Paavo Rytsä
Yle
Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
Metsolat julkaistiin uudelleen Areenaan 19. maaliskuuta 2020.
Metsolat kertoo kainuulaisen suvun tarinaa, jossa 90-luku tuo muutoksia melkein kaikkien perheenjäsenten elämään: kotitilan karjatalous ei elätä entiseen malliin, kuvitteellisessa pienessä Hoikan kunnassa ei löydy töitä ja yrittäjyys houkuttaa maanläheisiä mutta kunnianhimoisia sisaruksia. Samalla sarja kertoo suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä laajemminkin 80-luvun kasinovuosina ja 90-luvun lamassa.
Työ- ja yrittäjäelämä ovat monin tavoin raskaita, ja värittävät kaikkien Metsoloiden elämää. Samalla kuitenkin elämä jatkuu, lapset valmistuvat opinnoistaan ja löytävät omat rakkaansa, moni rakentaa kotia ja suku viettää sadunhohtoisia kesiä yhdessä. Muutoksessa Metsoloita kuten monilla muillakin suomalaisilla on kaipuu jonnekin, omaan rauhaisaan sukutaloon, monelle syntymäkotiin.
Kun joulu tai muu syy kokoontua yhteen tulee, lähtevät autot ja Ruotsin-asukeilla asuntoauto kohti Hoikkaa
Metsoloiden ydin onkin tiedossa jo sarjan ensimmäisen jakson nimessä ”Tie kotiin”. Perheen lapset olivat lähteneet suurin osa maailmalle Ruotsiin, Tampereelle tai lähikaupunkiin opiskelemaan. Kun joulu tai muu syy kokoontua yhteen tulee, lähtevät autot ja Ruotsin-asukeilla asuntoauto kohti Hoikkaa, kuvitteellista paikkakuntaa Kainuussa.
Viimein kotipiha siintää pitkän ajomatkan päässä, ja kotona Leppävaarassa odottavat tervapadat kuistilla, äidin ja isoäidin lämpimäiset kamarissa, kotisaunan lämpö ja kaikkien yhteiset muistot.
Pinnan alla kuitenkin kytee. Hyvistä väleistä huolimatta sisaruksista voi aistia halveksuntaa toisiaan kohtaan. Synnyinkoti on kaikille rakas, mutta arvomaailma ja erilaiset tavat huomautella toisille ärsyttävät. Eli kyse on ihan aidoista sisarsuhteista ja -rakkaudesta. Perinnönjaot eivät asiaa ainakaan auta.
Kaiken riitelyn yläpuolella ovat yleensä isä ja äiti, ukki ja mummi Annikki ja Antti, jotka ovat vanhan ajan oikeudenmukaisuuden airuita, kuten vanhemmat polvet suomalaisessa yhteiskunnassa ja tv-sarjoissa usein esitetään.
Autioituvan maaseudun haikeus
90-luvun televisiossa Kotikatu ja myöhemmin Salatut elämät loivat kaupunki-identiteettiä, jossa kaikki polvet isovanhemmista vauvoihin asuivat Etelä-Helsingin idyllisissä kaupunginosissa. Samaan aikaan Metsolat herätti suuria tunteita varsinkin niillä, jotka olivat muuttaneet maaseudulta kaupunkeihin.
Metsolat loi omaa postmodernia mytologiaansa menneisyydestä, suomalaisuudesta ja maaseudusta
Myös monella nuorella oli isovanhempia tai muita sukulaisia maalla. 90-luku oli viimeinen vuosikymmen, jolloin Suomessa oli vielä satojatuhansia sukutiloja. EU-aika muutti tämän pysyvästi.
Metsolat ei kuitenkaan ole 1970-luvun Rintamäkeläisten tavoin pelkkä maalaistalosaaga, sillä perheiden elämää seurataan myös paljon kaupungeissa, etenkin Tampereella. Mediatutkija Veijo Hietalan mukaan Metsolat loi "omaa postmodernia mytologiaansa menneisyydestä, suomalaisuudesta ja maaseudusta, tosin hieman läheisemmästä menneisyydestä."
Sarjassa on myös mukana 80-luvun glamouria Dallas- ja Dynastia-tyyliin
Navetantuoksun rinnalla sarjassa on mukana myös 80-luvun glamouria Dallas- ja Dynastia-tyyliin. Etenkin sisarusten yritysten menestyessä kilistellään shampanjalla tai muodikkailla "Sinisillä enkeleilä". Pankinjohtajan rouva Jaana pukeutuu jopa minkkiturkkiin, joka ei vielä tuolloin ollut yhtä paheksuttu vaatekappale kuin 2000-luvulla.
