Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

kupillinen jogurttia lapsen käsissä ja grafiikka jossa väite maidon terveellisyydestä
kupillinen jogurttia lapsen käsissä ja grafiikka jossa väite maidon terveellisyydestä Kuva: Anu-Maija Kärjä Yle Tiede

Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

Sotkamon päättäjät halusivat tarjota koululaisille rasvattoman maidon ohella myös kevytmaitoa ja margariinin lisäksi voita. Ajatuksena oli, että energiapitoisemmat vaihtoehdot pitäisivät pidempään kylläisenä, eikä nälkä pääsisi yllättämään ennen seuraavaa ruokailua.

Rasvaisemmat tuotteet sisältävät kuitenkin kovia maitorasvoja, joten Valtion ravitsemusneuvottelukunta jyrähti: “Lasten terveydellä ei pidä leikkiä”.

Ovatko rasvaisemmat maitotuotteet uhkapeliä lasten terveydellä? Ravitsemussuositukset perustuvat satoihin tutkimuksiin, mutta onko olemassa toisenlaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan maitorasvat eivät olisikaan vaaraksi terveydelle tai jopa päinvastoin?

Vahva näyttö rasvaisten maitotuotteiden tueksi on vuonna 2013 julkaistu läpileikkaus kuuteentoista maitorasvoista tehtyyn tutkimukseen European Journal of Nutrition -julkaisussa.

Täysmaitoa ja voita käyttävillä oli jopa vähemmän ongelmia painon kanssa

Se päätyi yllättävään tulokseen: niillä, jotka syövät täysrasvaisia maitotuotteita, ei olekaan sen suurempi vaara sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai kakkostyypin diabetekseen kuin niillä, jotka pitäytyvät vähärasvaisissa meijerituotteissa.
Täysmaitoa ja voita käyttävillä oli jopa vähemmän ongelmia painon kanssa kuin vähärasvaisia ja rasvattomia tuotteita nauttivilla.

Me pyysimme kolmea asiantuntijaa vastaamaan viiteen väitteeseen, joiden ympärillä keskustelua maitorasvoista käydään meillä ja maailmalla.

Eläinlääketieteen tohtori Sebastian Hielm toimii meillä Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana ja Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtajana.

Ravitsemustutkija, tohtori Mario Kratz Fred Hutchinson Cancer Research Center -tutkimuskeskuksesta ja Washingtonin yliopistosta Yhdysvalloista teki läpileikkauksen maitotorasvoihin liittyvistä tutkimuksista European Journal of Nutrition -julkaisussa ja tekee parhaillaan kliinistä tutkimustyötä.

Lääketieteen tohtori Sara Holmberg on tutkinut Uppsalan yliopistossa keskivartalolihavuuden ja maitorasvan välistä yhteyttä.

maitoa kaadetaan lasiin ja tekstigrafiikka, jossa väite maidon terveellisyydestä
maitoa kaadetaan lasiin ja tekstigrafiikka, jossa väite maidon terveellisyydestä Kuva: Anu-Maija Kärjä Yle Tiede

VÄITE 1: Rasvaton maito on terveellisempää kuin kevytmaito

Sebastian Hielm: "Ravitsemussuosituksilla pyritään vaikuttamaan kansanterveyteen. Suomalaisen ruokavalion keskeisiä ongelmia ovat hiilihydraattien ja rasvojen huono laatu sekä eräiden yksittäisten ravintoaineiden puutteellinen saanti.

Suomalaiset saavat liian paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka heijastuu etenkin sydän- ja verisuonisairastavuuteen. Sellaiset ruokavaliomuutokset, joilla parannetaan rasvan laatua (lisätään monityydyttymättömän rasvan osuutta ja vähennetään tyydyttyneen rasvan osuutta) ovat terveyttä edistäviä ja tämän takia rasvaton maito on osa terveellistä ruokavaliota."

Sara Holmberg: "Väite siitä, että rasvaton maito on terveellisempää on ongelmallinen. Se riippuu siitä, miten terveellisempi määritellään ja myös siitä, kenelle rasvattoman maidon ajatellaan olevan terveellisempi. Sanoisin, että maidon mahdollinen terveysvaikutus eri rasvaprosenteilla vaihtelee ihmisestä riippuen."

Mario Kratz: "Rasvaton maito ei luultavasti ole terveellisempää. Syy, miksi monet maat suosittelevat rasvatonta maitoa ja muita rasvattomia meijerituotteita, perustuu pääasiassa teoreettiseen pohdintaan: jos poistat maidosta rasvan, saat lasillisessa maitoa vähemmän kaloreita – tämän ajatellaan helpottavan ihmisiä välttämään ylimääräisiä kaloreita.

Lisäksi huonojen rasvojen poiston ajatellaan ennaltaehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja. Teoriassa tämä toimii, mutta kun katsotaan tutkimustuloksia, ei rasvattoman maidon käytöstä näy selkeää etua verrattuna rasvaisempaan versioon."

Miksi siis rasvattoman maidon ajatellaan olevan terveellisempää?

Ravitsemustutkija Mario Kratzin mukaan ajattelu perustuu osin myös siihen, että kun maidosta poistetaan rasva, jäävät jäljelle kaikki ravintoaineet, kuten kalsium.

– Toisin sanoen esimerkiksi kalsiumpitoisuus on korkeampi rasvattomassa maidossa (mg/kcal) verrattuna täysmaitoon.

Ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielmin mukaan Suomessa suositukset eivät perustu yksittäiseen tutkimukseen vaan niiden pohjana ovat pohjoismaiset ravitsemussuositukset vuodelta 2012.

– Pohjoismaiset suositukset perustuvat yli 2300 tieteelliseen julkaisuun ja yli 100 asiantuntijan työhön. Vastaaviin suosituksiin on päädytty myös lukuisissa muissa maissa sekä yhteiseurooppalaisissa (EU) että kansainvälisissä suosituksissa (WHO), Hielm jatkaa.

lapsi syö jogurttia ja tekstigrafiikassa väite maidon terveellisyydestä
lapsi syö jogurttia ja tekstigrafiikassa väite maidon terveellisyydestä Kuva: Anu-Maija Kärjä Yle Tiede

VÄITE 2: Rasvaiset maitotuotteet aiheuttavat lihavuutta

Sebastian Hielm: "Yksittäiset ruoka-aineet eivät aiheuta ylipainoa, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Ylipainon syy on liian suuri energiansaanti suhteessa energian kulutukseen, jolloin ylimäärä energiasta varastoituu rasvakudokseen.

Ylipainon riskiä lisää vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä runsaasti energiaa sisältävä ruokavalio. Rasvassa on paljon energiaa, joten runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio edellyttää riittävää energiankulutusta, jotta ylipainoa ei pääse kertymään."

Sara Holmberg: "“Yhteydestä, että rasvaiset maitotuotteet aiheuttavat lihavuutta ei ole tieteellistä näyttöä.”

Mario Kratz: "Rasvaisten maitotuotteiden käyttö ei aineistomme perusteella vaikuta aiheuttavan ylipainoa - vaikka näin voisi intuitiivisesti ajatella.Tutkimukset itse asiassa osoittavat painon kannalta parempaa lopputulosta niillä, jotka käyttävät pääasiassa täysrasvaisia maitotuotteita. Heillä paino on noussut vähemmän pitkällä aikavälillä kuin vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita käyttäneillä."

Voisivatko rasvaiset maitotuotteet olla sittenkin parempi valinta?

Ravitsemustutkija Mario Kratz tiivistää läpikäymänsä tutkimukset painon ja maitorasvan yhteydestä.

– 11 tutkimuksessa raportoitiin alhaisemmista painolukemista ja matalammasta lihavuusriskistä täysrasvaisia tuotteita käyttävien kuluttajien osalta. Viidessä tutkimuksessa ei päästy selkeään lopputulokseen, Kratz kertoo.

– Ja yksikään näistä katsauksen tutkimuksista European Journal of Nutrition -julkaisussa ei pitänyt vähärasvaisia maitotuotteita parempina, hän jatkaa.

Myöhemmin samansuuntaisia tuloksia on tullut lisää, kertoo Kratz Time-lehdessä. Kratz tekee parhaillaan kliinistä tutkimustyötä maitorasvoihin liittyen.

– Uusi tutkimus on tarkoitus julkaista vuoden 2018 aikana, hän kertoo.

Kratzin löydöksiä tukee myös lääketieteen tohtori Sara Holmbergin tutkimus. Siinä selvitettiin maidonsaannin ja lihavuuden yhteyttä yli 1500 keski-ikäisen tai tätä vanhemman aikuisen osalta. Niillä, jotka söivät usein voita, täysmaitoa ja kermaa, oli alhaisempi painoluokka kuin niillä, jotka välttelivät maitorasvoja.

– Omiin ja muiden tutkimuksiin perustuen uskon, että enemmän rasvaa sisältävät meijerituotteet aiheuttavat pienemmällä todennäköisyydellä lihavuutta kuin vähärasvaiset maitotuotteet, sanoo seurantatutkimusta johtanut Sara Holmberg.

kupillinen jogurttia lapsen käsissä ja grafiikka jossa väite maidon terveellisyydestä
kupillinen jogurttia lapsen käsissä ja grafiikka jossa väite maidon terveellisyydestä Kuva: Anu-Maija Kärjä Yle Tiede

VÄITE 3: Runsas maitorasva aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia

Sebastian Hielm: "Runsaalla tyydyttyneen rasvan saannilla on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Rasvaa ruokavaliossa tulee olla 25-40 energiaprosenttia ja rasvasta alle 10 E% tulisi olla tyydyttynyttä rasvaa.

Koska joidenkin ruoka-aineiden käyttöä suositellaan lisättäväksi (kuten tyydyttymättömien rasvahappojen), on toisten ruoka-aineiden käyttöä samanaikaisesti vähennettävä (tyydyttyneen rasvan), jotta energiansaanti ei lisääntyisi ja ylipainoriski kasvaisi."

Sara Holmberg: "Yhteydestä, että runsas maitorasvan käyttö aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia ei ole tieteellistä näyttöä."

Mario Kratz: "Ei. Hypoteesia siitä, että täysrasvaiset meijerituotteet johtavat suurempaan sydäntautiriskiin, ei ole pystytty osoittamaan suurimmassa osassa tutkimuksia."

Miten on mahdollista, että näkemykset ovat näin erilaisia?

Lääketieteen tohtori Sara Holmbergin ja ravitsemustutkija Mario Kratzin mukaan maitorasvojen ja sydänsairauksien välistä yhteyttä ei ole voitu pitävästi osoittaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Sebastian Hielmin mukaan näyttöä löytyy.

– On tärkeä pitää mielessä, että virallisten ravitsemussuositusten pohjalla on enemmän tutkittua tietoa kuin niitä kyseenalaistavien väitteiden taustalla.

Hielm mainitsee vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen, joka tarjoaa täsmätietoa kovien rasvojen vähentämisen vaikutuksista lapsilla.

– Yhteenvedossaan se painottaa vähentämään tyydyttyneen rasvan saantia lapsilla, koska se laskee kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia sekä verenpainetta.

maitoa kaadetaan lasiin
maitoa kaadetaan lasiin Kuva: Shutterstock maito,lasi

VÄITE 4: Aikuinen tarvitsee maitotuotteita välttyäkseen osteoporoosilta

Sebastian Hielm: "Ruokavalio on kokonaisuus. Yksittäinen elintarvike ei sitä korjaa tai pilaa, vaan meillä on monia tapoja koostaa terveyttä edistävä ruokavalio.

Mikäli maito sopii aikuisen ruokavalioon, sen käytön puolesta puhuu moni seikka. Maito on kohtuuhintaista ja helposti saatavilla. Maito on hyvä ravintoaineiden lähde ja pääsääntöisesti hyvin siedetty. Suomessa maito on osa ruokakulttuuriamme ja laajasti käytetty elintarvike."

Sara Holmberg: "Ei."

Mario Kratz: "Ei. Ihmiset, jotka syövät muuten monipuolisesti, mutta eivät käytä maitotuotteita, voivat olla erittäin terveitä, ja heillä voi olla myös hyvä luusto."

Miksi Suomessa maitoa pidetään yleisesti tärkeänä luuston kannalta?

Suomalaiset ravitsemussuositukset suosittavat maitotuotteita niiden sisältämän kalsiumin, mutta myös maitoon lisätyn D-vitamiinin takia. D-vitamiinia tarvitaan, sillä se auttaa kalsiumia imeytymään ja vahvistamaan luita. Tosin riittävän D-vitamiinin saannista voi huolehtia talvisaikaan ravintolisällä ja kalsiumina löytyy muualtakin kuin maitotuotteista.

– Niille, jotka syövät runsaasti ravintorikkaita ruoka-aineita, kuten vihreitä lehtikasviksia, papuja, täysviljaa, pähkinöitä ja siemeniä, mahdollisesti lihaa ja kananmunia, maitotuotteet ovat täysin vaihtoehtoinen lisä, Mario Kratz sanoo, ja jatkaa.

– Ongelmia tulee niille, jotka käyttävät runsaasti keinotekoisia ruokia, joihin on lisätty rasvoja tai öljyjä, puhdistettua viljaa, ja lisätty sokereita. Heille maitotuotteiden saanti on melkoisen tärkeää yksinkertaisesti siksi, että ruokavalio ei muuten sisällä tarvittavia ravintoaineita.

Myös osteoporoosista ja maitotuotteista on tehty tutkimusta, jonka tulos yllättää.

Muutama vuosi sitten tehdyssä ruotsalaistutkimuksessa todetaan, että runsas maidonjuonti ei näyttäisi suojaavan luunmurtumilta, eikä reisiluunkaulamurtumilta – päin vastoin. Runsas maidonjuonti lisäsi jopa riskiä ennenaikaiseen kuolemaan. Syyksi epäiltiin sitä, että maito pitää yllä matala-asteista tulehdusta.

Hapanmaitovalmisteita runsaasti kuluttaneilla ei vastaavaa yhteyttä kohonneeseen murtumariskiin tai ennenaikaisiin kuolemiin löydetty, joten piimät, viilit ja jogurtit vetävät tämän tutkimuksen perusteella pidemmän korren kuin maito sellaisenaan nautittuna.

kaksi lasta maitolasi ja jogurttikulho käsissään
kaksi lasta maitolasi ja jogurttikulho käsissään Kuva: Anu-Maija Kärjä Yle Tiede

VÄITE 5: Maito on välttämätöntä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta

Sabastian Hielm toistaa vastauksensa aiempaan kysymykseen: "Ruokavalio on kokonaisuus. Yksittäinen elintarvike ei sitä korjaa tai pilaa, vaan meillä on monia tapoja koostaa terveyttä edistävä ruokavalio.

Mikäli maito sopii lapsen ruokavalioon, sen käytön puolesta puhuu moni seikka. Maito on kohtuuhintaista ja helposti saatavilla. Maito on hyvä ravintoaineiden lähde ja pääsääntöisesti hyvin siedetty. Suomessa maito on osa ruokakulttuuriamme ja laajasti käytetty elintarvike."

Sara Holmberg: "Rintaruokinta on hyväksi lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta, mutta se ei ole välttämätöntä selviytymisen ja terveellisen elämän näkökulmasta. Toisen nisäkkään maito ei ole välttämätöntä isompien lasten kasvulle, mutta se voi olla osa terveellistä ruokavaliota. Kokonaisvaltainen ruokavalio ja elämäntapa on tärkeää, sinänsä ruoka-aineiden yhdistelmä voi olla hyvinkin monenlainen ja silti terveellinen."

Mario Kratz: "Maito ei ole välttämätöntä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta."

Miksi sitten pidämme itsestään selvänä, että lapsen ruokavalioon kuuluu äidinmaidon lisäksi lehmänmaito?

Kuten Hielm toteaa, maito on osa ruokakulttuuriamme. Se on myös edullista ja tarjolla oleva tuotevalikoima on laaja.

Suomalaiset ravitsemussuositusten mukaan koululaisten hyvinvointia tukevat säännöllinen ateriarytmi ja viisaasti koostetut välipalat, kuten marjat, kasvikset, hedelmät, viljavalmisteet ja vähärasvaiset maitovalmisteet.

