Hyppää pääsisältöön

Kantapöydän opiskelijatreffeillä Duo Uimonen/Lorenzen

Piano-harmonikkaduo Emmi Uimonen ja Troels Lorenzen syntyi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Savonlinnasta kotosin oleva Emmi ja Suomeen opiskelijavaihtoon tullut Troels havaitsivat omaavansa saman suhtautumisen musiikkiin. Duon ensimmäinen levy on jo ilmestynyt. Tutustu Emmiin ja Troelsiin!

Emmi: Olen Emmi Karoliina Uimonen, syntynyt Helsingissä 4.12.1988

Troels: Olen Troels Strange Lorenzen, syntynyt Slagelsessa, Tanskassa 26.08.1994.

Emmi: Äitini kuului nuorempana 10 vuoden ajan Savonlinnan oopperakuoroon ja pienenä lapsena olin usein mukana seuraamassa pitkiä oopperaharjoituksia yleisössä mummoni kanssa.

Tauolla juoksentelin kuorolaisten ja oopperatähtien seassa. Kotona soi usein oopperat LP-levyiltä.

Troels: Isoäitini soittaa pianoa. Vanhempani eivät soita mitään soitinta. Veljeni opiskelee ammatikseen klarinetinsoittoa Esbjergissä, Tanskassa.

Emmi: Olen asunut Savonlinnassa, Tampereella ja Helsingissä.

Troels: Olen asunut Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Emmi Uimonen
Emmi Uimonen Kuva: Yle Taideyliopiston Sibelius-Akatemia,Musiikkitalo,emmi uimonen

Emmi: Italian Venetsia on yksi inspiroivimmista paikoista missä olen ollut - olen käynyt siellä sekä kesällä turistien ja pulujen pelmahdellessa joka suunnasta, että talvella aqua altan aikaan, jolloin vettä oli kaduilla ja koko San Marcon aukio tulvi.

Kaupunki näyttää maagisella tavalla fysiikan lakeja uhmaavalta, koska talot näyttävät kelluvan vedessä. Samalla se on haikea paikka, sillä se muistuttaa ajan kulumisesta ja siitä ettei mikään materiaalinen ole ikuista - taide pääsee mielestäni paljon lähemmäksi ikuisuutta.

Enemmän kuin mikään paikka, minua inspiroivat kuitenkin ihmiset jotka tekevät intohimoisesti sitä, mitä kohtaan he tuntevat kutsumusta.

Troels: Minua inspiroi, ainakin joskus, kaupunkien ja vaikkapa kauniiden maisemien tuottama ulkopuolisten ärsykkeiden puuttuminen. On erittäin rentouttavaa viettää aikaa maaseudulla tai pienissä kaupungeissa, joissa ympärillä ei ole niin paljon hässäkkää. Tunnen itseni rauhallisemmaksi ja sitä kautta innoittuneemmaksi luovaan työhön.

Emmi: Aloitin musiikkiopinnot 5-vuotiaana Savonlinnan musiikkiopistossa.

Troels: Aloitin 7-vuotiaana Svendborgin musiikkikoulussa.

Emmi: Äitini vaikutti siihen, että aloitin musiikkiopinnot. Olen ilmaissut musikaalisuutta ja esiintymisviettiä hyvin pienestä pitäen ja muistan että tämä taipumus on huomioitu monesta suunnasta jo päiväkoti-ikäisenä. Sain muun muassa laulaa juhlissa.

Pidin itsestään selvänä, että opiskelen jotain soitinta kun olen tarpeeksi vanha menemään musiikkiopistoon. Muistan myös laulaneeni häissä “Hymyhuulet”-kappaleen äitini säestäessä kitaralla, kun olin 5-vuotias.

Tein siellä myös spontaanin ohjelmanumeron steppaamalla keskellä tanssilattiaa yleisön taputtaessa rytmissä tanssilleni. Olin nähnyt telkkarissa jonkun steppaavan ja se oli ilmeisesti ollut hauskan näköistä - halusin jakaa ilon muillekin. Ei kai ollut vaikeaa päätellä että pidin esiintymisestä.

Troels Lorenzen.
Troels Lorenzen. Kuva: Yle Taideyliopiston Sibelius-Akatemia,Musiikkitalo,troels lorenzen

Troels: Vanhempani kysyivät 7-vuotiaalta veljeltäni, josko hän haluaisi aloittaa jonkin instrumentin soittamisen. Niinpä hän aloitti nokkahuilun soittamisen ja minusta se oli erittäin kiintoisaa.

Kaksi vuotta myöhemmin aloin itse soittaa harmonikkaa ja olen jatkanut siitä lähtien. Veljeni siirtyi myöhemmin klarinettiin ja soitimme kotona asuessamme koko ajan yhdessä.

Myös kotoa muutettuamme olemme jatkaneet soittamista yhdessä erilaisissa ryhmissä.

Emmi: Pääaineeni ovat piano, laulu ja sävellys. Pari kesää sitten olen myös keikkaillut sopraanoukulelella itseäni säestäen ja laulaen säveltämiäni ja kirjoittamiani lauluja. Kitaralla onnistuu perussoinnut nuotiokitaratyylillä.

Troels: Soitan pääaineenani harmonikkaa ja sävellän. Opiskelen lisäksi laulua, 2-rivistä haitaria ja kanteletta.

Emmi: Klassisen puolelta lempisäveltäjiäni ovat Chopin ja Debussy. Mitä tahansa tyyliä sävellänkin, huomaan että olen saanut omiin sävellyksiini värisävyt näiltä säveltäjiltä.

Olen aina nauttinut klassista pianoa opiskellessani näitten säveltäjien musiikin soittamisesta eniten. Olen oppinut heidän teoksensa nopeimmin, koska olen ollut niin innoissani niiden soittamisesta.

Muun musiikin puolelta lempisäveltäjiä ovat esimerkiksi Astor Piazzolla, Antonio Carlos Jobim ja Nina Simone.

He mullistivat oman genrensä ja jättivät jälkeensä musiikkimaailman, joka olisi aivan erilainen ilman heitä.

He olivat voimakkaita taiteilijoita, joilla oli uskomaton kauneuden ja draaman taju, ja he olivat intohimoisia visionäärejä ja tekivät omaa juttuansa uskomattoman rohkeasti ja pelkäämättä, mitä muut heistä ajattelevat.

Troels: Lempisäveltäjäni on Astor Piazzolla. Hänen musiikkinsa on täynnä melankoliaa ja surua. Juuri edellämainitut seikat tekevät hänen musiikistaan niin kaunista.

Samalla olen hurmaantunut hänen elämästään. Kolmella eri mantereella asuminen on synnyttänyt vaikutteita, joita voi kuullaa hänen sävellyksissään.

Soittajat.
Duo soittaa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa. Soittajat. Kuva: Yle Taideyliopiston Sibelius-Akatemia,kansanmusiikki,troels lorenzen

Emmi: Minun on vaikea valita lempisäveltäjiltäni yksittäistä teosta, sillä heidän persoonansa ja visionsa kuuluu kaikessa mitä he ovat tehneet.

Mainitsen siksi eri säveltäjän teoksen - Vivaldin Vuodenaikojen Kesän Presto-osan, joka on voimakappaleeni. Se kiteyttää luonnon villin voiman ja tempaisee mukaansa.

Troels: Lempiteoksiani ovat Piazzollan Oblivion ja Adios Nonino. Nämä teokset edustavat säveltäjän tyyliä parhaiten ja nämä puhuttelevat minua eniten.

Emmi: Lempisäveltäjieni Chopinin ja Debussyn musiikkiin olen rakastunut soittamalla heidän teoksiaan itse Savonlinnan musiikkiopistossa ja Tampereen musiikkiakatemiassa opiskellessani. Etenkin Chopinin nocturnot ovat lähellä sydäntäni.

Miettimällä jokaista yksityiskohtaa olen kokenut ymmärtäväni, miksi he ovat säveltäneet juuri sellaisia kappaleita ja melodiakulkuja, ja on tuntunut upealta kokea olevansa osa sitä tunteiden ja ajatusten virtaa teoksia soittaessa.

Minuun vetoaa voimakkaita visuaalisia mielikuvia luova, samaan aikaan dramaattinen ja herkkä, melankolinen ja toiveikas musiikki.

Emmi: Björk on satumainen ilmiö

Tänä syksynä olen syventynyt erityisesti latinalaisen amerikan musiikkiin, erityisesti argentiinalaiseen tangoon ja bossa novaan. Mikä tahansa musiikki voi puhutella minua syvästi, kun se esitetään sydämestä.

Isosti minuun vaikuttanut taiteilija on David Bowie - hän yhdisteli urallaan kaikkia taiteen lajeja ja onnistui hämmentämään ihmisiä eri teatraalisilla roolihahmoillaan, luoden itsestään kuvan, ettei edes ole tästä maailmasta.

Hän oli uskomattoman luova ja sydämellinen, taiteelleen omistautunut ihminen, joka teki jopa omasta kuolemastaan käsittämättömän koskettavan taideteoksen tekemällä levyn, jolla käsitteli väistämätöntä ja toi faneilleen lohtua.

En edelleenkään pysty kuuntelemaan Bowien viimeistä levyä Blackstaria ilman kyyneleitä.

Björk on satumainen ilmiö, jolla on palava halu löytää uusia keinoja tehdä äänitaidetta, yhdistellä eri taiteen muotoja ja tutkia musiikin mahdollisuuksia. Hänen musiikkinsa on myös hyvin teatraalista ja dynaamista.

Bowien tavoin hän kehittää esiintyjäpersoonalleen erilaisia mystisiä hahmoja jotka koettelevat todellisuuden rajoja.

Troels: Amerikkalainen muusikko Chris Thile on ihailuni kohde. Hänen energisyytensä, soiton ilonsa ja sitoutumisensa kaikkeen, mitä hän tekee, on aivan esimerkillistä.

Hän on niin läsnä esiintyessään ja hänen taitonsa sitoa yksi konsertti kokonaisuudeksi on huikea. Minulle hänen teoksensa ja esiintymisensä ovat todellinen inspiraation lähde. Hän on hyvin aito, kuten kaikkien artistien pitäisikin olla.

Ihailen myös Wayne Shorteria. On valtavan inspiroivaa kuunnella hänen levytyksiään, sekä sooloalbumeja että töitä yhdessä Miles Davisin kanssa, tai hänen Weather Reportin kanssa tekemiään äänitteitä.

Hänen musiikillinen vaikutuksensa on ollut kolossaalista ja minulle hänen luovuutensa, kykynsä ja halunsa löytää uutta musiikkia ja taidetta ovat olleet äärimmäisen inspiroivia ja mullistavia.

Troels: Olen onnellinen muusikkona, en haaveile muusta.

Emmi: Välillä elämään mahtuu muutakin kuin musiikki, välillä ei.

Kun minulla on aikaa, luen kaunokirjallisuutta, käyn taidemuseoissa ja vintagevaatekaupoissa.

Minulla on myös neljävuotias poika, joka pitää huolen että keskityn hänen kanssaan ollessani hetkeen ja lakkaan siksi aikaa miettimästä koulukiireitä. Rakastan myös matkustelua ja hyvää kahvia.

Troels: Olen todella kiinnostunut kielistä ja olen opiskellut suomea Helsingin yliopistossa tänä lukukautena.

Emmi: Olen aina ollut kiinnostunut teatterista musiikin rinnalla, minkä vuoksi opiskelinkin musiikkiteatterilinjalla Savonlinnan Taidelukiossa ja menin sieltä valmistuttuani opiskelemaan musiikkidraamaa ja teatterimusiikkia Tampereelle.

Vaikkei minusta tullutkaan näyttelijää, uskon tekeväni tulevaisuudessa teatterien kanssa yhteistyötä ja unelmissa on säveltää ainakin yksi oma musikaali. Soittaminen ja musiikin tekeminen on aina tuntunut luonnollisimmalta kaikista vaihtoehdoista enkä voisi kuvitella olevani ilman sitä.

Pidän myös taide-elokuvista, kiinnitän aina huomiota niitä katsoessani siihen, miten kohtaukset on suunniteltu ja sommiteltu, ja miten näyttelijöitä on ohjattu.

Olen ollut hyvin kiinnostunut ohjaamisesta, mutta en ole missään vaiheessa halunnut vaihtaa alaa - olen enemmän vain hyvin kiinnostunut asiasta ja keskityn tällä saralla mieluummin vaikka omien musiikkivideoiden käsikirjoittamiseen ja ohjaamiseen, ja oikeiden ohjaajien työstä nauttimiseen.

Troels: Olen onnellinen muusikkona, en haaveile muusta.

Emmi Uimonen ja Troels Lorenzen tavattiin Kantapöydän opiskelijatreffeillä 13.12.2017. Videolla he esittävät Menuetin Emmin Talvitanssit-sävellyksestä. Toimittajana on Riikka Holopainen. Ohjaus Harri Anttila.

Emmin ja Troelsin musiikkiopinnot

Emmin opintie
Savonlinnan Taidelukio: Mikko Nikula (kansanmusiikki), Chieko Okabe (klassinen laulu), Ilkka Vesioja (klassinen piano).
TAMK: Heini Kärkkäinen (klassinen piano), Kalle Elkomaa (vapaa säestys), Lauri Väinmaa (klassinen piano), Irina Milan (musikaalilaulu).
Sibelius-Akatemia: Timo Alakotila (sävellys, sovitus, kansanmusiikkipiano), Joonas Haavisto (jazzpiano), Emmi Kujanpää (bulgarialainen laulu, suomalainen kansanlaulu), Nathan Riki Thomson (improvisaatio, rytmiikka, ensembletyöskentely).
Nyt on menossa toinen vuosi kandiopinnoissa kansanmusiikkiosaston Global Music -linjalla.

Troelsin opintie
Kolding musiikkikoulu MGK: Andreas Tophøj (kansanmusiikki), Rune Cygan Barslund (harmonikka)
Göteborgin yliopisto: Larisa Ljungkrona (harmonikka), Peter Burman (improvisaatio)
Sibelius-Akatemia: Johanna Juhola (harmonikka), Maria Kalaniemi (harmonikka), Veli Kujala (harmonikka), Timo Alakotila (sävellys, sovitus)
Nyt on menossa toinen vuosi kandiopinnoissa kansanmusiikkiosastolla.

  • Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Säveltäjä Emilie Mayer (1812-̶1883) oli Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin aikalainen, mutta on vielä saanut astella heidän varjoissaan musiikinhistorian sameiden kerrostumien vähitellen kirkastuessa.

  • Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Cembalisti Marianna Henriksson toimii laaja-alaisesti muusikkona vanhan musiikin alueella, mutta myös monitaiteellisten projektien parissa siltoja vanhan ja uuden musiikin välillä rakentaen.

  • Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin (s. 1958) tuotanto on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut jatkuvassa pienessä muutosliikkeessä. Vähitellen tuo liike tuntuu saavuttaneen pysyvyyden asteen. Edelleen omaääniseen sävelistöön sekoittuu nyt vahvoja romanttis-impressionistisia vaikutteita, jonka johdosta ilmaisussa on lisää hengittävyyttä, hehkua ja näyttävyyttä.

  • Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    1990-luvun alussa perheensä mukana Venäjältä Englantiin emigroitunut Alissa Firsova (s.1986) on jo ehtinyt moneen. Pianistina, kapellimestarina sekä säveltäjänä toimivan moniosaajan kamarimusiikkiteoksia on nyt koottu yhteen tekijän ensimmäiselle profiili-äänitteelle. Äänite sisältää kahdeksan kestoltaan verraten suppeaa kamarimusiikkiteosta.