Hyppää pääsisältöön

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema.
Oke Tuuri seikkailee Pekka Lipposena meksikolaisten gangstereiden jäljillä. Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema. Kuva: Yle Oke Tuuri,kuunnelmat

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

Pekka Lipponen (Oke Tuuri) ja Pavel Pohjola (Sasu Haapanen) kohtaavat maantien laidassa jiu-jitsua osaavan, nopeita autoja ja hevosia harrastavan Maija Camponellin (Elina Pohjanpää). Maija on joutumassa gangstereiden kynsiin, mutta Lipposen haulikko ja Maijan itsepuolustustaidot vesittävät gangstereiden yrityksen. Lipponen ihastelee ”sutjakkaa tyttöä” ja miehet liftaavat tämän kyydissä Montekloviin, markiisi Camponellin haciendalle.

Näyttelijä Elina Pohjanpää
Elina Pohjanpää kuvattuna vuonna 1953. Näyttelijä Elina Pohjanpää Kuva: Yle / Kalle Kultala Elina Pohjanpää,kuunnelmat
Minun tyttäreni, jonka isä oli muuan kulkumies Pekka Lipponen, joka livisti kuin lippanen!― Katariina Camponelli

Käy ilmi, että kauniilla ja kipakalla markiisitar Katariina Camponellilla (Hilkka Helinä) on yhteinen menneisyys Pekka Lipposen kanssa. Markiisittaren aviomies markiisi Camponelli (Mauno Hyvönen) on varsinainen kutale, joka palkkaa rikolliset sieppaamaan kasvattityttärensä päästäkseen eroon peliveloistaan ja saadakseen haltuunsa vaimonsa omistamat öljykentät.

Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa.
Hilkka Helinä radion studiossa vuonna 1952. Näyttelijä Hilkka Helinä radion studiossa. Kuva: Yle / Ruth Träskman Hilkka Helinä,kuunnelmat
Sen palleron nimi oli Pekka.― Snagge, gangsteri

Eero Leväluoman ohjaamassa Pekan perillisessä Lipponen liikkuu tiiviisti apulaisensa Pavel Pohjolan kanssa ja Kalle-Kustaa Korkki (Wilho Ilmari) ilmestyy tarinaan kuin sivujuonteena, pelastaakseen markiisitar Camponellin ja tuoreen isän Pekka Lipposen pulasta. Wilho Ilmarin näyttelemä Korkki on vakava ja vakaa, asioihin perehtynyt ja poliisitkin määräysvaltaansa ajava herrasmies, kun taas tunteellinen ja äkkipikainen Lipponen selviää seikkailusta enemmänkin onnenkantamoisten kuin taitojensa turvin.

Paras joululahja minulle. Samalla paras kuulemistani Korkki ja Lippos -kuunnelmista.― Kuuntelija


Kuuntele ja lataa kaikki jaksot tästä.

Hilkka Helinä (1916-1973) tuli tutuksi yleisölle 1940-luvulta lähtien Suomi-Filmille tekemistään rooleista. Radioteatterissa hän työskenteli 1950-luvulta alkaen. Muissa Korkki-Lippos -kuunnelmissa Helinä on mukana seikkailussa Öljyä ja aivopesua (1961), jossa hän näyttelee kaunista kapinallista kreivitär de Lanea. Hän on esittänyt Kankkulan kaivolla -radiohupailuissa (1958-1970) Ronskilan Hilkkaa, tanssijatar Aino Alamutkalaa ja Synnöve Pulloa. Mika Waltarin kirjoittamassa radiodraamassa Leikkaus (1958) hän on pääroolissa leskirouva Elisabeth Venhona. Kuulemme Helinää myös lastenkuunnelmassa Onnelin ja Annelin talo (1968).

Elina Pohjanpää (1933-1996) oli pitkäaikainen Helsingin kansanteatterin ja kaupunginteatterin näyttelijä, joka esiintyi elokuvan kultaisella 1950-luvulla useissa filmirooleissa. Areenassa on katseltavissa hänen tähdittämistään Fennada-klassikoista mm. Näkemiin Helena (1955), Tyttö lähtee kasarmiin (1956) ja Villi Pohjola (1955), jossa hän jakaa pääosan valokeilan Tapio Rautavaaran kanssa. Radioteatterissa hän on tehnyt useita rooleja erityisesti 1960-luvun lastenkuunnelmissa.

Pekan perillinen -kuunnelman näyttelijät

Pekka Lipponen - Oke Tuuri.
Pavel Pohjola, entinen viipurilainen "jokapaikan työmies" - Sasu Haapanen.
Kalle-Kustaa Korkki - Wilho Ilmari.
Markiisitar Katariina Camponelli, os. Puranen-Purdy - Hilkka Helinä.
Maija Camponelli, Pekka Lipposen ja markiisittaren tytär - Elina Pohjanpää.
Alvaro Banderosso, alias Bablo, alias Apotti, runoutta harrastava synkkä konna - Hannes Veivo.
Markiisi Camponelli, Katariinan mies, puleerattu konna - Mauno Hyvönen.
Papukaija - Kauko Kokkonen.
Dolli, Banderosson sihteeri - Pia Hattara.
Vinonenä Sam, gangsteri - Pentti Irjala.
Conchita, jakso 4 - Irja Rannikko.
Conchita, jakso 5 - Aino Lehtimäki.
Snagge, gangsteri - Keijo Komppa.
Lähetti - Lauri Kuosmanen.
Samuel, junapalvelija - Oiva Sala.
Vartiomies - Lauri Kuosmanen.
Tarjoilija - Mauri Jaakkola.
Pikku hotellin portier - Lauri Kuosmanen.
Baarimies - Keijo Komppa.
Lääkäri - Lauri Kuosmanen.
Komissaari - Kauko Kokkonen.
Majatalon isäntä - Matti Aulos.
Kuorma-auton kuljettaja - Matti Aulos.
Mies I - Matti Aulos.
Mies II - Aimo Hiltunen.
Mies III - Lauri Kuosmanen.


Ensilähetyksensä jälkeen keväällä 1959 Pekan perillinen on uusittu radiossa kerran, vuonna 1988. Nyt kuunnelma jää pysyvästi Areenaan. Muista Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista on jo julkaistu Öljyä ja aivopesua (1961) sekä Sumulaakson sankarit (1967). Calamarian kuningas (1960) sekä lähes kokonaisena säilynyt Rauniokaupungin vanki (1966) julkaistaan loppuvuoden aikana.

Lue lisää:

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.


Lue lisää:

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Kommentointi sulkeutuu 31.12.
Kommentit
  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.