Metsoloiden tekijöistä tunnetuin, ohjaaja-käsikirjoittaja Carl Mesterton arvioi sarjan olevan silta yli Suomen, sillä Kainuun lisäksi sukuun tulee uutta verta avioliiton kautta mm. Turun saariston ruotsinkieliseltä alueelta. Mesterton kertoo kuulleensa myös lukuisia tarinoita yrittäjistä, joille etenkin Erkki Metsola on ollut esikuva. Mesterton muistaa myös nuoren katsojan kertoneen, kuinka hän oli pystynyt keskustelemaan vanhempiensa kanssa Metsoloiden tarinan kautta.
Kari Kyösti Kaukovaara, miksi kiusaat Metsolan Erkkiä?
Metsolat on jättänyt ison jäljen suomalaisiin. Metsoloille on omia faniryhmiä netissä ja Facebookissa, sarjan näyttelijöitä vedetään hihasta roolihahmojensa takia vielä neljännesvuosisata sarjan ensiesityksen jälkeen, ja sarjan kuvauspaikkoja bongaillaan ympäri Suomen. Fanit kokoontuvat Facebookissa mm. ryhmässä nimeltä "Kari Kyösti Kaukovaara, miksi kiusaat Metsolan Erkkiä?" Ryhmän nimi tulee sarjan keskeisestä taisteluparista, ja siellä pohditaan sarjan juonenkäänteitä sekä jaetaan kuvauspaikkabongauksia.
Sarjasta on jäänyt elämään lukuisia repliikkejä etenkin fanien keskuuteen. Ohjaaja-käsikirjoittaja Carl Mesterton kertoo, että Ylestä oli tullut arvostelua huumorin puutteesta käsikirjoituksessa. Se oli hänen mielestään loukkaavaa, ja tilaajan kanssa käytiin keskustelu, että sarjan huumori on sit-comia ja se tehdään kuvauksissa yhdessä näyttelijöiden kanssa.
Testaa tietosi Metsolat-repliikeistä visassa
Rooleihin uusia staroja
Ohjaaja Carl Mesterton kertoo, että näyttelijöiden valinnassa yksi kriteeri oli, että ainakaan kaikki eivät olisi ”tunnettuja staroja”. Ylen ruotsinkielisellä puolella työskennelleen Mestertonin oli helppo tehdä valinta puhtaalta pöydältä. ”Ihmiset voivat paremmin hyväksyä näyttelijöitä roolissaan, kun eivät tiedä liikaa heidän taustojansa. Tyyppien piti olla uskottavia, ja siinä onnistuimme”, kertoo Mesterton.
Minkälaisia hahmoja sitten ovat Metsolan suvun jäsenet? Legendaarisen tv-sarjan hahmoista monet ovat suomalaisten arkkityyppejä: ahkera isäntä, hienosteleva kaupunkilaisrouva, taiteellinen poika, isällinen voimahahmo, äidillinen lohduttaja, idealistinen maailmanparantaja, kympin tyttö, kiero opprtunisti jne. Metsoloiden tapaisessa hyvässä draamassa hahmojen ominaisuudet elävät, ja välillä rehdeinkin henkilö poikkeaa kaidalta polulta.
Erkki Metsola on sarjan päähenkilö
Erkki on entinen huippuhiihtäjä ja paikallinen julkkis Hoikassa. Hän on jäänyt kotiin asumaan vanhempiensa Annikin ja Antin kanssa ja osallistuu tilan töihin, lehmien, peltojen ja metsien hoitoon. Erkki on mukana myös valmennustoiminnassa, mutta paikallinen urheiluseura kyllästyy hänen alkoholinkäyttöönsä. Alkoholi varjostaakin tämän rehdin, ahkeran ja yrittäjähenkisen, usein myös temperamenttisen Erkin elämää. Hänen päävastustajansa sarjassa on suuren tilan isäntä ja kuntapatruuna Kari Kaukovaara. Erkki Metsolaa näyttelee Kari Hakala.
Nuori lääkärilupaus Eeva
Lempeä Eeva opiskelee sarjan alussa lääkäriksi Tampereella. Eeva on usein perheen sovittelija ja muutenkin hän on todella lämmin läheisiään kohtaan. Tosin Eevallakin on omat monimutkaiset miesseikkailunsa, joista syntyy myös kitkaa suvussa. Eeva asuu välillä lapsuudenkodissaan Hoikassa ja työskentelee paikallisessa terveyskeskuksessa. Eevaa näyttelee Katriina Honkanen.
Annikki ja Antti Metsola
Annikilla ja Antilla on viisi lasta, joiden elämää sarjassa seurataan. Melkein kaikilla lapsilla on lapsia, joten he ovat myös isovanhempia. Metsoloiden kotitila Leppävaara Hoikassa on Annikki Metsolan suvun tila. Se on keskeinen tapahtumapaikka sarjassa. Suku kokoontuu yleensä siellä. Annikin äiti asuu tilan yhteydessä olevassa mummonmökissä. Elinkeinoina eläkeikäisen parin tilalla on karjanhoito, viljely ja metsätalous. Annikki on perinteinen suomalainen lämmin ja luotettava äitihahmo, Antti puolestaan tyypillinen lupsakka ja välillä äksy isoisätyyppi. Helinä Viitanen esittää sarjassa Annikkia ja Ahti Haljala Anttia. Jo edesmenneet näyttelijät olivat myös oikeassa elämässä aviopari.
Risto Metsola ja Raija-rouva
Risto on taiteellisesti lahjakas ja muutenkin herkkä taiteilijatyyppi. Visuaalisesti lahjakas Risto pärjää hyvin mainostoimistomaailmassa, ja yrittäjyys houkuttelee. Ala ei ole kuitenkaan helppo, ja lama vie paljon mainosmieheltä. Risto joutuukin sarjassa kokemaan todella suuria pettymyksiä. Elämää ei helpota Yleisradion toimittajana toimivan Raijan kylmäkiskoisuus. Ristolla ja Raijalla on kaksi lasta: reserviupseerikoulussa opiskeleva Lasse ja alati paikkaansa etsivä idealisti Liisa. Risto Metsolaa esittää Svante Martin, Raijaa Hellevi Seiro, Lassea Miika Korkiakoski ja Liisaa Anna-Leena Härkönen.
Ruotsissa asuva Heikki perheineen
Heikki Metsola asuu perheineen Ruotsissa. Hän pitää yhteyttä sukulaisiin, mutta välimatkan takia on Hoikassa korkeintaan jouluisin ja kesälomalla. Heikki on luonnollisesti sisaruksista vähiten kiinnostunut kotitilan maista, vaikka paikka hänellekin on rakas. Ruotsin-veli on sarjassa mukana lähinnä perinnönjaoissa ja sukujuhlissa. Heikin perhe jää sarjassa melko tuntemattomaksi mm. harvojen vierailujen ja kielimuurin takia. Heikkiä esittää Kim Floor.
Pankinjohtajan rouva Jaana ja pankinjohtaja Jaakko
Jaana on perheen hienohelma, pankinjohtajan rouva. Myös Jaanan ja hänen miehensä Jaakon elämään vaikuttaa kovasti lama. Pankki-alalla on luvassa 80- ja 90-lukujen taitteessa suuria voittoja mutta myös suuria vaikeuksia. Jaana on perinnönjaoissa sisaruksista kärkevin ja äänekkäin. Muut antavat yleensä hänelle tilaa. Jaana on koulutukseltaan kosmetologi ja on kiinnostunut monenlaisesta yrittämisestä. Jaakko on suvun johtohahmoja, sillä hänellä on ammattinsa ja juristin koulutuksensa vuoksi paljon hyödyllistä tietoa mm. yrittäjyyteen ja perinnönjakoihin liittyvissä asioissa. Jaanaa näyttelee Jaana Raski ja Jaakkoa Esko Raipia
Juonitteleva Kari Kaukovaara
Kari Kaukovaara on Hoikan keskeinen kunnan luottamusmies ja monessa mukana oleva maatalousyrittäjä. Kari yrittää usein panna hiekkaa Erkin rattaisiin, mutta näkee Erkin yrittämisessä myös mahdollisuuksia yhteistyöhön. Karilla on kuitenkin usein ketunhäntä kainalossaan. Erkki Metsolan nuoruudenrakas Helena on Karin sisko, ja Helenan ja Erkin suhdetta seurataan tiiviisti sarjassa. Kari Kyösti Kaukovaaraa näyttelee Juha Hyppönen ja Helena Meriläistä Anu Hälvä.
Viiden vuoden tuotanto ja yli 1 700 kohtausta
Ohjaaja-käsikirjoittaja Carl Mesterton ja tuottaja-tuotantopäällikkö Raimo Mikkola ovat ykkösasiantuntijoita Metsoloiden tv-tuotannossa. Mesterton oli mukana Metsoloissa jo ideoimistasolla. Ja tärkeässä päätösvaiheessa, jolloin Yleisradiossa linjattiin, että suuri suomalainen draamatuotanto tehdään.
Yleisradio on aina ollut merkittävä alueellinen toimija Suomessa, ja Metsoloiden alkuun liittyy politiikkaa, ainakin ohjelmapolitiikkaa. Keskustataustaiset johtajat Tapio Siikala ja Risto Volanen olivat innostuneita sarjasta ja keskeisiä päättäjiä suuren hankkeen rahoitukselle. Kyseessä oli kuitenkin kallis ja monivuotinen tuotanto.
Keskustalainen Volanen innostui aiheesta ja ehdotti, että mikset sinä Mesterton itse kirjoittaisi sarjaa.
Mesterton kertoo valittaneensa Ylen tv-tuotannon kurssilla, että nuoria käsikirjoittajia, ohjaajia ja tuottajia ei saa millään toimimaan ryhmässä. Mesterton kertoo ehdottaneensa johtaja Risto Volaselle, että nuoret voisivat tehdä sarjan vaikka kainuulaisesta maanviljelijäperheestä. Keskustalainen Volanen innostui aiheesta ja ehdotti, että mikset sinä Mesterton itse kirjoittaisi sarjaa. Ja pian näin tapahtuikin.
Tuottaja Raimo Mikkola oli keskeinen henkilö kuvauspaikkojen valinnassa. Hän kertoo, että 25 vuoden kokemus järjestäjänä ja tuotantopäällikkönä oli tuonut hyvää tuntumaa erilaisten kuvauspaikkojen valitsemiseen. Mestertonin mukaan Mikkola on Suomen paras tuotantopäällikkö ja kuvauspaikkojen järjestäjä.
Mikkola muistelee Metsolat-sarjan yksityiskohtia ja lukuja: sarja oli tuotannossa viisi vuotta, kuvaukset alkoivat tammikuussa 1991 ja päättyivät kesäkuussa 1995. Kuvauspäiviä oli 278,
kohtauksia 1 724, näyttelijöitä 71, amatööreja ja avustajia 730, valmista ohjelmaa 32,5 tuntia (mikä vastaa 21 kokoillan elokuvaa), kuvattua materiaalia oli 166 tuntia ja 50 minuutin osaa kohti neljä tuntia, yhteensä 40 jaksoa.
Oletteko Mouhijärven Metsoloita?
Metsoloiden kuvauspaikoista suuri osa on Mouhijärvellä, mutta sarjan juonen kannalta maisema oli häivytettävä Pirkanmaasta Kainuuksi. Mouhijärvi on noin 3 000 asukkaan entinen kunta Pirkanmaalla Nokian vieressä. - Varsinainen löytö pääkuvauspaikaksi oli Mouhijärven keskusta, tuottaja Raimo Mikkola hehkuttaa. Siellä oli säästöpankki, paikallissanomat, apteekki, olutravintola, osuuskauppa ja kunnantalo. Mouhijärven nimi ei saanut luonnollisestikaan näkyä missään kuvauspaikoissa. Metsoloiden kuvauksissa piti kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että tapahtumat sijoittuivat Kainuuseen. Paikoissa piti näkyä kainuulainen elämänpiiri, Mikkola kertoo.
- Mouhijärven Säästöpankin johtaja Lasse Vilppala, jonka tunsin entuudestaan, vei minut Soinin tilalle viiden kilometrin päähän keskustasta. Näin löytyi Kaukovaaran iso maalaistalo sarjaan. Siellä kuvattiin kaikki Kaukovaaraan sijoittuvat kohtaukset sekä sisä- että ulkokuvat, muistelee Mikkola.
- Laskettelurinteitä kiertäessäni sain puhelinsoiton laskettelurinteiden toiminnanjohtajalta vinkiksi, että Pälkäneen Sappeessa on puolivalmis rinne huoltorakennuksineen, joka valikoituikin sitten meidän kuvauspaikaksemme. Näiden valintojen jälkeen lähdin apulaisohjaajan kanssa Kainuuseen etsimään paikkoja, joilla voidaan yhdistää etelässä kuvatut paikat Kainuuseen. Sotkamo, Puolanka, Ristijärvi olivat näitä paikakuntia, Mikkola summaa.
Rekvisiitanhoitaja oli hyvin tarkka, että esimerkiksi maitopurkit olivat Kainuun meijeristä
Kainuun piti näkyä myös päivittäistavaroissa. Ohjaaja Carl Mesterton muistelee, kuinka rekvisiitanhoitaja oli hyvin tarkka, että esimerkiksi maitopurkit olivat Kainuun meijeristä ja Kainuun Sanomat oli oikealla päivämäärällä. - Kainuusta oleva Helsingin Sanomien toimittaja sanoi tunteneensa ohjelman kuvat omaksi Kainuukseen, vaikka sarjaa ei juurikaan siellä kuvattu.
Perustin ns. komentokeskuksen, jossa istui tuottaja, ohjaaja, apulaisohjaaja, kuvaaja ja kuvaussihteeeri.
Raimo Mikkolan mukaan sarjan tuotannonsuunnittelu onnistui täydellisesti johtuen siitä, että kuvausaikataulut suunniteltiin 15 minuutin tarkkuudella. - Perustin ns. komentokeskuksen, jossa istui tuottaja, ohjaaja, apulaisohjaaja, kuvaaja ja kuvaussihteeeri. Otimme käyttöön amerikkalaisten käyttämän tuotannonsuunnitelusysteemin, joka perustuu ns. tikkutauluun. Tikut saimme Suomen Elokuvasäätiöltä, Mikkola summaa.
Molemmat herrat muistelevat Metsoloiden tekemistä lämmöllä. Sarja ei putsannut Telvis-patsaspöytiä, mutta se sai mm. Telvis-lehdistöraadin kunniakirjan ja Pro Maaseutu -palkinnon. Raimo Mikkola sai myös TV2:n johtajan vuosittain myöntämän palkinnon, joka myönnettiin sillä kertaa vuoden suosituimman kotimaisen sarjan tuottamisesta. Paras kiitos sarjasta tekijöille onkin sen suosio. Sarjan katsojaluvut pyörivät miljoonan ja kahden kieppeillä. Mikkola ynnää 40 jakson kerryttäneen katselua yhteensä yli 47 miljoonaa kertaa.
Mitä 2000-luvun nuoret voisivat oppia Metsoloista? Sarjan primus motor Carl Mesterton kiteyttää: "Aina kannattaa yrittää!"
Metsolat on katsottavissa 19.12.2017 alkaen noin vuoden ajan. Se on osa Ylen Elävän arkiston ja Areenan Toivotut-julkaisuja.
Metsolat on TV2 Teatteritoimituksen tuotanto vuosilta 1993-1996. Metsoloiden elämää ja yhteiskunnan muuttumista seurataan vuosina 1987-1994 ja vuonna 1996 Metsolat kokoontuvat viettämään vielä yhteistä muistojen joulua Leppävaaraan. Rooleissa mm. Ahti Haljala (Antti Metsola), Helinä Viitanen-Haljala (Annikki Metsola), Kari Hakala (Erkki Metsola), Svante Martin (Risto Metsola), Hellevi Seiro (Raija Metsola), Anna-Leena Härkönen (Liisa Metsola), Jaana Raski (Jaana Järvenheimo), Esko Raipia (Jaakko Järvenheimo), Katriina Honkanen (Eeva Metsola), Juha Hyppönen (Kari Kaukovaara), Hellin Auvinen-Salmi (Mummo), Kim Floor (Heikki Metsola), Elisabeth Öhman (Kristina Metsola), Miika Korkiakoski (Lasse Metsola), Antti Ahtinen (Eino Vanhanen), Esko Pesonen (opettaja Ronkainen), Anu Hälvä (Helena Meriläinen), Curt Ulstedt (johtaja Nylund). Käsikirjoittajat: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Miisa Lindén ja Curt Ulfstedt. Ohjaaja Carl Mesterton. Tuottaja ja tuotantopäällikkö Raimo Mikkola Musiikki: Esa Kaartamo ja Juha Tikka.Metsolat
Lue lisää:
Metsolat-bingo on sarjan täydellinen kumppani
Tulosta itsellesi oheinen bingolappu tai pidä sitä lähettyvillä mobiililaitteella ja laita Metsolat pyörimään Areenasta. Viihtymiskokemuksesi on näin täydellinen.
