Hyppää pääsisältöön

"Minulle Katriina on The Kirja" - nostalgiaa ja suuria tunteita Seppo Puttosen verkkolukupiirissä

Seppo Puttonen lukee kirjaa
Seppo Puttonen lukee kirjaa Kuva: Yle Kuvapalvelu Seppo Puttonen,Kirjojen Suomi

Seppo Puttosen vetämässä verkkolukupiirissä keskusteltiin Sally Salmisen unohdetusta klassikosta, romaanista Katriina (1936). On loppuyhteenvedon aika! Millaisia ajatuksia kirja lukupiirissä herätti?

Lukupiirin vetäjä, toimittaja Seppo Puttonen aloitti lukupiirin pienellä pulmapähkinällä:
- Kuka tietää, mistä kahdesta syystä Katriinan nimi oli monien huulilla 1930-luvulla?

Toinen syy on tietenkin omana aikanaan supersuosittu romaani Katriina, jonka Ahvenanmaalta lähtöisin ollut Sally Salminen julkaisi vuonna 1936. Lukupiiriläiset tiesivät kuitenkin heti myös toisen vastauksen:

- Olisiko vastaus kahvi? arvelee Hilkka.

Ja tosiaan, toinen 30-luvun suosikki oli Kulta Katriina -kahvi, joka lanseerattiin vuosi Katriina-romaanin ilmestymisen jälkeen. Romaanilla ja kahvilla ei nimen lisäksi tiettävästi ole muuta tekemistä keskenään, mutta näin pääsivät lukupiiriläiset keskustelun alkuun.

Katriina tuntuu olleen lukupiiriläisille vahva kokemus. Moni on lukenut sen jo kauan sitten, nuoruudessaan.

- Luin Katriinan ensimmäisen kerran rippikouluikäisenä, ehkä allekin. Valitettavasti vain kirja äidin hyllyssä oli niin puhkiluettu, että siitä puuttui sivuja alusta. Sittemmin ostin kirjan itselleni ja olen lukenut moneen kertaan. Se on ollut minulle The Kirja, kirjoittaa Hilkka.

- On upea teos. Minusta hyvä kuvaus yksinjäävästä naisesta, joka vie perhettään eteenpäin. Aika monen kohtalona varmaan. Merimiehiähän oli todella paljon, kirjoittaa Maija Kastinen, joka on lukenut kirjan nelisenkymmentä vuotta sitten.

- Luin Katriinan ensimmäisen kerran kerran varhaisteininä 1970-luvun puolenvälin paikkeilla ja palaan siihen uudelleen ja uudelleen, on se niin hyvä kirja, kirjoittaa Liisa.

Katriina kertoo Suomen tarinaa naisten näkökulmasta. Se on kirjallisuudenhistoriamme puuttuva pala.

Katriina menestyi omana aikanaan kansainvälisesti, ruotsinkielinen alkuteos käännettiin 15 kielelle. Sittemmin romaanin kohtalona on ollut unohdus. Lukupiiri pohti syitä.

- Katriinaa pidettiin jossain määrin viihteellisenä (mitä se ei ole) ja toisaalta suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa modernismi oli jo lyönyt itsensä läpi ja realistista kansankuvausta vähäteltiin kritiikeissä, kirjoittaa Irma.

Ahvenanmaalla Katriina sai närkästyneen vastaanoton, sillä teos kuvaa kriittisesti saaren räikeitä luokkaeroja ja esittää rikkaat hyvin negatiivisessa valossa.

- Jos ahvenanmaalaisilta kysyttäisiin niin ehkäpä kirja peräti haluttiin vaientaa kuoliaaksi? Siinä taisi olla avainromaanin ainesta liiaksikin, arvelee Hilkka.

Romaanin henkilögalleria ja etenkin Katriinan hahmo herättivät keskustelua. Katriinan tarina on tavallaan tragedia, mutta sitkeytensä ansioista Katriina onnistuu loppujen lopuksi luomaan hyvän elämän. Katriina on lähtöisin vauraista oloista Pohjanmaalta, mutta tekee virheen avioituessaan ahvenanmaalaisen hulttion kanssa. Hänestä tulee merimiehen vaimo, joka joutuu kamppailemaan vieraalla maaperällä hirvittävässä köyhyydessä.

- Minä ihailen Katriinassa sitä miten hän näkee tilanteen realistisesti ja päättää annetuissa rajoissa tehdä elämästään ja läheistensä elämästä mahdollisimman hyvän. Lopuksi hän on elämäänsä tyytyväinen, sanoo Hilkka.

- Ajattelen, että Katriina oli lähtenyt ylpeällä mielellä kotoa eikä voinut missään tapauksessa palata tai edes kertoa kotiväelle kohtaloaan, Katrikat miettii.

Ahvenanmaalla nuori Katriina kohtaa köyhyyden ja kurjuuden, jollaista hän ei ole aiemmin kokenut. Torpparin vaimona hän joutuu tekemään töitä rikkaille laivanvarustajille orjuuden kaltaisissa oloissa. Lisäksi mies on merillä ja Katriina jää täysin yksin. Kyläyhteisössä hän on muualta tullut ulkopuolinen. Miten on mahdollista, ettei Katriina murru?

- Välillä lukiessa pelkäsin, että niin kävisi. Ehkäpä Katriinan voimakas halu oikeudenmukaisuuteen piti hänen taistelijana hengissä, miettii Seppo.

Kun Katriina saa lapsia, on pakko pärjätä heidän takiaan. Silti Katriina pitää kiinni ylpeydestään.

- Ihmettelin, ettei Katriina tinkinyt periaatteistaan edes lasten nälän edessä. Hän ei suostunut ottamaan kyläläisten almuja lehmän ostoa varten, Seppo sanoo.

Katriinan lasten kohtalot liikuttivat lukupiiriläisiä. Yksi lapsista kuolee pienenä.

- Itken vieläkin pikkutytön sairautta ja siihen uupumista, Katrikat kirjoittaa.

Katriinan keskimmäisistä pojista toinen kuolee kesken nuoruutensa kukoistuksen, toinen katoaa traagisissa olosuhteissa Australiaan. Katriinan vanhin poika sen sijaan saavuttaa kovalla työllä sosiaalisen nousun: hänestä tulee merikapteeni ja hän vaurastuu. Katriinan lapsenlapset kaupunkilaistuvat ja opiskelevat koulussa vieraita kieliä - heidän Suomensa on aivan erilainen kuin Katriinan nuoruudessa.

Tarina on ajankohtainen Suomeen tulleiden pakolaisnaisten kautta.

Romaani kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muuttumista tasa-arvoisempaan suuntaan. Katriina on merkittävä teos myös siinä mielessä, että se kertoo Suomen tarinaa naisten näkökulmasta. Se on kirjallisuudenhistoriamme puuttuva pala.

- Salminen on kirjoittanut sen puuttuvan naisten kuvauksen, jota ei niinkään ole Väinö Linnalla Täällä Pohjantähden alla - sarjassa, Seppo sanoo ja jatkaa:

- Sally Salminen liittyy hienosti siihen perinteeseen, joka on kulkenut Minna Canthista alkaen naiskirjailijoilla aina Hilja Valtosen, Iris Uurron, Elvi Sinervon, Anja Kaurasen, Pirkko Saision kautta nyt vaikkapa Pauliina Rauhalaan.

Historiankuvauksen lisäksi lukupiiri näki Katriinassa myös nykypäivää koskevia teemoja.

- Ajankohtainen tarina on, jos sitä ajattelee esimerkiksi Suomeen tulleiden pakolaisnaisten kautta. Heilläkin on todella vaikeaa pärjätä ulkopuolisina, köyhinä ja syrjittyinä, Seppo sanoo.

Lue verkkolukupiirin koko keskustelu!

Artikkelia muokattu 2.1.2018: Linkki e-kirjaan poistettu lukuoikeuden umpeuduttua.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi