulutarinoita. Ohjaus Tuija Minkkinen. Äänidramaturgia Sanna Salmenkallio. Dramaturgia Titta Minkkinen. Lavalla: Porttiteatterilaiset. Esityksiä Kokoteatterissa Helsingissä 6.-13.12.2017

Kirkko ja kaupunki: Joulu sellissä on karu kokemus, kertoo rikoksesta tuomittu mies Joulutarinoita-esityksessä

Päivitys 11.12.2017 klo 15.57: kirjoitusvirhe korjattu.

Penkkitaiteilija

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.