Hyppää pääsisältöön

Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

Vauvan pää sivulta nähtynä, pään keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra
Vauvan pää sivulta nähtynä, pään keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle Tiedeykkönen Extra

Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Mikä on äidin ja ympäristön rooli vauvan aivojen kehityksessä? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

Ohjelmat voi kuunnella allaolevien linkkien kautta suoraan Yle Areenasta tai ne voi tallentaa podcastina omalle laitteelle.
Ohjelmasarjan on toimittanut Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tuotanto Yle Asia / Tiede ja terveys.

Sikiöaikana kehittyvät aistit

Kun vauva syntyy, eivät aivot ole vielä valmiit, mutta paljon on tapahtunut jo sikiöaikana: tunto-, haju- ja makuaistia on harjoitettu, kuuloaisti on saanut paljonkin työstettävää ja jopa näköaistia on treenattu. Kävely- ja hengitysharjoituksetkin ovat sujuneet, vaikkei paikka ole siihen ideaali. Kuinka sikiön aivot kehittyvät liskoaivoista ihmisvauvan aivoiksi, ja miten siihen vaikuttaa kohdun ulkopuolinen maailma?
Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo aivojen ja aistien kehityksestä sikiöaikana.

Sikiöajan kehitys (kesto 21 min)

Kieli kehittyy vuoropuhelussa

Vastasyntyneen vauvan kuulojärjestelmässä on paljon taitoja, jotka ovat peräisin sikiöajalta. Jo syntyessään vauva tunnistaa äidinkielensä ja puhetilanteisiin liittyviä tunteita, ja aivoihin on tarttunut myös oman äidin puhetyyli ja lempimusiikki. Vauva osaa jopa itkeä äidinkielellään! Kieli kehittyy muiden puhetta kuulemalla ja vuoropuhelussa perheen kanssa. Mahdollisia lukivaikeuksiakin voi ennakoida ja kuntouttaa jo vauvana.
Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vastasyntyneen kuulojärjestelmästä ja kielenkehityksestä.

Kielenkehitys (kesto 24 min)

Tunteet ja itsesäätely opitaan vuorovaikutuksessa

Jo vastasyntynyt voi tunnistaa ympärillään vallitsevan tunneilmaston, mutta tunteiden säätely opitaan myöhemmin. Aikuisella onkin tärkeä tehtävä lapsen tunteiden peilaamisessa ja tunnesäätelyn sekä vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys kulkevat käsi kädessä, ja turvallinen kiintymyssuhde tukee tätä kehitystä. Äidin stressi voi vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn.
Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta kertoo vauvan tunne-elämästä sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen kehittymisestä.

Tunteet ja itsesäätely (kesto 21 min)

Muistin avulla maailma jäsentyy

Vastasyntyneen muisti on kuin työkalupakki: siellä on sikiöaikana kertyneitä tietoja ja taitoja, joita vauva sitten linkittää merkityksiin ja tunteisiin. Arjen tapahtumien, niiden toistojen ja säännöllisyyden avulla vauva oppii jäsentämään maailmaa - päivän kulkua, ihmissuhteita, merkityksiä, motoriikkaansa - ja kehittämään omaa toiminnanohjausta.
Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vauvan muistista ja sen vaikutuksesta muuhun kehitykseen.

Muisti ja toiminnanohjaus (kesto 25 min)

Aivotutkija Minna Huotilainen lähikuvassa
Aivotutkija Minna Huotilainen Aivotutkija Minna Huotilainen lähikuvassa Kuva: Otavamedia/Kari Hautala tutkijat,Minna Huotilainen
Professori Anu-Katriina Pesonen lähikuvassa
Professori Anu-Katriina Pesonen Professori Anu-Katriina Pesonen lähikuvassa Kuva: Jaana Sormunen/Yle Anu-Katriina Pesonen
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua, jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede