Hyppää pääsisältöön

Homeprofessori varoittaa: Naistenklinikkaa saattaa odottaa suljetun Kätilöopiston kohtalo

Ville Valtonen, HYKSin emeritusprofessori, ylilääkäri evp.
Ville Valtonen, HYKSin emeritusprofessori, ylilääkäri evp. Kuva: Yle mies,ville valtonen

Homesairauksiin erikoistuneen professori Ville Valtosen mielestä Naistenklinikan sisäilmaongelmat alkavat olla yhtä vakavia kuin taannoin Kätilöopistolla. Hänen mukaansa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (HUS) on iso ongelma, joka vaatii pikaista ratkaisua.

HUS ilmoitti perjantaina 15. joulukuuta, että se käynnistää Naistenklinikalla sisäilmahankkeen, jossa arvioidaan rakennuksen sisäilman laatua sekä sen merkitystä hoitohenkilökunnalle. Projekti toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimushanke saattaa kestää puolisen vuotta.

Naistenklinikan sisäänkäynti Helsingissä.
Naistenklinikan sisäänkäynti Helsingissä. Kuva: Yle Naistenklinikka,sisäänkäynnit (rakennusosat, tilat)

Lääketieteen tohtori, emeritusprofessori Ville Valtonen on yksi Suomen tunnetuimmista homesairauksien asiantuntijoista. Hän työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään 40 vuotta Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan, HYKS:n palveluksessa – viimeksi infektiosairauksien klinikan ylilääkärinä. Valtonen on yksityisvastaanotollaan hoitanut monia sisäilmaoireista kärsiviä ja niihin sairastuneita kätilöitä.

Yle:n MOT haastatteli Valtosta ohjelmaan ”Homehtuvat vauvatehtaat”. Ohjelmassa kerrotaan, että jo sadat pääkaupunkiseudulla työskentelevät kätilöt kertovat saaneensa sisäilmaoireita työpaikallaan.

”Näin heti, että Kätilöopistolla ja Naistenklinikalla on iso ongelma. Näillä kätilöillä on selkeä home- ja kosteusvauriosairaus. Lisäksi usealla on kemikaali- eli tuoksuyliherkkyys ja sähköherkkyys. Tilanne on todella vakava, koska tällaiseen oireyhtymään ei ole mitään helppoa lääketieteellistä hoitoa. Tärkein hoitomuoto on välttää lisäaltistusta. Jos nämä kätilöt jatkavat näissä samoissa rakennuksissa ilman, että tehdään mitään, seurauksena on katastrofi”, hän sanoo.

”Naistenklinikkaa
ei voi enää korjata”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS sulki pari kuukautta sitten Kätilöopiston sairaalan vakavien sisäilmaongelmien takia. Odottaako Naistenklinikkaa sama kohtalo?

”Hyvin todennäköisesti. Tämmöisissä vanhoissa rakennuksissa, kuten Kätilöopisto ja Naistenklinikka, jos siellä tulee isoja vesivahinkoja, niiden korjaaminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta. Kysymykseen, voiko Naistenklinikkaa vielä korjata, vastaukseni on, että ei voida. Henkilökohtaisen käsitykseni mukaan rakennus on niin pahasti vaurioitunut, että siihen pitää lähivuosina rakentaa uusi tilalle. Jos kerran uusi lastensairaalakin rakennetaan, miksei sitten myös uutta naistensairaalaa.”

Kätilöopiston sulkemisen jälkeen pääkaupunkiseudun synnytykset piti hoitaa Naistenklinikalla ja Espoon Jorvissa.

Kätilöopiston sairaala Helsingissä.
Kätilöopiston sairaala Helsingissä. Kuva: Yle Kätilöopisto,sisäänkäynnit (rakennusosat, tilat)

Helsingin Kätilöopisto avattiin vuonna 1960. Naistenklinikka puolestaan on rakennettu 1930-luvulla.

Valtonen kertoo MOT:lle, että ihmisten alttius saada homesairaus vaihtelee suuresti. Jotkut saavat oireita jo muutaman kuukauden oleskelusta homeisessa rakennuksessa, kun taas toiset voivat olla vastaavissa tiloissa kymmeniä vuosia ilman, että saavat minkäänlaisia oireita.

Sairastuneista astman saa Valtosen mukaan noin 15 prosenttia. Tavallisin oire ovat toistuvat infektiot. Yleinen oire on myös ns. aivosumu – keskushermostoperäinen toiminnallinen häiriö, joka ilmenee mm. päänsärkynä, huimauksena, keskittymisvaikeuksina sekä muistikatkoina. Lisäksi yli puolelle potilaista tulee hengenahdistusta.

”Ehkä se kaikkein vakavin oire tässä sairaudessa on kuitenkin krooninen väsymysoireyhtymä. Siinä potilaan fyysinen suorituskyky putoaa alle puoleen. Tässä HYKS:n kätilöiden tapauksessa se saattaa pudota jopa yli 90 prosenttia. Ja tää kokonaisvaltainen uupumustila saattaa kestää jopa yli puoli vuotta.”

Kätilöille on kehittynyt
herkkä hajuaisti

HYKS:n synnytyssairaaloiden kätilöiden mukaan sadat ammattikunnan edustajat ovat saaneet sisäilmaoireita. Monet ovat äänestäneet jaloillaan ja vaihtaneet ammattia. Professori Valtonen on tästä huolissaan.

”Se on aina sääli, kun osaajat lähtevät. Ammattitaitoisen ja käytännön työelämässä koulitun kätilön kouluttaminen vie hyvinkin kymmenisen vuotta. Meille tulee tätä menoa valtaisa pula pätevästä hoitohenkilökunnasta ensi vuosikymmenellä.”

Naistenklinikka Helsingissä.
Naistenklinikka Helsingissä. Kuva: Yle, Henrik Leppälä Naistenklinikka,sisäänkäynnit (rakennusosat, tilat)

Vastedes joka viidennen suomalaisen on määrä syntyä Naistenklinikalla. Onnistuuko?

”Tuossa vanhassa rakennuksessa se mielestäni ei tule onnistumaan. HUS:n johdon pakko tehdä isoja päätöksiä lähivuosina. Ensiapuna harkitsisin parakkisairaalan käyttöönottoa Helsingin Meilahdessa. Parakeissa voisivat työskennellä kaikkein vaikeimmin oireilevat kätilöt. Kestää nimittäin joka tapauksessa vuosia ennen kuin uusi Naistenklinikka saadaan rakennettua.”

”Näille kätilöille on kehittynyt äärimmäisen herkkä hajuaisti, joka on sata kertaa herkempi kuin tavallisen ihmisen. He pystyvät varsin luotettavasti kertomaan, missä osissa rakennusta he voivat olla ja missä osissa eivät.”

Jorvin sairaalan sisäänkäynti Espoossa.
Jorvin sairaalan sisäänkäynti Espoossa. Kuva: Yle Jorvin sairaala,sisäänkäynnit (rakennusosat, tilat)

Myös Espoon Jorvissa työntekijät oireilevat huonon sisäilman takia. Jorvin synnytykset oli alun perin määrä siirtää Kätilöopistoon, kunnes tilat Espoossa saataisiin remontoitua. Nyt synnytyksiä ollaan vuodenvaihteen jälkeen siirtämässä viereiseen Espoon sairaalaan.

Kommentit