Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja: Katalonia – lippujen sota

Katalonian itsenäisyysjulistus huipentui koko itsehallinnon menettämiseen ja oman aluejohdon vangitsemiseen.
Espajan viranomaisten päätös vangita kaksi katalonialaista itsenäisyysaktivistia sai sadatuhannet katalonialaiset Barcelonan kadulle protestoimaan. Katalonian itsenäisyysjulistus huipentui koko itsehallinnon menettämiseen ja oman aluejohdon vangitsemiseen. Yle TV1,Katalonia

TV1 torstaina 25.1.2018 klo 22.35 - 23.35, uusinta keskiviikkona 31.1. klo 23.05
Katsottavissa Yle Areenassa

Kataloniassa on eletty historiallista syksyä. Lokakuun 1. päivänä katalaanit äänestivät alueen itsenäisyydestä. Espanja ei äänestyksen laillisuutta tunnustanut ja lähetti poliiseja estämään sitä.

Satoja ihmisiä loukkaantui espanjalaispoliisin ryhdyttyä väkivalloin häätämään ihmisiä äänestyspaikoilta. Poliisiväkivalta kärjisti tunnelmia ja sai satojatuhansia ihmisiä kaduille osoittamaan mieltään. Katalonian espanjalaismielinen väestö lähti myös kaduille.

Lokakuu oli Katalonian hullu kuukausi. Katalonian aluejohto ja Espanjan keskushallinto ajautuivat vääjäämättä kohti yhteentörmäystä.

”Viiden sekunnin itsenäisyys”

Espanjan keskushallinnon vastatoimista huolimatta noin kaksi miljoonaa katalaania äänesti, ja heistä non 90 prosenttia kannatti itsenäistymistä. Katalonian espanjalaismieliset boikotoivat tosin koko äänestystä.

Tuloksen perusteella Katalonian aluejohtaja Carle Puidgemont julisti, että Katalonia ansaitsee itsenäisyyden. Muutama sekunti myöhemmin hän sanoi, että julistusta ei kuitenkaan laiteta voimaan.

"Viiden sekunnin itsenäisyys", sanoi aluejohtajan puhetta seurannut itsenäisyyshankkeen tukija.

Katalonian itsenäisyysjulistus huipentui koko itsehallinnon menettämiseen ja oman aluejohdon vangitsemiseen.
L’Esquirolissa yli 90 prosenttia äänestäneistä kannatti Katalonian itsenäisyyttä. Katalonian itsenäisyysjulistus huipentui koko itsehallinnon menettämiseen ja oman aluejohdon vangitsemiseen. Yle TV1,Katalonia,Ulkolinja: Katalonia - lippujen sota
Katalonian itsenäisyysjulistus huipentui koko itsehallinnon menettämiseen ja oman aluejohdon vangitsemiseen.
Säveltäjä Joan Crosas kannattaa Katalonian itsenäisyyttä. "Kyse on tunteesta, siitä, että tuntee sisimmässään olevansa katalaani", hän sanoo. Katalonian itsenäisyysjulistus huipentui koko itsehallinnon menettämiseen ja oman aluejohdon vangitsemiseen. Yle TV1,Katalonia,Ulkolinja: Katalonia - lippujen sota

Liput liehuvat

Liput liehuivat Katalonian kaduilla. Itsenäisyyttä kannattavien esteladat valkoisella ja punaisella tähdellä. Katalonian ja myös Espanjan liput. Satojatuhansia ihmisiä marssi kaduilla liput kourissa, vuoropäivinä.

Pienessä L’Esquirolin kunnassa kirkontorniin on nostettu Estelada, itsenäisyyttä kannattava lippu. Kunnanjohtaja Alex Montanya sanoo, että lippu pysyy, kunnes Katalonia on itsenäinen.

”Kun ihmisiä halutaan kiihdyttää ja provosoida oman asian taakse, niin lippu on siinä hyvä työkalu, se ei petä koskaan", sanoo Albert Sole, barcelonalainen dokumenttiohjaaja. Hänen isänsä oli yksi seitsemästä lakimiehestä, jotka kirjoittivat Espanjalle perustuslain 40 vuotta sitten.

Hullu lokakuu kärjistyi 27. päivä katalonian parlamentin tekemään itsenäisyysjulistukseen. Ja muutamaa tuntia myöhemmin siihen, että Espanjan hallitus alisti koko Katalonian määräysvaltaansa.

”Itsenäisyys” oli teatteria

Katalonian ”itsenäisyys” oli lopulta poliittista teatteria, ja sellaiseksi sen tunnusti osa itsenäisyyshanketta ajaneista poliitikoistakin. Sillä pyrittiin saamaan Espanjan hallitus neuvottelemaan Katalonian asemasta.

Kävi kuitenkin päinvastoin: Välittömästi itsenäisyysjulistuksen jälkeen Espanjan hallitus alisti Katalonian komentoonsa. Katalonian vaaleilla valittu johto on joko vankilassa tai maanpaossa. Katalonian väestö on jakautunut entistä syvemmin kahteen leiriin.

Espanjan hallitus määräsi Kataloniaan uudet vaalit järjestettäväksi 21. joulukuuta.

Ulkolinja seurasi Katalonian kuohuntaa lokakuun ensimmäisestä päivästä joulukuun alkuun, miten itsenäisyyshuuma saavutti huippunsa – ja miten Katalonia päätyi lopulta Espanjan keskusvallan komentoon.

Ohjaus: Pertti Pesonen. Kuvaus: Antonio Perez. Leikkaus: Jouni Koponen. Tuotanto: Yle, 2017. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran joulukuussa 2017.

Kommentit
  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.