Hyppää pääsisältöön

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema.
Oke Tuuri seikkailee Pekka Lipposena meksikolaisten gangstereiden jäljillä. Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema. Kuva: Yle Oke Tuuri,kuunnelmat

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

Pekka Lipponen (Oke Tuuri) ja Pavel Pohjola (Sasu Haapanen) kohtaavat maantien laidassa jiu-jitsua osaavan, nopeita autoja ja hevosia harrastavan Maija Camponellin (Elina Pohjanpää). Maija on joutumassa gangstereiden kynsiin, mutta Lipposen haulikko ja Maijan itsepuolustustaidot vesittävät gangstereiden yrityksen. Lipponen ihastelee ”sutjakkaa tyttöä” ja miehet liftaavat tämän kyydissä Montekloviin, markiisi Camponellin haciendalle.

Näyttelijä Elina Pohjanpää
Elina Pohjanpää kuvattuna vuonna 1953. Näyttelijä Elina Pohjanpää Kuva: Yle / Kalle Kultala Elina Pohjanpää,kuunnelmat
Minun tyttäreni, jonka isä oli muuan kulkumies Pekka Lipponen, joka livisti kuin lippanen!― Katariina Camponelli

Käy ilmi, että kauniilla ja kipakalla markiisitar Katariina Camponellilla (Hilkka Helinä) on yhteinen menneisyys Pekka Lipposen kanssa. Markiisittaren aviomies markiisi Camponelli (Mauno Hyvönen) on varsinainen kutale, joka palkkaa rikolliset sieppaamaan kasvattityttärensä päästäkseen eroon peliveloistaan ja saadakseen haltuunsa vaimonsa omistamat öljykentät.

Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa.
Hilkka Helinä radion studiossa vuonna 1952. Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa. Kuva: Yle / Ruth Träskman Hilkka Helinä,kuunnelmat
Sen palleron nimi oli Pekka.― Snagge, gangsteri

Eero Leväluoman ohjaamassa Pekan perillisessä Lipponen liikkuu tiiviisti apulaisensa Pavel Pohjolan kanssa ja Kalle-Kustaa Korkki (Wilho Ilmari) ilmestyy tarinaan kuin sivujuonteena, pelastaakseen markiisitar Camponellin ja tuoreen isän Pekka Lipposen pulasta. Wilho Ilmarin näyttelemä Korkki on vakava ja vakaa, asioihin perehtynyt ja poliisitkin määräysvaltaansa ajava herrasmies, kun taas tunteellinen ja äkkipikainen Lipponen selviää seikkailusta enemmänkin onnenkantamoisten kuin taitojensa turvin.

Paras joululahja minulle. Samalla paras kuulemistani Korkki ja Lippos -kuunnelmista.― Kuuntelija


Kuuntele ja lataa kaikki jaksot tästä.

Hilkka Helinä (1916-1973) tuli tutuksi yleisölle 1940-luvulta lähtien Suomi-Filmille tekemistään rooleista. Radioteatterissa hän työskenteli 1950-luvulta alkaen. Muissa Korkki-Lippos -kuunnelmissa Helinä on mukana seikkailussa Öljyä ja aivopesua (1961), jossa hän näyttelee kaunista kapinallista kreivitär de Lanea. Hän on esittänyt Kankkulan kaivolla -radiohupailuissa (1958-1970) Ronskilan Hilkkaa, tanssijatar Aino Alamutkalaa ja Synnöve Pulloa. Mika Waltarin kirjoittamassa radiodraamassa Leikkaus (1958) hän on pääroolissa leskirouva Elisabeth Venhona. Kuulemme Helinää myös lastenkuunnelmassa Onnelin ja Annelin talo (1968).

Elina Pohjanpää (1933-1996) oli pitkäaikainen Helsingin kansanteatterin ja kaupunginteatterin näyttelijä, joka esiintyi elokuvan kultaisella 1950-luvulla useissa filmirooleissa. Areenassa on katseltavissa hänen tähdittämistään Fennada-klassikoista mm. Näkemiin Helena (1955), Tyttö lähtee kasarmiin (1956) ja Villi Pohjola (1955), jossa hän jakaa pääosan valokeilan Tapio Rautavaaran kanssa. Radioteatterissa hän on tehnyt useita rooleja erityisesti 1960-luvun lastenkuunnelmissa.

Pekan perillinen -kuunnelman näyttelijät

Pekka Lipponen - Oke Tuuri.
Pavel Pohjola, entinen viipurilainen "jokapaikan työmies" - Sasu Haapanen.
Kalle-Kustaa Korkki - Wilho Ilmari.
Markiisitar Katariina Camponelli, os. Puranen-Purdy - Hilkka Helinä.
Maija Camponelli, Pekka Lipposen ja markiisittaren tytär - Elina Pohjanpää.
Alvaro Banderosso, alias Bablo, alias Apotti, runoutta harrastava synkkä konna - Hannes Veivo.
Markiisi Camponelli, Katariinan mies, puleerattu konna - Mauno Hyvönen.
Papukaija - Kauko Kokkonen.
Dolli, Banderosson sihteeri - Pia Hattara.
Vinonenä Sam, gangsteri - Pentti Irjala.
Conchita, jakso 4 - Irja Rannikko.
Conchita, jakso 5 - Aino Lehtimäki.
Snagge, gangsteri - Keijo Komppa.
Lähetti - Lauri Kuosmanen.
Samuel, junapalvelija - Oiva Sala.
Vartiomies - Lauri Kuosmanen.
Tarjoilija - Mauri Jaakkola.
Pikku hotellin portier - Lauri Kuosmanen.
Baarimies - Keijo Komppa.
Lääkäri - Lauri Kuosmanen.
Komissaari - Kauko Kokkonen.
Majatalon isäntä - Matti Aulos.
Kuorma-auton kuljettaja - Matti Aulos.
Mies I - Matti Aulos.
Mies II - Aimo Hiltunen.
Mies III - Lauri Kuosmanen.


Ensilähetyksensä jälkeen keväällä 1959 Pekan perillinen on uusittu radiossa kerran, vuonna 1988. Nyt kuunnelma jää pysyvästi Areenaan. Muista Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista on jo julkaistu Öljyä ja aivopesua (1961) sekä Sumulaakson sankarit (1967). Calamarian kuningas (1960) sekä lähes kokonaisena säilynyt Rauniokaupungin vanki (1966) julkaistaan loppuvuoden aikana.

Lue lisää:

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.


Lue lisää:

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Kommentointi sulkeutuu 31.12.
Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.