Hyppää pääsisältöön

Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

Agit Prop -yhtye
Agit Prop -yhtye Agit Prop,teeman rockdokumentit

Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.
Teema lauantaina 16.12. klo 20.00. Areenassa 30 päivää

Agit Prop on poliittiseksi laululiikkeeksi nimitetyn ilmiön tunnetuin edustaja Suomessa. Se oli myös maailman huipulla omassa genressään sen kulta-aikana 1970-luvulla. Tai voi jopa sanoa sen edustaneen omaa, Kaj Chydeniuksen luomaa genreään. Keulakuvana on kvartetti vokalisteja – vakiintuneessa kokoonpanossa Pekka Aarnio, Monna Kamu, Martti Launis ja Sinikka Sokka – ja "viidentenä beatlena" sovittaja Eero Ojanen, joka loi yhtyeen tunnistettavan, vaikuttavan soundin.

Agit Propin ja sen menestyksen tärkeimmät syntytekijät voi dokumentin perusteella tiivistää neljään sanaan: folk, Itä-Berliini, Chile, puolue. Yhtyeen juuret ovat ystävyyssuhteissa, jotka syntyivät jo 1960-luvun puolella folk-musiikin parissa. Pian perustamisensa jälkeen Agit Prop vieraili Itä-Saksan vuotuisilla aatteellisilla musiikkijuhlilla esiintymässä, saamassa vaikutteita, verkostoitumassa ja vakuuttumassa omasta osaamisestaan. Ratkaisevan tärkeä paikka yhtyeelle oli myös Chile, jossa se esiintyi kansainvälisellä nuorisomusiikkifestivaalilla Salvador Allenden lyhyeksi jääneellä presidenttikaudella. Matkan kokemukset ja pian sen jälkeen seuranneet dramaattiset uutiset sotilasvallankaappauksesta ja Allenden kuolemasta jättivät muusikoihin vahvat jäljet.

¡El pueblo unido jamás será vencido!

Ja sitten oli puolue. Agit Prop esiintyi puolueen tilaisuuksissa ja puolueen Kulttuuritalossa. Mikä oli sen suhde puolueeseen ja puolueorganisaatioon? Elokuvassa muistellun mukaan Agit Prop suinkaan ei ollut mikään puolue-elin, ja oman puolen valinta liikkeen sisäisissä riidoissa tapahtui siten, että bändi keskenään päätti, minkä väriset paidat pannaan konserttiin: siniset, "luokkakantaisten" paidat. Mutta yhtyeen estradi oli liikkeen varassa. Kun kommunistinen järjestötoiminta 80-luvun mittaan ja Neuvostoliiton hajotessa hiipui, menivät esiintymiset.

Siitä huolimatta yhtye oli ja on edelleen olemassa. Se on kokenut uuden suosion 1990-luvulta alkaen ja jatkaa esiintymistä jo viidennellä vuosikymmenellään. Se kysyy edelleen: Kelle kuuluu huomispäivä, kelle kuuluu maailma?

Koskaan ei tiedä, mikä on viimeinen esiintyminen. Mutta periaatteessa me ei lopeteta koskaan.― Pekka Aarnio

Jälkikäteen, siis neuvostokommunismin kaatumisen jälkeen, Agit Propin jäseniä on toki mietityttänyt. Olisiko heidän pitänyt nähdä jotain, mitä he eivät 1970-luvulla nähneet? Nuoruuden illuusioita he eivät kiellä. Eivätkä he kiellä historiaansa muutenkaan vaan jatkavat omana itsenään.

Oltiinko me sitten niin vaarallisia?― Monna Kamu

Dokumentti Agit Propista oli Peter von Baghille henkilökohtaisesti tärkeä projekti, joka jäi kesken hänen kuollessaan syksyllä 2014. Von Bagh ehti kuitenkin tehdä dokumentin haastattelut, ja ohjaaja Jouko Aaltonen saattoi elokuvan loppuun asti. Ensi-iltansa se sai Sodankylän elokuvajuhlilla kesällä 2017.

  • Lauluja Utopiasta – Agit Prop, Suomi 2017. O: Peter von Bagh ja Jouko Aaltonen
  • Maailman vanhin ratsastuskilpailu on elävää historiaa ja siekailematonta korruptiota

    Historiallinen Palio on Sienan kaupungin sydän

    Kahdesti vuodessa Italian Sienan kaupungissa käydään maailman vanhin ratsastuskilpailu – Palio. Cosima Spenderin dokumentti paljastaa tapahtuman juonittelun, korruption ja ratsastajien valmistautumiset strategioineen. Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 1.7. klo 12.00. Areenassa 60 päivää Koko Sienan kansa on saapunut keskiaikaisen kaupungin torille seuraamaan suurta hevoskilpailua.

  • Ingmar Bergman 100 vuotta Yle Teemalla ja Femillä

    2018 on ruotsalaisen mestariohjaajan juhlavuosi

    Ingmar Bergmanin juhlavuotta 2018 vietetään sekä Teemalla että Femillä elokuvien, dokumenttien ja keskustelujen merkeissä. Juhlavuoden vietto alkaa heinäkuussa.

  • Kolme ajattelijaa: Marx, Nietzsche, Freud

    Miten näiden uranuurtajien perintö näkyy nykyajassa?

    Nämä miehet muuttivat maailmantaloutta, kyseenalaistivat yhteiskuntaa ja porautuivat ihmismieleen. Millaisessa maailmassa Marx, Nietzsche ja Freud elivät, keitä he olivat ja miten he vaikuttavat nykyajassa? Kolmeosaisessa sarjassa brittiläinen historioitsija Bettany Hughes esittelee kolme ajattelijaa, joiden ideat muovasivat modernia maailmaa.

Yle Teema