Hyppää pääsisältöön

Olisiko yhteiskunta ilman musiikkia mahdollinen?

Ensi kesänä 60-vuotispäiväänsä viettävä Magnus Lindberg syttyy edelleen säveltämisestä. Nuoruusvuosina häntä kiehtoi meteli, nyt yhä enemmän hiljaisuus. Täysin musiikiton yhteiskunta olisi aika eri näköinen, Lindberg toteaa Musiikin voiman haastattelussa.

Magnus Lindberg kertoo edustavansa sukupolvea, joka ei ole halunnut tehdä eroa musiikin eri genrejen välille. Oma erityinen kiinnostus on kohdistunut elektroniseen musiikkiin. Lindbergin mielestä rock- tai klassisen musiikin kuunteleminen edellyttää erilaista tilannetta, mutta se ei sinänsä tee niistä kovin erilaisia.

Aikoinaan omana tärkeänä musiikillisena herätyksenä toimi Tasavallan Presidentti -bändin vierailu koulussa.

- Se oli ensimmäinen kunnon rock-konsertti, jonka kuulin. Tuli tunne, että helkkari sentään, kyllä meidän klassisella puolella pitäisi voida vähän enemmän saada mökää aikaiseksi, Lindberg muistelee nauraen.

Klassisen musiikin ohelle nousi uusia kuuntelusuosikkeja. Nuoren Lindbergin levylautasella pyörivät mm. Emerson, Lake & Palmer sekä Pink Floyd ja muu progressiivinen rock.

Säveltäjä Magnus Lindberg lapsena haitari sylissään.
Magnus ja harmonikka Säveltäjä Magnus Lindberg lapsena haitari sylissään. Kuva: Magnus Lindbergin kotialbumi. Lähde: Caterina Stenius: Chaconne - en bok om Magnus Lindberg och den nya musiken. Magnus Lindberg,harmonikka

“7-vuotiaana sävelsin tangoja ja valsseja haitarille”

Magnus Lindberg on sukunsa ainoa ammattimuusikko. Lapsuus oli täynnä monenlaista kiinnostavaa. Pikku-Magnus innostui lähes kaikesta muusta paitsi urheilusta.

Konkreettinen musiikkiharrastus alkoi siitä hetkestä, kun isä osti kuusivuotiaalle Magnukselle haitarin. Vuotta-paria myöhemmin syntyivät jo ensimmäiset sävellykset: valssit ja tangot haitarille. Haitari vaihtui pianoon, kun äitiä ja sisarta opettanut perhetuttu kuunteli toisessa huoneessa soittavaa poikaa.

- Hän sanoi, että nyt vaihdetaan tämä vertikaalinen soitin horisontaaliseen, Magnus Lindberg kertoo.

Pianon lisäksi nuori Magnus opetteli soittamaan trumpettia. Legendaarinen Helsingin kaupunginorkesterin soolotrumpetisti Lauri Ojala tutustutti lahjakkaan pojan myös Finlandia-taloon ja sen seinien sisäpuolella soivaan konserttielämään.

Elävät konsertit ovat hänestä edelleen hienointa musiikin voimaa.

- Kun konserttisalissa orkesteri keskittyy esittämään suurta teosta, ja samaan aikaan yleisö keskittyy kuuntelemaan sitä, siinä toteutuu musiikin voima parhaalla mahdollisella tavalla.

Säveltäjä Magnus Lindberg orkesteriteoksensa Kraft harjoituksissa 1991.
Kraft oli musiikillinen käännekohta. Tässä Toimii-yhtyeen harjoituksissa. Säveltäjä Magnus Lindberg orkesteriteoksensa Kraft harjoituksissa 1991. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle Magnus Lindberg

Laboratoriotyöskentelyä ja huoneen kokoisia tietokoneita

15-vuotiaana pianonsoittotaitoa oli kertynyt jo niin paljon, että Magnus pystyi pyrkimään Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Siellä hän pääsi luokalle, jossa professorien oppilaat opettivat nuorempia. Samana vuonna tapahtui muutakin merkittävää, kun eräs Esa-Pekka Salonen pääsi opiskelemaan käyrätorven soittoa. Nuorille muusikoille syttyi pian yhteinen innostus. Heistä kahdesta muodostui Risto Väisäsen pieni ja intensiivinen teorialuokka.

Elektronimusiikin pioneeri Osmo Lindeman järjesti nuorille opiskelijoille kaksivuotisen kurssin, joka keskittyi elektroniseen musiikkiin ja tietokonemusiikkiin. Ei ole sattumaa, että Magnuksen ja Esa-Pekan ympärille kerääntyi porukka, jota samanlaiset asiat kiinnostivat. Jorma Panulan kapellimestariluokka, Korvat auki -yhdistys ja Toimii-yhtye veivät yhteistä asiaa eteenpäin. Lindberg muistelee huoneen kokoisia tietokoneita, laboratoriomaista työskentelyä ja intensiivisiä keskusteluja.

Toimii Ensemble

  • aloitti toimintansa v. 1980
  • esitti kokeellista musiikkia ja toimi alustana, jossa nuoret säveltäjät ja muusikot pystyivät luomaan uutta musiikkia ja improvisoimaan
  • kokoonpanoon kuuluivat pianisti Magnus Lindberg, kapellimestari Esa-Pekka Salonen, klarinetisti Kari Kriikku, lyömäsoittaja Lassi Erkkilä, äänisuunnittelija Juhani Liimatainen, elektronisten laitteiden käyttäjä Otto Romanowski sekä sellisti Anssi Karttunen
  • v. 1989 mukaan tulivat myös kitaristi Timo Korhonen ja lyömäsoittaja Riku Niemi
  • ensiesiintyminen oli Lindbergin Action-Situation-Signification -teoksella v. 1982 Jyväskylän Kesässä
  • esittänyt Lindbergin teosta Kraft (1985) ympäri maailmaa ja levyttänyt sen useamman kerran
  • yhtye lopetti varsinaisen toiminnan v. 1998, mutta esiintyi vielä v. 2001 New Yorkissa ja v. 2003 Helsingissä
Säveltäjä Magnus Lindberg nuorena poikana kalasaaliin kanssa.
"Olen joskus leikkisästi sanonut, että kalastus on ainoa harrastukseni" Säveltäjä Magnus Lindberg nuorena poikana kalasaaliin kanssa. Kuva: Magnus Lindbergin kotialbumi. Lähde: Caterina Stenius: Chaconne - en bok om Magnus Lindberg och den nya musiken. Magnus Lindberg

Kosmopoliitti suomalainen säveltäjä

Nyt vuoden 2017 joulukuussa helsinkiläisen ravintolan pöydässä istuu kosmopoliitti säveltäjä, joka on viettänyt paljon aikaa ulkomailla. Valmistuttuaan Sibelius-Akatemiasta vuonna 1981, Magnus Lindberg pakkasi tavarat ja lähti Pariisiin. 1984-85, läpimurtoteos Kraftin säveltämisen aikaan, säveltäjän työhuone sijaitsi Berliinissä. Sen jälkeen tukikohtia on ollut monta, Lontoosta New Yorkiin.

Vaikka toinen koti on sijainnut ulkomailla, Suomi on pysynyt vakituisena asuinpaikkana.

- Muualla asuminen on osittain eskapismia. Säveltäminen vaatii sitä, sitä korttia olen käyttänyt aika paljon, ehkä liikaakin.

Äidinkielenään ruotsia puhuvan Magnus Lindbergin mielestä kaksikielisyys on ollut tämän pienen maan ainutlaatuinen vahvuus. Keskustelu pakkoruotsista saa Lindbergin tuohtumaan.

- On lyhytnäköistä ajaa ruotsin kieltä alas. En jaksa uskoa, että ruotsin kielen opiskelu olisi pois muiden kielten opiskelulta. Yhteinen kieli on myös toiminut linkkinä Pohjoismaihin.

Säveltäjä Magnus Lindberg Töölönrannassa.
Säveltäjä Magnus Lindberg Töölönrannassa. Kuva: Sandra Saulo/Yle Magnus Lindberg

Lokeille kyllä kiitos, koirille ja naapurimelulle ei kiitos

Magnus Lindbergin koti on Helsingissä ja kesänviettopaikka Porvoon saaristossa. Sinne pitää päästä jo varhain keväällä kuuntelemaan lokkien paluuta. Muunkinlaiset äänet kiinnostavat säveltäjää. Säveltäjän uran alkutaipaleella inspiroivat esimerkiksi häly ja teolliset äänet, joista sai materiaalia musiikille.

Täysin musiikiton yhteiskunta olisi Lindbergin mielestä aika eri näköinen. Kuitenkin hiljaisuus kiehtoo häntä vuosi vuodelta yhä enemmän. Portugalin maaseudulta löytyi talo, joka on riittävän hiljainen paikka säveltämiseen. Siellä eivät koiratkaan eivät hauku.


Magnus Lindberg Musiikkitalossa 360

Säveltäjä Magnus Lindberg

  • säveltäjä ja pianisti
  • perhe: vaimo Gunilla Hemming ja kaksi aikuista tytärtä
  • asuu Helsingissä, kesäpaikka Porvoon saaristossa, talo Portugalin maaseudulla
  • opiskeli Sibelius-Akatemiassa sävellystä opettajinaan Einojuhani Rautavaara ja Paavo Heininen
  • Korvat auki -yhdistyksen perustajajäsen
  • ensimmäinen ammattiorkesterin esittämä teos oli Sculpture II v. 1982
  • esikuva säveltäjä Pierre Boulez
  • voittanut sävellyksillään lukuisia palkintoja
    • Christoph Croisé (CHE) | Paulon sellokilpailu 2018

      Seuraa kansainvälinen kisa alusta loppuun 15.-25. lokakuuta.

      Päivitys 3.10.2018: Christoph Croisé on peruuttanut osallistumisensa. // Sveitsiläinen Christoph Croisé suorittaa Master of Music -tutkintoa Berliinin Taideyliopistossa sello-opettajanaan Wolfgang-Emanuel Schmidt. Hänet on palkittu ensipalkinnoin lukuisissa kansainvälisissä kilpailuissa.

    • Oramo tuo Langgaard-julkaisuihin uutta pöhinää

      Oramo tuo Langgaard-julkaisuihin uutta pöhinää

      Tanskalainen Rued Langgaard (1893-1952) ei löytänyt omana aikanaan kotimaassaan vastakaikua ilmaisulleen. Pitkälti itseoppinut säveltäjä jätti jälkeensä jättimäisen yli 400 teoksen myöhäisromanttisen tuotannon. Ilahduttavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana kiinnostus Langgaardin tuotantoa kohtaan on kasvanut.