Sota omasta aso-asunnosta: käsikirjoitus

Eric Hällström:
. . . kyseessä on siis miljardien arvoisten, asukkailla maksatettujen kiinteistöjen kaappaaminen.

Anu Karjalainen:
Sen järjestelmän tulee olla sellainen, että joku niitä taloja rakennuttaa. Tää ei oo niin kuin mikään salaliitto.

ohjelman otsikko:
MOT: Sota omasta aso-kodista

Helsingin Pikku Huopalahdessa pidettiin marraskuussa pihatalkoot. 1994 valmistunut Terassitalo on lähes sadalla asunnollaan yksi maan suurimmista asumisoikeustaloista.

Kari Bergqvist, aso-aktiivi, Helsinki:
. . . mulla on sellainen periaatteellinen käsitys, että kun sanotaan, että kun sanotaan että sulla on ikuinen elämä, sulla on ikuinen elämä, sulla on ikuinen sopimus, sulla on ikuinen sopimus, älköön sitä kukaan niin rikkoko sitä sopimusta millään kieroilulla, ei millään ei millään muotoa, vaan se on piste näin.

Asumisoikeustalot ovat 1990-luvun alkupuolelta lähtien tarjonneet vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvan vaihtoehdon. Aso-asuntoon pääsee maksamalla ensin niin kutsuttuna aso-maksuna viisitoista prosenttia asunnon hinnasta ja sitten kuukausittain käyttövastikkeen eli vuokran.
Valtion rahoitustuella rakennettuja aso-asuntoja on 45 000, ja niissä asuu noin sata tuhatta ihmistä. Asoa ovat alusta asti riivanneet jatkuvat ristiriidat – nyt osa asukkaista pelkää, että aso-yhtiöt valmistelevat miljardikaappausta.
Eric Hällström toimii Suomen Asumisoikeusasukkaiden yhdistyksen Sason puheenjohtajana. Facebookissa toimivan yhdistyksen sisäiseen ryhmään kuuluu neljäsataa jäsentä.

Eric Hällström, puheenjohtaja, Saso ry:
. . . valtaosa asumisoikeusasukkaista, niistä alkuperäisistä on pettyneet ja muuttaneet pois tästä järjestelmästä elikkä tyytymättömyys nimenomaan siihen pitkän aikavälin asumiskustannuksiin, kumulatiivisiin kokonaiskustannuksiin siltä asumisuralta ovat järjettömän kalliit. Ne käytännössä tarkoittaa sitä, että jos tässä näin vuokralaisen asemassa edelleen kun käytännöllisesti katsoen ollaan, niin jos näin jatketaan, niin me tullaan maksaneeks kaksi kolme kertaa enemmän tästä asumisestamme koko ajalta kuin mitä sellainen henkilö olis maksanut, joka olis silloin niin nuoruus- tai keski-ikäisvuosinaan ostanut oman, samalta alueelta saman kokoisen.

Asumisoikeusasukkaita hiertää muun muassa tasaukseksi kutsuttu malli. Siinä useita aso-taloja omistavat yhtiöt voivat maksattaa yhteen taloon tehtäviä korjauksia muiden aso-talojen asukkailta kerättävillä maksuilla.

Maarit Toveri, toimitusjohtaja, Avain Asumisoikeus:
. . . tää tasaus on meidän mielestämme varsin oikeudenmukainen ihan senkin takia jo, että se tasaa todella hyvin erilaisten ai-, eri aikana rakennettujen ja erilaisten talojen korjauksia, ylläpitokustannuksia . . .

Maarit Toveri on toimitusjohtaja Avain-konsernin asumisoikeusyhtiössä. Yritys on 6 500 asumisoikeusasunnollaan maan kolmanneksi suurin aso-yhtiö. Sen edellä ovat 11 500 asunnon TA-yhtiöt ja 16 000 asunnon Asuntosäätiön Aso-kodit.

Maarit Toveri:
. . . koska kaikilla alueilla on sekä huonoja että hyviä kohteita, niinkun kysynnän osalta, niin myöskin tätä satunnaista tyhjäkäyttöö. Ajat vaihtelee ja rakennusajat vaihtelee, ja huoneistojen ja talojen kunnot vaihtelee. Tähän se vaikuttaa niin, et vastikkeet ei pääse muodostumaan liian korkeiksi missään vaiheessa yksittäiselle talolle.

Eric Hällström:
Niin tasausjärjestelmäksi he sitä kutsuu ja meidän mielestä se on, ketkä asumme kasvukeskuksissa, kysytyillä alueilla, niin meillehän se on kasausjärjestelmä, että meille siirretään muilta alueilta maksettavaa, joka ei meille siis omakustannusperiaatteen mukaan lainkaan kuuluisi. Mutta heti kun jonkun alueen kysyntä kasvaa, niin meidän vastikkeita nostetaan, silläkin perusteella. Ja sehän nyt ei nyt kuulu lainkaan siihen mistä alun perin oli puhe . . .->

Aso-vuokrat ovat suunnilleen samaa tasoa kuin valtion tukemissa vuokrataloissa.
Keskimäärin aso-asunnoista maksetaan käyttövastiketta eli kuukausivuokraa 11,16 euroa neliöltä eli esimerkiksi 60 neliöltä 670 euroa kuussa. Suurin osa aso-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jossa aso-vuokrat ovat keskimäärin 12,11 euroa neliöltä.

Eric Hällström:
. . . ymmärsimme me, että omakustannusperiaate tarkoittaa sitä mitä se yleisesti Suomessa tarkoittaa, että me itse . . . niin kuin asunto-osakeyhtiöissä, jos me itse aiheutetaan jotain kustannuksia, niin me maksamme ne kustannukset. Ja nää yhtiöt onkin saaneet juuri tähän omakustannuskäsitteen sijoitettua mitä tahansa menoja. Ja se määritelmä on toisenlainen. Ne ajattelee sitä niin kuin yhtiötasokäsitteensä. Ja ja siellähän voi sitten tehdä mitä tahansa ja me kaikki maksetaan kuitenkin.

Maarit Toveri:
No, meillä on konsernissa korjauspalveluita tuottava yritys ja isännöintiä tuottava yritys ja rakennuttajapalveluita tuottava yritys. Ja, ja isännöintipalvelut ja nämä korjauspalvelut, muuttokorjauspalvelut, ne kilpailutetaan aina ihan yleisellä kilpailutuksella.

Eric Hällström:
Kyllä kyllä, mutta se pitäis tehdä avoimesti. Nyt kun tehdään se tehdään liikesalaisuuden takana, niin se antaa mahdollisuuden keinotteluun, ja se selittää minkä takia Suomessa on yleinen vuokratasokin Tilastokeskuksen tietojen mukaan tasan kaks kertaa kovempi kuin esimerkiks Itävallassa.

Maarit Toveri:
Asumisoikeus ei varsinaisesti ole, ole bisnes itsessään, koska se on omakustannusperiaatteista ja, ja siinä ei voi kerätä voittoa. Ja, ja tällä tavalla niin se tukee enemmän sitten muuta toimintaa. Et siinä mielessä erittäin hyvä.
MOT:
Onko niin, että, et, et käytännössä, kun aso ei itsessään oo bisnestä, niin se bisnes tulee sitten niistä palveluista, joita siihen aso-asumisen niinkun kylkeen toimitetaan?
Maarit Toveri:
No, siinäkään ei oikeestaan synny sitä varsinaista bisnestä asumisoikeuden osalta, koska niin kuin sanoin, se on omakustannusperusteista, ja toki ne hinnat, jotka sitten tästä palvelusta maksetaan, ne on kilpailutuksen tuloksia. Mutta se rakennuttaminen on yksi mahdollisuus, ja nimenomaan se, että me päästään sitten mukaan isompiin aluehankkeisiin, isompiin rakennushankkeisiin, ja sitä kautta saadaan myös kustannukset pidettyä kurissa rakentamisen osalta.

Maarit Toveri:
Se on toki valitettavaa, että kiinteistöjen hoitokulut ja ylläpitokustannukset on nousseet kiihtyvään tahtiin nyt 2010-luvun jälkeen, ehkä 2014 jälkeen vielä nopeemmin. Ja, ja kun me haluamme pitää talot hyvässä kunnossa, korjata niitä, huolehtia niistä, huolehtia asukkaiden asumisviihtyvyydestä, niin kilpailutuksen kautta nämä kustannukset kuitenkin muodostaa suurimman osan tästä.

Helsingissä ja Espoossa osa aso-asukkaista on lähtenyt avoimeen sotaan kuukausivastikkeista. He ovat nostaneet useita kanteita Asuntosäätiön Aso-koteja vastaan kohtuuttoman suuriksi katsomistaan vastikkeista. Asukkaat vaativat myös, että säätiö avaa kunkin talon todelliset kulut ja talojen väliseen tasaukseen menneet erät.
Espoossa Rauduntiellä sijaitseva aso-talo valmistui 1996. Rakentamista varten otettu 20 vuoden bullet- eli kertalyhennyslaina maksettiin takaisin viime vuonna. Talo on nyt velaton ja omalla tontilla. Silti asukkailta peritään edelleen entisen suuruista kuukausivastiketta.
Aso-kotien mukaan Rauduntien pääoma- ja korjauskuluihin ovat osallistuneet kaikki yhtiön kohteet, ja ilman tasausjärjestelmää kohteen vastiketaso olisi ollut koko asumisen ajalta useita euroja korkeampi.

Aso-väen hermoilua on viime kuukausina lisännyt ympäristöministeriössä valmisteilla oleva lakiesitys.

Eric Hällström:
Kyseessä on aivan käsittämättömän iso kaappaus, joka yritetään tehdä lailliseksi. Ja nyt aika näyttää sitten, että hyväksyykö Sipilän hallitus tämmöisen ministeriössä valmistellun lakiehdotuksen vai ei, ja jos hyväksyy, sen jälkeen katsotaan että miten eduskunta tulee siihen suhtautumaan, mutta se on täysin perustuslain vastainen.
tequ: Eric Hällström, puheenjohtaja, SASO ry

Uusi laki antaisi aso-yhtiöille mahdollisuuden irtisanoa jonkin talon aso-sopimukset, jos tappiota tuottavassa talossa olisi korkeintaan puolet asunnoista aso-käytössä.
Uusi laki romuttaisi asoon liittyvän ikuisen asumisoikeuden. Viranomaiset kutsuvat joukkoirtisanomisen mahdollisuutta rajoituksista vapauttamiseksi. Vapautuksen jälkeen asoyhtiö voi esimerkiksi purkaa talon tai muttaa se tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi ja myydä asunnot. Myyntivaihtoehdossa asukkaalla olisi mahdollisuus ostaa asuntonsa. Asunnon hinta olisi normaali markkinahinta – vaikka asukas olisi jo kertaalleen maksanut asuntonsa kaikki laina- ja hoitokulut aso-maksulla ja vastikkeilla.

Anu Karjalainen, hallitussihteeri, ympäristöministeriö:
. . . tää rajoituksista vapauttaminen, niin tietenkin se on semmoinen kysymys, että jos ne talot pystytään vapauttamaan vasta, kun se viimeinenkin aso-asukas on muuttanut, niin siinä vaiheessa ei sitten välttämättä saada myytyä, myytyä sitä taloa eikä katettua niitä tappioita, mitä siitä on vuosien varrella tullut. Tosissaan niin se rasittaa niiden yhtiöiden taloutta ja näkyy sitten niiden muiden aso-asukkaiden käyttövastikkeissa se, että niissä kaikissa niin kuin taloissa ei oo aso-asukkaita eikä ne ole tän järjestelmän mukaisessa käytössä, mitä ne on tarkoitettu.

Aso-asuntoja on 45 000 kappaletta. Jos yhden asunnon arvoksi lasketaan karkeasti sata tuhatta euroa, kaikkien aso-talojen yhteenlaskettu arvo olisi 4,5 miljardia euroa.
Asukkaiden maksamista asumisoikeusmaksuista on kertynyt taloihin noin 400 miljoonan euron pääomasijoitus, ja lisäksi asukkaat maksavat vuosittain noin 300 miljoonaa euroa kuukausivastikkeita, jotka menevät rakennuslainojen maksuun ja huoltokustannuksiin.
Samaan aikaan aso-yhtiöt ovat sijoittaneet taloihin omaa rahaansa vain muutaman miljoona euroa.

Eric Hällström:
Joo, he ovat tehneet tasan yhden prosentin pääomasijoituksen, ja he tahkoavat tästä, jos he pääsee realisoimaan näitä kiinteistöjä, miljardiluokan potin. Ja asukkaat on täysin voimattomia tekemään tähän mitään stoppia tällaiseen meininkiin.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Sami Turunen johtaa Aran asuntokanta ja valvonta -yksikköä.

Sami Turunen:
Tässä on aikamoinen väärinkäsitys. Asunnothan ovat nyt jo yhtiöiden omistuksessa. Jos Ara antaa päätöksen, jossa jokin kohde vapautetaan rajoituksista, niin siitä mahdollisesti vapautuvat varat jäävät edelleenkin sinne yhteisöön, ja niitä ei voida mitenkään siirtää omistajille.

Ainakin osa aso-aktiiveista katsoo kuitenkin, että aso-talot eivät ole puhtaaasti aso-yhtiöiden omaisuutta. He mieltävät asukkaat ainakin osittaisiksi omistajiksi.

karjalainen 14:16:38-:
Anu Karjalainen:
Niin, siis tätä kuulee. Sekoitetaan, meillähän on osaomistusjärjestelmä, että missä ollaan osaomistajia ja sitten siirrytään ihan tavalliseen asunto-osakeyhtiötaloon. Sitä on niin kuin vaikea hahmottaa, että mikä tää asumisoikeus on. Se todellakin on vain pelkkä asumisoikeus, ja ne omistajayhtiöt omistaa ne talot. Kyllä.

Sami Turunen:
Se on aivan poikkeustilanteissa käytettävissä oleva välttämätön keino, jolla voidaan välttää sitä, että tällaisesta yksittäisestä kohteesta ei tule taloudellista taakkaa ja asukkaat eivät joudu maksumiehiksi.
MOT:
Ainakin osa aso-aktiiveista on hyvin huolissaan tästä mahdollisuudesta, että yhtiöille annetaan mahdollisuus irtisanoa nämä ikuisiksi tarkoitetut asumisoikeudet. Miten vastaatte heidän huoleen?
Sami Turunen:
Sanoisin, että tässä on väärinkäsitys. Eli ollaan pelätty sitä, että kohteita voitaisiin miten vaan vapauttaa, mutta kyseessä on poikkeustilanteisiin tehty mahdollisuus, jossa voidaan välttää sitä, että tällainen yksittäinen kohde ei muutu taloudelliseksi taakaksi.

Anu Karjalainen:
Valtion rooli on nimenomaan kattoa sitä asukkaan etua ja tietenkin myös niin kuin valtion riskienhallintaa, mutta se asukkaan etu on siinä se tärkein. Eihän valtio voi kattoa yhtiön etua. Ainoa tietenkin se, että me halutaan asumisoikeustaloja ja jonkun täytyy niitä rakennuttaa. Sen järjestelmän tulee olla sellainen, että joku niitä taloja rakennuttaa. Tää ei oo niin kuin mikään salaliitto. Valtion rooli on tietenkin kattoa niin kuin sitä asukkaan etua ja valtion etua, ja se poikkeaa siitä yhtiön näkökulmasta.

