Hyppää pääsisältöön

Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

Vauvan pää sivulta nähtynä, pään keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra
Vauvan pää sivulta nähtynä, pään keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle Tiedeykkönen Extra

Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Mikä on äidin ja ympäristön rooli vauvan aivojen kehityksessä? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

Ohjelmat voi kuunnella allaolevien linkkien kautta suoraan Yle Areenasta tai ne voi tallentaa podcastina omalle laitteelle.
Ohjelmasarjan on toimittanut Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tuotanto Yle Asia / Tiede ja terveys.

Sikiöaikana kehittyvät aistit

Kun vauva syntyy, eivät aivot ole vielä valmiit, mutta paljon on tapahtunut jo sikiöaikana: tunto-, haju- ja makuaistia on harjoitettu, kuuloaisti on saanut paljonkin työstettävää ja jopa näköaistia on treenattu. Kävely- ja hengitysharjoituksetkin ovat sujuneet, vaikkei paikka ole siihen ideaali. Kuinka sikiön aivot kehittyvät liskoaivoista ihmisvauvan aivoiksi, ja miten siihen vaikuttaa kohdun ulkopuolinen maailma?
Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo aivojen ja aistien kehityksestä sikiöaikana.

Sikiöajan kehitys (kesto 21 min)

Kieli kehittyy vuoropuhelussa

Vastasyntyneen vauvan kuulojärjestelmässä on paljon taitoja, jotka ovat peräisin sikiöajalta. Jo syntyessään vauva tunnistaa äidinkielensä ja puhetilanteisiin liittyviä tunteita, ja aivoihin on tarttunut myös oman äidin puhetyyli ja lempimusiikki. Vauva osaa jopa itkeä äidinkielellään! Kieli kehittyy muiden puhetta kuulemalla ja vuoropuhelussa perheen kanssa. Mahdollisia lukivaikeuksiakin voi ennakoida ja kuntouttaa jo vauvana.
Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vastasyntyneen kuulojärjestelmästä ja kielenkehityksestä.

Kielenkehitys (kesto 24 min)

Tunteet ja itsesäätely opitaan vuorovaikutuksessa

Jo vastasyntynyt voi tunnistaa ympärillään vallitsevan tunneilmaston, mutta tunteiden säätely opitaan myöhemmin. Aikuisella onkin tärkeä tehtävä lapsen tunteiden peilaamisessa ja tunnesäätelyn sekä vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys kulkevat käsi kädessä, ja turvallinen kiintymyssuhde tukee tätä kehitystä. Äidin stressi voi vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn.
Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta kertoo vauvan tunne-elämästä sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen kehittymisestä.

Tunteet ja itsesäätely (kesto 21 min)

Muistin avulla maailma jäsentyy

Vastasyntyneen muisti on kuin työkalupakki: siellä on sikiöaikana kertyneitä tietoja ja taitoja, joita vauva sitten linkittää merkityksiin ja tunteisiin. Arjen tapahtumien, niiden toistojen ja säännöllisyyden avulla vauva oppii jäsentämään maailmaa - päivän kulkua, ihmissuhteita, merkityksiä, motoriikkaansa - ja kehittämään omaa toiminnanohjausta.
Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vauvan muistista ja sen vaikutuksesta muuhun kehitykseen.

Muisti ja toiminnanohjaus (kesto 25 min)

Aivotutkija Minna Huotilainen lähikuvassa
Aivotutkija Minna Huotilainen Aivotutkija Minna Huotilainen lähikuvassa Kuva: Otavamedia/Kari Hautala tutkijat,Minna Huotilainen
Professori Anu-Katriina Pesonen lähikuvassa
Professori Anu-Katriina Pesonen Professori Anu-Katriina Pesonen lähikuvassa Kuva: Jaana Sormunen/Yle Anu-Katriina Pesonen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede