Skip to main content

Guovdageainnu stuibmi skábmamánus 1852

lapinpukuinen mies puhujanpöntössä
Nilla Outakoski, Anár 1987 lapinpukuinen mies puhujanpöntössä Govva: Yle Sápmi / vuorká Puhuja,mies,saamenpuvut

Álbmotlihkadus dagahii stuimmi Guovdageainnus skábmamánus 1852. Læstadius oahppu ja osku lei fidnen saji Guovdageainnus 1840-logus. Ollugat dáistališgohte buolliviinni vuovdima ja jugešvuođa vuostá. Bohciidedje riiddut main oasálažžan ledje nu gávpeolmmái go maiddái báhppa ja leansmánni sihke badjesápmelaččat.

Duhtmeahttunvuođa lasihii dieid áiggiid maiddái rádjágidden čakčamánus 1852. Siiddat eai beassan šat johtit Ruoŧŧa-Norgga ja Ruošša-Suoma gaskka, omd. Jáhkošiid siiddas báhce dálveguohtoneatnamat Ruošša-Suoma beallái Sámmáljohkii. Dás beasat gullat jagi 1982 báddejuvvon prográmma Sámi radio báddevuorkkás. Das Nilla Outakoski muitala stuibmideami duogážiin ja dáhpáhusain sihke vieljažiid Jáhkoš-Ásllat ja Jáhkoš-Lásse, Aslak ja Lars Jacobsen Hætta fearániin ja das maid mearkkašii sudno fáŋgavuohta.

Nilla Outakoski lea gávnnahan goit dáid sivaid stuibmái: duhtameahttunvuohta girku bargui, girku vuolggahusbargi Stockfleth dáidemeahttun doaimmat, virgegotti gealbbohisvuohta ja gávpeolbmá Ruth buolliviinni vuovdin.

Loahpas Nilla Outakoski suokkardallá sámiid dološ osku ja kristtalaš oskku gaskavuođaid ja árvvoštallá Jáhkos-Lásse čállosa: "Guovdageainnu dilálašvuođaid birra ovdal dan jagi 1850".

Niillasaš-Ándaras Nillá, Nilla Outakoski birra dan mađi ahte son elii jagis 1919 jahkái 2003. Son lei báhppa (proavas). Jagis 1991 son nákkáhalai teologiia doavttirin Helsset universitehtas. Su nákkosgirji gieđahalai Læstadiusa sártniid.
Dán prográmmas Oula Näkkäläjärvi lohká bihtáid Nilla Outakoski árat dutkamuščállosis mii guoská Guovdageainnu stuimmi.

Sámi arkiivva neahttasiidduin sáhttit lohkát earret earáid, ahte stuimmi maid Aslak Jacobsen Hætta ja Mons Aslaksen Somby láidesteigga, bissehedje ávžilaččat ja earát geat ledje beassan báhtui seamma maŋŋelgaskabeaivvi (8.11.1852). Gávpeolmmái Carl Johan Ruth ja leansmánni Lars Johan Bucht gottahalaiga. Earát geat ain ledje Guovdageainnus ja geat eai lean háhppehan báhtui, čohkkejuvvojedje báhpagárdimii gos eatnasat šadde máistit sihke spižáid ja čorpmaid.

Álttás biddjojedje sii geat ledje stuimmiin leamaš fárus, giddagassii. Doppe dutkojuvvojedje vihtanat ja áššáiduhttojuvvomat. Vuosttaš duopmu celkui go ášši mearriduvvui Alimusrievttis borgemánu 7. beaivve 1854. Aslak Jacobsen Hætta ja Mons Aslaksen Somby steavliduvvuiga golggotmánu 14. beaivve 1854 ja eará rieibmudeaddjit ožžo moatti beaivásaš giddagasráŋggáštumiid rájes gitta eallinagiduomuide. Sámi arkiivva gáldut leat vuosttažettiin sámi priváhta arkiivvat, muhto maiddái arkiivvaid kopiijat, ovdamearkka dihte Justisdepartemeantta almmolaš arkiivvaid mikrofilbma, Tromssa stáhtaarkiivvas leat olu gáldoávdnasat mat čájehit mii Guovdageainnus dáhpáhuvai jagis 1852, manne dat dáhpáhuvai ja mii maŋŋel dáhpáhuvai.

Gáldut: arkivverket.no, Sámi historjá 2 (Davvi Girji Os, 1997).

  • Biibbala heiveheapmi davvisámegiela dálá čállinvuohkái álggii 1990-logus

    Biibbaljorgaleaddjit barggus.

    Ođđa girkojagi álggedettiin adveantasotnabeaivve 2018 rájes lea gullogoahtan girkuin čállagat ođđa biibbaljorgalusasas. Suoma girku alimus čoahkkin dohkkehii ođđasamos jorgalusa 9.11.2018. Olles biibbal lea dálá čállinvuohkái dál čállojuvvon. Ođđa čála boahtá badjel čuohte jagi dassá, jagis 1895 almmuhuvvon sámegielat čállaga sadjái.

  • Luobbal-Sámmola rávvagat reagaid, gerresiid ja fatnasiid ráhkadeapmái

    Muora ii galgga sojahit eambbo go gierdá

    Ealli arkiiva fállá dál ámmátolbmuid ságastallama ávnnastamis ja duddjomis. Sámemusea ja Yle Sámi háldui gártan kaseahta olggožis lohká dušše ahte boares duodjevugiid vurkenjearahallamat. Dás Luobbal-Sámmol, Sammeli Aikio Ohcejoga Mierašluobbalis muitala ávdnasiid háhkamis sihke fatnasa, reaga ja gerresa duddjomis.

  • Inkermárjá Hetta lea čohkken boares govaid dulvaduvvon eatnamiin ja daid olbmuin

    Dulvaduvvon guovlluid govat

    Inkermárjá Hetta čohkkii jagis 1995 govvačájáhusa. Das ledje muittut Kurujávrri, Badje-Luiro ja Mudenia guovllus. Eanaš govat leat áiggis ovdal dulvadeami. Boarrasamos govva lea Korvasis jagis 1912. Dán ságastallamis UK-luonddumeahci oahpistanguovddážis Vuohčus son muittaša dáhpáhusaid mat laktasit govaide. Inkermárjá Hetta, is. Magga lea bajásšaddan Kurujávrris.

  • Sire-Elle čáppa muittut mánnávuođa Veahčakis

    Stohkosat, skuvlavázzin ja rihppaskuvla

    Sire-Elle, dahje Mákka-Jovsset Elle, Elli Jakola, iežas sogas Lukkari muittaša ealllima Deanuleagi Veahčakis. Čáppa muittut sutnje leat báhcán girkostallamiin ja rihppaskuvllas. Dalle go Elle váccii rihppaskuvlla Ohcejogas de nuorat besse rihpaide giđđadálvve, Márjjabeaivve ipmilbálvalusas. Elle muittášemiid gullat dán diibmobeallásaš máinnasbottus.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Biibbala heiveheapmi davvisámegiela dálá čállinvuohkái álggii 1990-logus

    Biibbaljorgaleaddjit barggus.

    Ođđa girkojagi álggedettiin adveantasotnabeaivve 2018 rájes lea gullogoahtan girkuin čállagat ođđa biibbaljorgalusasas. Suoma girku alimus čoahkkin dohkkehii ođđasamos jorgalusa 9.11.2018. Olles biibbal lea dálá čállinvuohkái dál čállojuvvon. Ođđa čála boahtá badjel čuohte jagi dassá, jagis 1895 almmuhuvvon sámegielat čállaga sadjái.

  • Inkermárjá Hetta lea čohkken boares govaid dulvaduvvon eatnamiin ja daid olbmuin

    Dulvaduvvon guovlluid govat

    Inkermárjá Hetta čohkkii jagis 1995 govvačájáhusa. Das ledje muittut Kurujávrri, Badje-Luiro ja Mudenia guovllus. Eanaš govat leat áiggis ovdal dulvadeami. Boarrasamos govva lea Korvasis jagis 1912. Dán ságastallamis UK-luonddumeahci oahpistanguovddážis Vuohčus son muittaša dáhpáhusaid mat laktasit govaide. Inkermárjá Hetta, is. Magga lea bajásšaddan Kurujávrris.

  • Luobbal-Sámmola rávvagat reagaid, gerresiid ja fatnasiid ráhkadeapmái

    Muora ii galgga sojahit eambbo go gierdá

    Ealli arkiiva fállá dál ámmátolbmuid ságastallama ávnnastamis ja duddjomis. Sámemusea ja Yle Sámi háldui gártan kaseahta olggožis lohká dušše ahte boares duodjevugiid vurkenjearahallamat. Dás Luobbal-Sámmol, Sammeli Aikio Ohcejoga Mierašluobbalis muitala ávdnasiid háhkamis sihke fatnasa, reaga ja gerresa duddjomis.

  • Sire-Elle čáppa muittut mánnávuođa Veahčakis

    Stohkosat, skuvlavázzin ja rihppaskuvla

    Sire-Elle, dahje Mákka-Jovsset Elle, Elli Jakola, iežas sogas Lukkari muittaša ealllima Deanuleagi Veahčakis. Čáppa muittut sutnje leat báhcán girkostallamiin ja rihppaskuvllas. Dalle go Elle váccii rihppaskuvlla Ohcejogas de nuorat besse rihpaide giđđadálvve, Márjjabeaivve ipmilbálvalusas. Elle muittášemiid gullat dán diibmobeallásaš máinnasbottus.

  • Čálkko-Ovllá Inggá muittut Anár Basejávrris ja Lismmás

    Son liikui liđiide ja duddjomii.

    Čálkko-Ovllá Ingá, Inga Eira lea eret Basejávrris lahka Áŋŋela Anár gielddas. Son lea guhká orron Lismmás, gieldda máttaoarjeravddas. Guktii son lea báhcán leaskan, ollugat dovdet su maiddái Leaska-Ingá namain. Báddedettiin geassit 1995 Ingá ásai Lismmás ovttas bártniinnis ja lei dalle 77-jahkásaš. Son lea riegádan jagis 1918.

  • Spánskadávda dagahii gillámuša ja mearihis morraša - oppa bearrašat jápme, vánhemat masse mánáid dahje mánát báhce oarbbisin

    Muitalusat das makkár lei spánskadávda jagiin 1918-1920.

    Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš pandemiiija geažil. Guovdageainnus fas čájehit girkogirjjit ahte oanehis áiggis, moatte vahkus jápme 25 olbmo spánskadávdii. Dán influenssa geažil jápmán olbmuid lohku Guovdageainnus lea bealli oppa jagis jápmán olbmuid logus.

  • Eallin oahpahii Peđar-Ánne birget vaikko makkár diliin

    Peđar-Ánne muittaša.

    Peđar-Ánne, Anna Niittyvuopio, ovddeš Guttorm, iežas sogas Varsi lei Sámi radio Geasseguossi-sáddagis 4.7.1995. Anna Pedarsdatter Varsi riegádii Sirpmás Deanu gielddas jagi 1931. Su eallinbálggis doalvvui Deanu bajás vuos Báđošii gosa son náitalii, bázii leaskan ja náitalii ođđasit ja bázii nuppádassii leaskan. Vel rávesolmmošin son jođii ain bajás ja náitalii Anárjoga Gáregasnjárgii.

  • Orbosat johte oarjjil nuorttas ja ásaiduvve Soađegili davviguovlluide

    Paulus ja Anni Magga muitaleaba.

    Orbosat johte Eanodagas nuorttas Soađegillái 1800-logus. Sin sohka orostalai Soabbat guovllus, ee. Luirojoga siste. Makkár dilis Orbosat johttájedje ja mna surgadis dáhpáhus lei dat go partisánat bolde viesuid ja godde olbmuid Badje-Luiros čakčagease 1943? Muitaleaddjiin Orbos-Bávlosa Bávlos, Paulus Magga lea riegádan 1906. Su eamit Gáppe-Bier Ánne, Anni Magga riegádii 1915.

  • Ella Tanhua muittaša skuvlavázzimiid ja eváhkoáiggi

    Uhca-Ellá, Ella Tanhua muittut mánnávuođas.

    Uhca-Ellá dahje Jalvvi-Ellá, Ella Tanhua, iežas sogas Johansen lea bajásšaddan Vuolle-Jalvvis ja vázzán johtti skuvlla Njuorggámis. Álbmotskuvlla son váccii Ohcejotnjálmmis ja Njuorggámis. Ohcejtnjálmi ii lean sutnje mielamiel skuvlabáiki ja doppe son gárgidii ovttas skihpáriiguin Njuorggámii. Rihppaskuvllamuittuin Ohcejogas boahtá maid ovdan dalá nuoraid hilbes luondu.

  • Nuoraidsearvvit sámevuoiŋŋa bajideaddjin 1900-logu álggu rájes

    Sámenuoraidservviid historjá

    Juo vuosttas sámiidsearvvis, Fatmomakke sámesearvvis lei nuoraidossodat jagis 1904. Fatmomakke lea Vualtjere suohkanis Västerbottenis máttasámeguovllus. Historjjádieđuid mielde vuosttas sámenuoraidsearvi vuođđuduvvui easkka jagi 1940 Mihtes (Mittådalen). Mihte lea máttasámeguovllus Härjedalenis Jeamtlándda leanas.

  • Ole Samuel Rasmus lei okta váldogáldu cukcasiid ja máidnasiid čohkkemis

    Ovllá-Sámmol muitalan árbediehtu vuorkkáin

    Dál mannat áiggis badjel 50 jagi maŋosguvlui. Oainnat máidnasa man dál gullat lea Helvi Nuorgam bádden suoidnemánus 1967. Dalle álggii Suoma akademiija, Helsset universitehta ja Turku universitehta árbediehtoprošeakta Dálvadasas Deanuleagis. Ovllá-Sámmol, Ole Samuel Rasmus lei okta nu daddjon Dálvadas-prošeavtta muitaleaddjiin.

  • Jompá-Niillas Ándde goaivvui golli Suohpášávžžis

    Antti Niilaspoika Jomppanen lei gollealmmái.

    Vuorkáságain oahpásmuvvat ovtta albmáin guhte lea ohcan golli gieđaiguin goaivvu Leammi álbmotmeahcis Suohpášávžžis. Dát almmái lea Jompá-Niillas Ánde, Antti Jomppanen. Son riegádii 6.1.1921 ja jámii 21.2.1999. (Gáldu: Esko Jomppanen - Jomppasen porosuku ja sen yhteydet muihin porosukuihin Suomessa ja Norjassa) Vuosttas bihtá lea báddejuvvon suoidnemánus 1981 Leammi Njurgoluovttas.

  • Hilddá-Márjá muittaša skuvlavázzima ja dálu bargguide oahppama

    Mari Kitti, is. Valle muittaša, 1986

    Hilddá-Márjá, Mari Kitti, muitala mánnávuođasttis Áŋŋelis. Iežas sogas son lea Valle, Vulle-Mihko Márjjá. Son muittaša iežas skuvlavázzima ja dálostallama nuorravuođa rájes. Duodjeoahpuin son muitala mo oahpai beaskka goarrut eatnis málle ja rávvagiid mielde.

  • Bikko-Jusse dovddai eatnama ja vuođđobávtti

    Johan Högman čilge Sámi eatnanvouđu historjjá, 1998

    Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Ealli arkiiva golmmaoasát sáttaráiddu maŋimuš oasis beassat gullat mo Bikko-Jusse čilge Sámi eatnanvuođu historjjá ja geologalaš vuođđoáššiid.