MOT:
Voisko siinä ajatella, että jossain tilanteessa yhtiön kannattaa ajaa sitä siihen tilanteeseen, että talo on tyhjäkäytöllä, jotta pääsis sitten irtisanomaan nää asukkaat ja esimerkiks myymään sen talon omistusasunnoiksi?
Maarit Toveri:
Ei.
MOT:
Mikä sen estäis?
Maarit Toveri:
No, sitä ei siis . . . Ensinnäkin koko lainsäädäntö lähtee siihen, että nää on tarkotettu siihen pitkäikäiseen käyttöön, ikuiseen käyttöön nille henkilöille, jotka ovat siihen halunneet muuttaa. Ja meillä ei oo mitään sellaista intressiä, joka muuttaisi tämän asumisoikeustalon muuhun käy-, tai emme haluttais muuttaa se muuhun käyttöön. Tää asumisoikeus on meille yksi osa tätä asuntotuotantokokonaisuutta. Päinvastoin me tuotetaan jatkuvasti uusia asumisoikeusasuntoja eri puolille maata.

MOT:
Miten Ara aikoo estää sen tilanteen, että yhtiön omaa etua ja omien omistajiensa etuja ajatellen saattaa haluta ajaa jonkin kohteen sellaisiin vaikeuksiin, että siinä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin irtisanoa loput aso-asukkaat?
Sami Turunen:
Siellä lakiehdotuksessa jo edellytetään ennakoivaa riskienhallintaa ja Aralla on kyllä aika selvä käsitys, ihan laajasti asumisoikeusasuntojen markkinatilanteista eri kaupungeissa. Olemme jo useamman vuoden seuranneet vastikkeita ja tilanteita ja tämän vuoksi kyllä pystyisimme havaitsemaan, jos, jos sellainen tilanne tulisi, että se olisi yhtiöstä johtuvaa.

Maarit Toveri:
En näe tätä, tätä, tän uhkakuvan toteutumista. Ja me kaikki toimijat ollaan lähdetty tälle, tälle asuntotuotantouralle niinkun asumisoikeuden tekemiseen ihan sillä periaatteella, et nää todella on meillä ikuisesti sukupolvesta toiseen näillä yhtiöillä.
MOT:
Tää on lupaus?
Maarit Toveri:
No, en voi kaikkien puolesta sitä luvata. Mut tää on se meidän tämänhetkinen tahtotila ja sen mukaan eletään ja sen mukaan rakennetaan uusia asuntoja.

Aso-yhtiöt ja ympäristöministeriö perustelevat aso-asukkaiden irtisanomismahdollisuuden tuomista lakiin sillä, että muuten yhtiöt eivät saa pankista lainaa talojen peruskorjauksiin. Logiikka menee näin: kun yhtiöt eivät voi tarvittaessa vapaasti myydä asuntoja markkinoilla, asunnot eivät myöskään kelpaa lainojen vakuudeksi.

Anu Karjalainen:
No, näin on niin kuin selvitetty, että ne ikuiset rajoitukset hankaloittaa sitä, että niillä taloilla ei ole vakuusarvoa sitten näillä yksityisillä markkinoilla. Se niin kuin, niin kuin pahoin pelätään, että se on valtion peruskorjauslainoituksen varassa tää aso-järjestelmä

MOT:
Tarkottaaks tää siis käytännössä sitä, että, että aso-yhtiöt ei saa pankista lainaa aso-talon peruskorjausta varten? Vai mikä se ongelma on?
Maarit Toveri:
Eivät saa lainaa, koska vakuudet puuttuu. Eli kun siel on tää ikuisuus, et asumisoikeus pitää pitää aina niinkun ikuisesti asumisoikeuskäytössä, ja toisaalta sitten niin pankit eivät pidä sitä vakuutena juuri näistä syistä.

MOT selvitti pankkien näkemyksiä aso-talojen peruskorjausten rahoittamisesta.
Kyselyn tulos oli, että suurin osa pankeista myöntää luottoja aso-talojen peruskorjauksiin normaalisti tavanomaisen luottoriskiharkinnan perusteella.
Osa pankeista ilmoitti, että asumisoikeusyhteisöille voidaan joissain tapauksissa käyttää alhaisempaa vakuusarvoa kuin asunto-osakeyhtiöille.

Anu Karjalainen:
Sehän on hieno asia, että jos ne on myös niin kuin, et se ei oo pelkästään valtion vastuulla se, se peruskorjauslainoitus. Sehän on todella hyvä asia. Mulla ei ole tiedossa tällaisia, tällaisia tapauksia, että olisi ilman sitä valtion täytetakausta saatu laina, mut sehän on vaan pelkästään positiivinen asia.

Avain-konsernin asumisoikeusyhtiön toimitusjohtaja Maarit Toveri ei ole vakuuttunut MOT:n kyselyn tuloksista.

Maarit Toveri:
No, me ollaan keskusteltu todella monen pankin kanssa asiasta, ja tiedän, että myös muut asumisoikeusyhteisöt ovat, ovat keskustellaan asiasta. Ja se ei ole pankeille tuo sellainen lainottamis-, tai he eivät halua lainottaa tätä.

Valtion asuntopoliitiikkaa valvova viranomainen ei puolestaan pidä peruskorjausten rahoitusta ongelmana.

Sami Turunen:
Käsitykseni mukaan tarpeelliset korjaukset on pystytty tekemään joko valtion takauksella tai sitten muitakin lainoja voi olla.
MOT:
Eikö yksi peruste aso-lain uudistamiselle ole juuri se, että pelätään sitä vaihtoehtoa, että pankit eivät lainoittaisi aso-talojen peruskorjauksia?
Sami Turunen:
Itse en tunnista sitä, että siinä lainoittamisessa olisi merkittävämpää ongelmaa.

Jyväskylästä löytyy oma tapa rakentaa ja omistaa aso-taloja.

Olavi Niemi, puheenjohtaja, Jaso:
Tämä on noin kolme vuotta sitten valmistunut yhteisöllinen senioritalo. Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso on sen toteuttajana, ja tässä on 80 asuntoa ja vähän toistasataa asukasta.

Keskipinta-ala on 50 neliötä. Pienimmät on siinä vähän alle 40 ja suurimmat on siinä 65 neliötä. Meillä on se periaate, että kaikissa, pienimmissäkin asunnoissa on vähintään makuuhuone, että yksiöitä me emme tee.
MOT:
Mikä teidän vastiketaso on?
Olavi Niemi:
No, vastiketaso on siinä 11 euroa neliöltä kuukaudessa.

Eläkeläisaktiivien perustama yhdistys rakensi ensimmäisen asumisoikeustalonsa 2014. Talot on tarkoitettu 55 vuotta täyttäneille.

Olavi Niemi:
Tässä on niin kuin lähtökohtana se, että, joka suomalaisesta asumisesta meidän mielestä aika lailla puuttuu, että tässä on asukkaiden osallisuus niin kuin todella huipussa elikkä asukkaat omistavat. Kaikki asukkaat ovat yhdistyksen jäseniä ja asettavat hallituksen ja tekevät kaikki ratkaisevat päätökset, mitä tähän asumiseen liittyy.

Olavi Niemi:
Osaamista tietysti täytyy olla. Pelkästään jo tää, niin kuin tää rakennuttamisen prosessi on nykyisin sellainen ja kaikki nää Aran menettelytavat ja muut, että kyllähän ne täytyy osata. Voitais mennä nyt sitten kattomaan näitä meidän yhteisiä tiloja, jotka aukeaa ihan tässä ja näkyy. Tässä meillä on, asukastoiminnan ohjaaja kuuluu tähän oleellisena osana tähän asumismuotoon. Silloin kun hän on paikalla, niin hän on monesti tässä, istuu ja on asukkaiden tavattavissa tai sitten on eri puolilla tätä.
MOT:
Ratkoo ihan käytännön ongelmia?
Olavi Niemi:
Hän elää niin kuin asukkaiden kanssa yhteistä arkea ja auttaa heitä käytännön kysymyksissä. Tässä on tosiaankin meidän infokanava. Siinä näkyy tuota mitä nyt on lähiaikojen ohjelmaa täällä. Levyraati näyttää olevan joku päivä, yhteisiä lenkkejä ja alusvaate-esittelyitä ja mitä nyt milloinkin.