Verrattuna moniin ruoka-aineisiin, erityisesti kasviksiin ja hedelmiin, maitotuotteet eivät sisällä kuitua, joka on välttämätöntä ruuansulatukselle, sokeriaineenvaihdunnalle, ja jolla on tärkeä rooli terveellisen painon ylläpitämiseksi.

Maito voi siis olla osa terveellistä ruokavaliota, mutta se ei ole välttämättömyys.

Lisää tutkimuksia tarvitaan

European Journal of Nutrition -julkaisussa päädyttiin siis yllättäviin tuloksiin. Erityisen kiinnostava on tulos siitä, että rasvaisempia maitotuotteita käyttävillä on pienempi riski ylipainoon. Tälle voi olla yksinkertainen selitys.

– Rasvat, jotka maitotuotteista riisutaan, voivat auttaa saavuttamaan kylläisyyden tunteen aiemmin ja auttaa myös pysymään kylläisenä pidempään. Eli käytännössä tämä tarkoittaa, että syöt niin ruokaillessasi kuin tulevina tunteinakin vähemmän, toteaa Mario Kratz.

On myös arveltu, että maidon rasvahapoilla saattaa olla rooli geenien ilmentymisessä ja hormonien sääntelyssä. Yksinkertaistettuna nämä rasvahapot voisivat esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten paljon elimistö energiaa polttaa, tai rajoittaa kehon rasvojen varastoitumista.

– Näitä asioita emme tiedä varmasti, Kratz sanoo ja lisää:

– Toki ne auttaisivat selittämään löydöksiämme siitä, miksi rasvaisten maitotuotteiden käyttö näyttää olevan suositeltavampaa kuin vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö lihavuusriskin näkökulmasta.

Sara Holmberg kutsuu meijerituotteita paradoksaalisiksi ja pitää mahdottomana tuomita maitotuotteen terveysvaikutuksia pelkästään ravintokoostumuksen perusteella.

– On tärkeää, että tutkitaan oikean ruuan vaikutuksia, eikä pelkästään ravintoaineiden.

lasillinen maitoa lapsen käsissä ja tekstigrafiikkana väite maidon terveellisyydestä
lasillinen maitoa lapsen käsissä ja tekstigrafiikkana väite maidon terveellisyydestä Kuva: Anu-Maija Kärjä Yle Tiede

Kohtuus kaikessa

Timen artikkelin mukaan 1970-luvulla, kun terveysviranomaiset julkaisivat kansalliset ruokavaliosuositukset ja rohkaisivat välttelemään rasvaa, ei varoittelun taustalla ollut pitävää todistusaineistoa.
Mario Kratz toivoo keskusteluun tasapainoa.

– Meidän ei toki pidä mennä suosituksissa myöskään ääripäästä toiseen, Kratz muistuttaa, ja huomauttaa, ettei rasvaisempiakaan maitotuotteita voi määrättömästi nauttia.

Holmberg puolestaan uskoo, että keskustelu terveellisestä ruuasta on liiaksi keskittynyt tiettyjen ravintoaineiden tai tuotteiden jaotteluun hyviin ja huonoihin.

– Me ihmiset olemme monimutkaisia olentoja ja ilmeisesti voimme selviytyä ja menestyä hyvin monenlaisissa olosuhteissa, myös ruokavalion osalta. Tämä kannattaa huomioida, sillä absoluuttiset lausunnot suuntaan tai toiseen voivat olla enemmän vahingollisia kuin hyödyllisiä.

Hielm pitää tärkeänä, ettei tutkittua tietoa ja kuluttajien kokemusosaamista tai mutu-tuntua sekoiteta virallisiin suosituksiin. Hänen mukaansa tutkimusnäyttö maitorasvan haitallisuudesta on kiistämätön.

– Tyydyttyneen rasvan merkitys ruokavaliossa ei ole keskustelukysymys! Keskustella voi, maistuuko voi hyvältä tai onko ihmisiä, joiden mielestä se ei maistu hyvältä, sanoo Hielm.

maitolasi hymyilevän tytön kädessä
maitolasi hymyilevän tytön kädessä Kuva: Anu-Maija Kärjä Yle Tiede

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede