Hyppää pääsisältöön

Saatko aivo-orgasmin kuiskauksesta, raivostutko maiskutuksesta? - Kyseessä on ehkä saman ilmiön kaksi puolta

lähikuva naisen korvasta
lähikuva naisen korvasta Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Kun ASMR-videolla joku kuiskailee pehmeällä äänellä, osa ihmisistä kokee kihelmöintiä, väristyksiä ja hyvänolon tunnetta. Toisaalta misofoniasta kärsivä kiemurtelee esimerkiksi lounaspöydässä, sillä kanssasyöjien maiskutus on hänen mielestään sietämätöntä. Voisiko näillä ilmiöillä olla jotain yhteistä, pohtii havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Muutama viikko sitten tuttavani kysyi minulta, olenko nähnyt YouTubessa leviäviä suosittuja kuiskailuvideoita, joita ihmiset käyttävät rentoutumiseen. Videot tuottavat kihelmöintiä, joka leviää päälaelta niskaan ja sieltä ylävartaloon. Jotkut kuvailevat videoiden tuottamaa nautintoa jopa aivo-orgasmiksi.

Ilmiö oli täysin minulle tuntematon, mutta YouTubesta löytyi 4,4 miljoonaa videota aiheesta. Myös Yle Areenasta löytyi dokumentti Kihelmöintiä.

Päähenkilönä on yleensä nainen, joka juttelee mukavia hiljaisella äänellä tai kuiskaten. Usein videoon liittyy myös pintojen naputtelua kynsillä, lehden sivujen kääntelyä tai mikrofonin sivelyä pehmeällä harjalla.

Joskus videoihin liittyy myös roolileikkejä, joissa katsojaa meikataan tai hänen korviaan puhdistetaan.

Miksi jotkut kokevat voimakasta nautintoa, mutta minä näen vain hiljaisella äänellä juttelevan naisen?

Videoiden tunnelma oli kieltämättä intensiivinen, mutta en kokenut pään kihelmöintiä tai voimakkaita nautinnon tunteita. Parin minuutin päästä video alkoi vaikuttamaan jo tylsältä. Kymmenen minuutin katsomisen jälkeen ihmettelin jo kovasti, kuinka kukaan jaksaa katsoa näitä.

Koska videoilla kuitenkin on kymmeniä miljoonia katsojia, täytyy niissä olla jotakin erityistä. Miksi siis jotkut kokevat voimakasta nautintoa, mutta minä näen vain hiljaisella äänellä juttelevan naisen?

Äänten tuottamaa mielihyvää kutsutaan ASMR:ksi, joka on lyhenne sanoista Autonomous Sensory Meridian Response eli autonominen sensorinen meridiaanivaste. Nimen keksi vuonna 2010 yhdysvaltalainen Jennifer Allen, joka halusi termin kuvailemaan hänen ja monien muiden intensiivisiä kokemuksia.

lähikuva miehen korvasta
lähikuva miehen korvasta Kuva: Shutterstock Yle Tiede

ASMR-videoiden tuottama kihelmöinti, kylmät väreet, onnellisuus, rentoutuminen ja uneliaisuus muistuttavat musiikin aiheuttamia kokemuksia. Loistava kappale voi tuottaa kylmiä väreitä tai nostaa ihon kananlihalle. ASMR-videoissa saman tekee esimerkiksi kuiskailu, jonka 75 prosenttia ASMR:ää säännöllisesti katsovista kokee rentouttavana.

Harvoissa ASMR:sta ilmestyneissä tutkimuksissa on esitetty teorioita sen synnystä. Eräs selitys saattaisi olla synestesia, jossa henkilö kokee poikkeuksellisia yhteyksiä eri aistikanavien välillä.

Yhdysvaltalainen neurologi Oliver Sacks kuvailee kirjassaan Musicophilia säveltäjä Michael Torkea, joka näki musiikin sävellajit väreinä. Esimerkiksi musiikki D-duurissa oli sinistä ja G-mollissa keltaista. Toinen muusikko koki musiikin intervallit makuina, esimerkiksi terssi oli suolainen tai makea, kvintti taas maistui raikkaalta vedeltä. Joillakin ihmisillä synestesia syntyy muista äänistä, kuten auton tööttäyksestä tai ukkosen jyrinästä.

ASMR:n tuottama kihelmöinti voisi olla äänten synnyttämää synestesiaa.

Synestesiaa voi esiintyä myös tuntoaistin ja tunnekokemusten välillä. Neurocase-lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan kahdesta naisesta, joille pintojen koskettaminen tuotti tunnekokemuksia. Toinen artikkelin henkilöistä, 22-vuotias nainen koki nahkaa koskettaessaan voimakkaan kiusaantuneisuuden tunteen, appelsiininkuori tuntui sähköiskulta ja särkylääketabletin koskettaminen tuotti mustasukkaisuuden tunteen. Hiekkapaperin tuottama tunnetila oli sen karheusasteesta riippuen syyllisyydentunne tai helpotus.

Nainen oli yliopisto-opiskelija, jolla ei ollut psykiatrisia tai neurologisia sairauksia. Outoja tunnekokemuksia lukuun ottamatta hän eli aivan normaalia elämään. Tutkijoiden mukaan hänen tuntoaivokuorensa olivat todennäköisesti kytkeytyneet tunteita käsitteleviin alueisiin eri tavalla kuin muilla ihmisillä.

Saattaisi olla mahdollista, että ASMR:n tuottama kihelmöinti ja tunnetilat olisivat äänten synnyttämiä synesteettisiä kokemuksia. Tähän viittaisi se, että jotkut tutkittavat ovat kertoneet kihelmöinnin sijainnin vaihtelevan sen mukaan, minkälaisia ääniä he videolta kuulevat.

Misofoniassa arkipäiväiset äänet, kuten maiskutus, aiheuttavat äärimmäisen negatiivisia tunteita.

Asiaan liittyy myös misofonia, jossa arkipäiväiset äänet tuottavat äärimmäisiä negatiivisia tunteita. Useimmiten misofonia liittyy suun alueelta syntyviin ääniin, kuten pureskelun ja nielemisen ääniin. Eräässä tutkimuksessa kuvaillaan misofonisen kokemuksen intensiteettiä seuraavasti:

”Tyttäreni istui olohuoneessa syömässä [alumiinifolioon käärittyjä] porkkanoita. Kuulin kun hän veti folion pois porkkanoiden päältä ja alkoi rouskutella. Toisella rouskauksella äänet alkoivat tuntua. Hengitin syvään ja yritin olla reagoimatta. Hengittämistä, kävelyä edestakaisin, sydämentykytystä, äärimmäistä ahdistusta. Sekunnit tuntuivat minuuteilta. Tärisin ja aloin repimään hiuksiani. Kun seuraava rouskautus kuuli, en voinut enää hillitä itseäni ja menin kiroillen raivoamaan tyttärelleni. Olin menettänyt kontrollin.”

karkki naisen hampaiden välissä
karkki naisen hampaiden välissä Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Misofonia ja ASMR saattavat olla saman jatkumon eri päitä. Psykologit Romke Rouw ja Mercede Erfanian tutkivat 300 misofonisen ihmisen ryhmää ja havaitsivat, että heillä oli tavallista useammin synesteettisiä kokemuksia. Kiinnostavinta oli, että puolet heistä myös kuvaili ASMR-tyyppisiä mielihyvän kokemuksia ääniin liittyen. Saattaisi siis olla kyse siitä, että on olemassa ryhmä ihmisiä, joilla äänet vain tuottavat voimakkaampia tunteita.

Käytännössä näiden ihmisten aivot olisivat organisoituneet hiukan eri tavalla kuin muiden ihmisten. Tätä on tutkittu funktionaalisella magneettiresonanssikuvauksella, mutta tuloksista ei voitu vetää selkeitä johtopäätöksiä ASMR:n taustalla olevista aivomekanismeista.

Misofoniasta on saatu selkeämpiä tuloksia, joiden mukaan aistisignaalien tunnesisältöä analysoivat aivoalueet toimivat heillä eri tavalla. Jos ASMR osoittautuu misofonian vastinpariksi, myös siitä voidaan löytää vastaavia mekanismeja.

Vaikka oma pääni ei ala videoista kihelmöidä, en ihmettele että monet nauttivat niistä.

Vaikka synestesian ja misofonian yhteys ASMR:ään on kiinnostava teoria, ei sitä ole vielä todistettu. On myös todennäköistä, että eri ihmiset nauttivat ASMR-videoista eri tavalla. Vaikka katselijalla ei olisi synestesiataipumusta tai ääniherkkyyttä, voi hän silti kokea videoiden välittämän läheisyyden ja huolenpidon tunteen. Vaikka oma pääni ei ala videoista kihelmöidä, en ihmettele että monet nauttivat niiden luomasta tunnelmasta.

Tämä on todettu myös tutkimuksessa, jossa haastateltiin ASMR-videoita katsovia ihmisiä. 82 prosenttia vastaajista koki niiden auttavan unen saannissa ja 70 prosenttia koki niiden auttavan stressin hallinnassa. Rauhallinen tekemättömyyden tila ja virtuaalinen kokemus hoivan kohteena olemisesta muodostava varmasti hyvän vastapainon kiireiselle arkielämälle.

psykologi Jukka Häkkinen
Havaintopsykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Yle Tieteen oma psykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Tiede