Olavi Niemi:
Tässä on kahvitilat, johon asukkaat yhdessä kokoontuu joka päivä kello 13. Joka ensimmäisenä tulee, niin keittää kahvit ja sitten siihen tulee enemmän tai vähemmän, riippuu päivästä.

MOT:
Onko tässä semmoinen idea kuin nykyaikana sanotaan hienoissa suunnitelmissa, että törmäytetään ihmisiä, niin onko tässä?
Olavi Niemi:
Nimenomaan, joo. Tän koko idea on se, että törmäytetään. Esimerkiksi tuo pyykinpesu on, mä oon sanonut aina, että se on parasta yhteisöllisyyttä, kun minä vien sinne pyykkiä pestäväksi enkä oikein osaa käyttää koneita, niin joku mummo tulee neuvomaan siihen sitten.

Olavi Niemi:
No, tuota kyllähän se tietysti kaikilla tämän tyylisillä yhdistyksillä, ainahan se alussa on haparointia. Vaikka me ite tietysti kovin määrätietoisesti lähdettiin liikkeelle, mutta tietystihän me tarvittiin heti ensimmäisenä, kun oltiin saatu yhdistys perustettua, niin tarvittiin iso kaupunkitontti ja kymmenen miljoonaa rahaa. Nehän on tietysti pienelle yhdistykselle, mutta meihin oli luottoa heti alussa. Voisin sanoa, että me on saavutettu tietynlainen hyväksyntä ja tällä hetkellä meidän toiminta menee sillä tavalla tuttuja uomia.

Olavi Niemi:
Kyllä me ollaan sitä mieltä, että ainakin siis näissä suurimmissa kaupungeissa, tietysti Helsingin seudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, ehkä Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja tällä tavalla. Voi olla, että ne, kuka tietää, voi olla, että me lähdemme tätä tarjoamaan myös joihinkin muihinkin kaupunkeihin.

Jyväskylän mallin mukaiset asukkaiden omat yhdistykset omistavat vain alle kaksi prosenttia aso-taloista. Kunnilla on kuusitoista ja yrityksillä 82 prosenttia taloista.
Asumisoikeuslain lisäksi maan hallitus valmistelee uudistusta, joka toisi aso-yhtiöille liiketoimintariskin. Yhtiöiltä vaadittaisiin viiden prosentin omarahoitusosuus uusiin kohteisiin – samaan tapaan kuin vuokratalohankkeissa jo nyt.
Aso-yhtiöt ovat ilmoittaneet, että omarahoitusosuuden vaatimus saattaa lopettaa niiden kiinnostuksen koko aso-tuotantoon.

Anu Karjalainen:
Näitä vaikutuksia selvitetään, ja se on kyllä totta, että yhtiöt on suhtautunut sillä tavalla, että tää ei tule onnistumaan tää omarahoitusosuus, mitä ehdotetaan.

Ympäristöministeriö on myös lisäämässä korkotukilakiin uuden kiistanaiheen. Aso-yhtiö voisi Aran luvalla muuttaa valtion tuella rakennetun aso-talon vuokrataloksi, jos sillä ehkäistäisiin asuntojen vajaakäyttöä ja taloudellisia menetyksiä.

Eric Hällström:
Niillä ei ole mitään riskiä tässä bisneksessä. Se on ihan totta että niillä on niin hyvät suhteet lainsäätäjään, että jos ne jotain haluaa, niin ne saa sen kyllä yleensä läpi.

Aso-talojen ikuinen asumisoikeus uhkaa romuttua

Asumisoikeusasukkaiden todellisuus: tasausta vai kasausta