Hyppää pääsisältöön

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema.
Oke Tuuri seikkailee Pekka Lipposena meksikolaisten gangstereiden jäljillä. Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema. Kuva: Yle Oke Tuuri,kuunnelmat

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

Pekka Lipponen (Oke Tuuri) ja Pavel Pohjola (Sasu Haapanen) kohtaavat maantien laidassa jiu-jitsua osaavan, nopeita autoja ja hevosia harrastavan Maija Camponellin (Elina Pohjanpää). Maija on joutumassa gangstereiden kynsiin, mutta Lipposen haulikko ja Maijan itsepuolustustaidot vesittävät gangstereiden yrityksen. Lipponen ihastelee ”sutjakkaa tyttöä” ja miehet liftaavat tämän kyydissä Montekloviin, markiisi Camponellin haciendalle.

Näyttelijä Elina Pohjanpää
Elina Pohjanpää kuvattuna vuonna 1953. Näyttelijä Elina Pohjanpää Kuva: Yle / Kalle Kultala Elina Pohjanpää,kuunnelmat
Minun tyttäreni, jonka isä oli muuan kulkumies Pekka Lipponen, joka livisti kuin lippanen!― Katariina Camponelli

Käy ilmi, että kauniilla ja kipakalla markiisitar Katariina Camponellilla (Hilkka Helinä) on yhteinen menneisyys Pekka Lipposen kanssa. Markiisittaren aviomies markiisi Camponelli (Mauno Hyvönen) on varsinainen kutale, joka palkkaa rikolliset sieppaamaan kasvattityttärensä päästäkseen eroon peliveloistaan ja saadakseen haltuunsa vaimonsa omistamat öljykentät.

Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa.
Hilkka Helinä radion studiossa vuonna 1952. Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa. Kuva: Yle / Ruth Träskman Hilkka Helinä,kuunnelmat
Sen palleron nimi oli Pekka.― Snagge, gangsteri

Eero Leväluoman ohjaamassa Pekan perillisessä Lipponen liikkuu tiiviisti apulaisensa Pavel Pohjolan kanssa ja Kalle-Kustaa Korkki (Wilho Ilmari) ilmestyy tarinaan kuin sivujuonteena, pelastaakseen markiisitar Camponellin ja tuoreen isän Pekka Lipposen pulasta. Wilho Ilmarin näyttelemä Korkki on vakava ja vakaa, asioihin perehtynyt ja poliisitkin määräysvaltaansa ajava herrasmies, kun taas tunteellinen ja äkkipikainen Lipponen selviää seikkailusta enemmänkin onnenkantamoisten kuin taitojensa turvin.

Paras joululahja minulle. Samalla paras kuulemistani Korkki ja Lippos -kuunnelmista.― Kuuntelija


Kuuntele ja lataa kaikki jaksot tästä.

Hilkka Helinä (1916-1973) tuli tutuksi yleisölle 1940-luvulta lähtien Suomi-Filmille tekemistään rooleista. Radioteatterissa hän työskenteli 1950-luvulta alkaen. Muissa Korkki-Lippos -kuunnelmissa Helinä on mukana seikkailussa Öljyä ja aivopesua (1961), jossa hän näyttelee kaunista kapinallista kreivitär de Lanea. Hän on esittänyt Kankkulan kaivolla -radiohupailuissa (1958-1970) Ronskilan Hilkkaa, tanssijatar Aino Alamutkalaa ja Synnöve Pulloa. Mika Waltarin kirjoittamassa radiodraamassa Leikkaus (1958) hän on pääroolissa leskirouva Elisabeth Venhona. Kuulemme Helinää myös lastenkuunnelmassa Onnelin ja Annelin talo (1968).

Elina Pohjanpää (1933-1996) oli pitkäaikainen Helsingin kansanteatterin ja kaupunginteatterin näyttelijä, joka esiintyi elokuvan kultaisella 1950-luvulla useissa filmirooleissa. Areenassa on katseltavissa hänen tähdittämistään Fennada-klassikoista mm. Näkemiin Helena (1955), Tyttö lähtee kasarmiin (1956) ja Villi Pohjola (1955), jossa hän jakaa pääosan valokeilan Tapio Rautavaaran kanssa. Radioteatterissa hän on tehnyt useita rooleja erityisesti 1960-luvun lastenkuunnelmissa.

Pekan perillinen -kuunnelman näyttelijät

Pekka Lipponen - Oke Tuuri.
Pavel Pohjola, entinen viipurilainen "jokapaikan työmies" - Sasu Haapanen.
Kalle-Kustaa Korkki - Wilho Ilmari.
Markiisitar Katariina Camponelli, os. Puranen-Purdy - Hilkka Helinä.
Maija Camponelli, Pekka Lipposen ja markiisittaren tytär - Elina Pohjanpää.
Alvaro Banderosso, alias Bablo, alias Apotti, runoutta harrastava synkkä konna - Hannes Veivo.
Markiisi Camponelli, Katariinan mies, puleerattu konna - Mauno Hyvönen.
Papukaija - Kauko Kokkonen.
Dolli, Banderosson sihteeri - Pia Hattara.
Vinonenä Sam, gangsteri - Pentti Irjala.
Conchita, jakso 4 - Irja Rannikko.
Conchita, jakso 5 - Aino Lehtimäki.
Snagge, gangsteri - Keijo Komppa.
Lähetti - Lauri Kuosmanen.
Samuel, junapalvelija - Oiva Sala.
Vartiomies - Lauri Kuosmanen.
Tarjoilija - Mauri Jaakkola.
Pikku hotellin portier - Lauri Kuosmanen.
Baarimies - Keijo Komppa.
Lääkäri - Lauri Kuosmanen.
Komissaari - Kauko Kokkonen.
Majatalon isäntä - Matti Aulos.
Kuorma-auton kuljettaja - Matti Aulos.
Mies I - Matti Aulos.
Mies II - Aimo Hiltunen.
Mies III - Lauri Kuosmanen.


Ensilähetyksensä jälkeen keväällä 1959 Pekan perillinen on uusittu radiossa kerran, vuonna 1988. Nyt kuunnelma jää pysyvästi Areenaan. Muista Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista on jo julkaistu Öljyä ja aivopesua (1961) sekä Sumulaakson sankarit (1967). Calamarian kuningas (1960) sekä lähes kokonaisena säilynyt Rauniokaupungin vanki (1966) julkaistaan loppuvuoden aikana.

Lue lisää:

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.


Lue lisää:

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Kommentointi sulkeutuu 31.12.
Kommentit
  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.