Hyppää pääsisältöön

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema.
Oke Tuuri seikkailee Pekka Lipposena meksikolaisten gangstereiden jäljillä. Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema. Kuva: Yle Oke Tuuri,kuunnelmat

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

Pekka Lipponen (Oke Tuuri) ja Pavel Pohjola (Sasu Haapanen) kohtaavat maantien laidassa jiu-jitsua osaavan, nopeita autoja ja hevosia harrastavan Maija Camponellin (Elina Pohjanpää). Maija on joutumassa gangstereiden kynsiin, mutta Lipposen haulikko ja Maijan itsepuolustustaidot vesittävät gangstereiden yrityksen. Lipponen ihastelee ”sutjakkaa tyttöä” ja miehet liftaavat tämän kyydissä Montekloviin, markiisi Camponellin haciendalle.

Näyttelijä Elina Pohjanpää
Elina Pohjanpää kuvattuna vuonna 1953. Näyttelijä Elina Pohjanpää Kuva: Yle / Kalle Kultala Elina Pohjanpää,kuunnelmat
Minun tyttäreni, jonka isä oli muuan kulkumies Pekka Lipponen, joka livisti kuin lippanen!― Katariina Camponelli

Käy ilmi, että kauniilla ja kipakalla markiisitar Katariina Camponellilla (Hilkka Helinä) on yhteinen menneisyys Pekka Lipposen kanssa. Markiisittaren aviomies markiisi Camponelli (Mauno Hyvönen) on varsinainen kutale, joka palkkaa rikolliset sieppaamaan kasvattityttärensä päästäkseen eroon peliveloistaan ja saadakseen haltuunsa vaimonsa omistamat öljykentät.

Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa.
Hilkka Helinä radion studiossa vuonna 1952. Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa. Kuva: Yle / Ruth Träskman Hilkka Helinä,kuunnelmat
Sen palleron nimi oli Pekka.― Snagge, gangsteri

Eero Leväluoman ohjaamassa Pekan perillisessä Lipponen liikkuu tiiviisti apulaisensa Pavel Pohjolan kanssa ja Kalle-Kustaa Korkki (Wilho Ilmari) ilmestyy tarinaan kuin sivujuonteena, pelastaakseen markiisitar Camponellin ja tuoreen isän Pekka Lipposen pulasta. Wilho Ilmarin näyttelemä Korkki on vakava ja vakaa, asioihin perehtynyt ja poliisitkin määräysvaltaansa ajava herrasmies, kun taas tunteellinen ja äkkipikainen Lipponen selviää seikkailusta enemmänkin onnenkantamoisten kuin taitojensa turvin.

Paras joululahja minulle. Samalla paras kuulemistani Korkki ja Lippos -kuunnelmista.― Kuuntelija


Kuuntele ja lataa kaikki jaksot tästä.

Hilkka Helinä (1916-1973) tuli tutuksi yleisölle 1940-luvulta lähtien Suomi-Filmille tekemistään rooleista. Radioteatterissa hän työskenteli 1950-luvulta alkaen. Muissa Korkki-Lippos -kuunnelmissa Helinä on mukana seikkailussa Öljyä ja aivopesua (1961), jossa hän näyttelee kaunista kapinallista kreivitär de Lanea. Hän on esittänyt Kankkulan kaivolla -radiohupailuissa (1958-1970) Ronskilan Hilkkaa, tanssijatar Aino Alamutkalaa ja Synnöve Pulloa. Mika Waltarin kirjoittamassa radiodraamassa Leikkaus (1958) hän on pääroolissa leskirouva Elisabeth Venhona. Kuulemme Helinää myös lastenkuunnelmassa Onnelin ja Annelin talo (1968).

Elina Pohjanpää (1933-1996) oli pitkäaikainen Helsingin kansanteatterin ja kaupunginteatterin näyttelijä, joka esiintyi elokuvan kultaisella 1950-luvulla useissa filmirooleissa. Areenassa on katseltavissa hänen tähdittämistään Fennada-klassikoista mm. Näkemiin Helena (1955), Tyttö lähtee kasarmiin (1956) ja Villi Pohjola (1955), jossa hän jakaa pääosan valokeilan Tapio Rautavaaran kanssa. Radioteatterissa hän on tehnyt useita rooleja erityisesti 1960-luvun lastenkuunnelmissa.

Pekan perillinen -kuunnelman näyttelijät

Pekka Lipponen - Oke Tuuri.
Pavel Pohjola, entinen viipurilainen "jokapaikan työmies" - Sasu Haapanen.
Kalle-Kustaa Korkki - Wilho Ilmari.
Markiisitar Katariina Camponelli, os. Puranen-Purdy - Hilkka Helinä.
Maija Camponelli, Pekka Lipposen ja markiisittaren tytär - Elina Pohjanpää.
Alvaro Banderosso, alias Bablo, alias Apotti, runoutta harrastava synkkä konna - Hannes Veivo.
Markiisi Camponelli, Katariinan mies, puleerattu konna - Mauno Hyvönen.
Papukaija - Kauko Kokkonen.
Dolli, Banderosson sihteeri - Pia Hattara.
Vinonenä Sam, gangsteri - Pentti Irjala.
Conchita, jakso 4 - Irja Rannikko.
Conchita, jakso 5 - Aino Lehtimäki.
Snagge, gangsteri - Keijo Komppa.
Lähetti - Lauri Kuosmanen.
Samuel, junapalvelija - Oiva Sala.
Vartiomies - Lauri Kuosmanen.
Tarjoilija - Mauri Jaakkola.
Pikku hotellin portier - Lauri Kuosmanen.
Baarimies - Keijo Komppa.
Lääkäri - Lauri Kuosmanen.
Komissaari - Kauko Kokkonen.
Majatalon isäntä - Matti Aulos.
Kuorma-auton kuljettaja - Matti Aulos.
Mies I - Matti Aulos.
Mies II - Aimo Hiltunen.
Mies III - Lauri Kuosmanen.


Ensilähetyksensä jälkeen keväällä 1959 Pekan perillinen on uusittu radiossa kerran, vuonna 1988. Nyt kuunnelma jää pysyvästi Areenaan. Muista Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista on jo julkaistu Öljyä ja aivopesua (1961) sekä Sumulaakson sankarit (1967). Calamarian kuningas (1960) sekä lähes kokonaisena säilynyt Rauniokaupungin vanki (1966) julkaistaan loppuvuoden aikana.

Lue lisää:

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.


Lue lisää:

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Kommentointi sulkeutuu 31.12.
  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?