Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Eränkävijät pääkuva

Jos haluat nähdä Eränkävijöiden Äijän Venla-gaalassa, toimi ja äänestä!

Eränkävijät on ehdolla Vuoden 2017 parhaaksi tv-ohjelmaksi. Äijä itse on lupautunut noutamaan Venlan suorassa lähetyksessä, mikäli voitto tulee. Ja sehän tulee, sillä Vuoden ohjelma valitaan yleisöäänestyksellä!

Kultainen Venla -gaalaa vietetään Suomen Kansallisoopperassa 12.1.2018, ja suora lähetys juhlasta tulee Yle TV2:ssa.

Kun haluat nähdä glitterin ja kimalluksen keskellä aitoa Lapin-karvaa, klikkaa ja äänestä Eränkävijät voittoon!

  • Auta luontoa, lähde talkoisiin!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!

  • Ulos luontoon Kevätseuranta: Nyt autetaan luontoa!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Kevät on täällä! Siitä varma merkki on Ulos luontoon Kevätseuranta, joka starttaa Yle TV1:ssä su 29.4. klo 18.15.! Tänä vuonna Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Eränkävijät

Jakso 12: Viimeiset oljenkorret

Mies ja suomenlapinkoira pilkillä tunturissa.
Mies ja suomenlapinkoira pilkillä tunturissa. eränkävijät

Lue lisää:

Arktinen erämaa ei tunne armoa

Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä. Tuuli näyttelee suurinta roolia tunturissa. Ei ole niinkään ongelmallista olla avotunturissa tyynellä säällä 20 - 30° pakkasessa kuin nollakelissä tuulen ollessa 20 tai jopa yli 40 m/s.

Jakso 11: Häirikkösusi

Jakso 10: Totuuden hetki

Jakso 9: Tunturikoe

Metsästäjät kävelevät auringonlaskuun kahden metsästyskoiran kanssa.
Metsästäjät kävelevät auringonlaskuun kahden metsästyskoiran kanssa. eränkävijät

Lue lisää:

Kanakoirien erikoiskokeissa koetaan suuria tunteita

Kanakoirien erikoiskokeet ovat metsästyskokeita, joiden tarkoituksena on saada tietoa koirien metsästysominaisuuksista jalostusta varten ja edistää koirien metsästyskäyttöä. Kokeet tarjoavat myös ympäristön, jossa koiraharrastajat pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja ystävystymään samanhenkisten ihmisten kanssa.

Jakso 8: Helpompia saaliita

Metsästäjäveljekset isänsä kanssa.
Metsästäjäveljekset isänsä kanssa. eränkävijät

Jakso 6: Pohjoista kohti

Eränkävijät jakso 6: Pohjoista kohti

Sanna ja Antti valmistautuvat koko perheen voimin Muotkan reissulle tunturimaisemiin. Mukaan lähtee myös uusi tulokas, Sukka-pentu, josta on tuleva Pudasjärven kanalintumetsien kauhu.

Turusen suurpetoveljekset ovat löytäneet tiensä Ilomantsista katsottuna eksoottisille maille; Taivalkosken poronhoitoalueelle. Karhunmetsästys Pohjois-Pohjanmaalla eroaa suuresti kotiseudun jahdista, mikä asettaa uusia haasteita toiminnalle.

Aki on selvittänyt vaaralliset kosket ja mittaharjusten pyynti voi alkaa. Riikka puolestaan on saapunut kansantaiteesta ja -taruista tutuille Kolin vaaroille.

Jakso 5: Koskemattomilla kuohuilla

Eränkävijät jakso 5: Koskemattomilla kuohuilla

Riikka, Jaakko ja Jarmo palaavat Nuorttijoelle harjus- ja taimenpyyntiin. Jaakon epäilyistä huolimatta koskesta löytyy saalista, ottipelin valinta vain vaatii hieman pähkäilyä.

Team Karhukoplan karhujahti on vienyt Arin ja Tuomon Kuhmon tuntemattomille metsille, mikä tekee jahdista hankalampaa. Sanna ja Antti puolestaan ovat päättäneet pysytellä kotimaisemissa raskaan Nikkaluoktan reissun jälkeen. Riekkojen lisäksi tänään kiikarissa on myös metso, jonka pudotus nousisi kauden kohokohdaksi.

Aki ja Äijä suuntaavat uusille apajille Tornionjoelle. Runsaat kalavedet houkuttelevat kahta seikkailijaa, eivätkä kuohuvat kosket pelota luonnonvoimia uhmaavaa Akia.

Mikä on Eränkävijät?

Lue lisää:

Eränkävijät on sarja metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa

Yle TV1:n uusi sarja Eränkävijät seuraa neljän intohimoisen eränkävijän tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon.

Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.

Eränkävijät Yle TV1:llä alkaen 2.10.2016.

Katso, missä Eränkävijät seikkailevat kauden aikana

Eräharrastus voi johdattaa intohimoisen metsästäjän uusille maille.

Vaikka kaikki Eränkävijät viettävät aikaansa runsaasti kotimaastoissaan, saa kalastus- ja metsästysvietti toteuttamaan reissuja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Oheisesta kartasta voit tutustua paikkoihin, joissa Eränkävijät seikkailevat syksyn retkillään.

  • Akin ja Emilian kalapaikat - Torisenon latvavedet

    Torisenon latvavesiltä voi saada ennätyskaloja.

    Torisenon latvavedet sijaitsevat kaukana Käsivarren erämaassa. Pienellä alueella on useita hyviä jokia, järviä ja lampia. Kalastuspaine on kohtuullisen vähäistä, ja vesiltä on mahdollista saada ennätyskaloja.

  • Meritaimenkannat kukoistavat Gotlannissa

    Gotlannin meritaimenkanta on elinvoimainen.

    Gotlannin meritaimenkanta on tällä hetkellä täysin luontaisen lisääntymisen varassa. Silti laji on elinvoimainen.

  • Näätäpuhelimella pyydät tehokkaasti

    Näätäpuhelin ilmoittaa, kun saalis on pyydyksessä.

    Näätäpuhelin on laite, joka soittaa pyytäjälle, kun saalis on pyydyksessä. Laitteen perusosat ovat näppäimistöllinen matkapuhelin, piirilevy virtalähteineen sekä pyykkipojasta muokattu kytkinrele.

  • Karhupeijaiset ovat juhla metsän kuninkaalle

    Karhu herättää kunnioitusta ja pelkoa ihmisten keskuudessa.

    Karhu herättää suurta kunnioitusta ja jopa pelkoa ihmisten keskuudessa. Metsän kuninkaaseen liittyy monia uskomuksia ja se on yksi harvoista riistaeläimistä, joille järjestetään peijaisia.

  • Perhoset paljastavat ilmastonmuutoksen

    Perhoset soveltuvat hyvin ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

    On ennustettu, että sään ääri-ilmiöt sekä talven lämpötilat tulevat kasvamaan. Perhosten elinkaari on varsin lyhyt, joten olosuhteiden muutos näkyy niissä erityisen herkästi. Siksi perhoset soveltuvat erinomaisesti ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

  • Finnmark - rautujärvien luvattu paikka

    Finnmarkin vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia.

    Finnmark on Norjan pohjoisin lääni. Sen puhdas luonto ja kirkkaat vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia nauttimaan omasta rauhasta. On kuitenkin asioita, joita ulkomaalaisen retkeilijän tulee ottaa huomioon Finnmarkin apajille suunnatessa.

  • Tuhansien metsästäjien kausi alkaa vesistöiltä

    Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia.

    Elokuun lopussa monelle suomalaiselle metsästäjälle koittaa syksyn kohokohta. Osa suuntaa metsiin, mutta yhä useamman kausi alkaa järvien ja lampien varsilta. Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia metsästäjiä.

  • Tervan tiellä kalassa

    Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.

    Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.

  • Kukkolankoskella perinteet heräävät henkiin

    Tornionjoen latvavesistöillä lippouskulttuuri on voimissaan.

    Lippoaminen on perinteinen kalastustapa, josta varhaisimmat viitteet ovat vuosisatojen takaa. Jos haluaa seurata lippousta perinteisimmillään, kannattaa suunnata Suomen Kukkolankoskelle.

  • Suojaudu rapurosvoilta Manun tapaan

    Manu Soininmäen salainen rapusumppu saa varkaat ymmälleen.

    Manu Soininmäellä on tapana ratkaista elämänsä epäkohdat omaperäisesti. Salaisen rapusumpun periaate on yksinkertainen, mutta sen toteuttamiseen on vaadittu aivotyötä.

  • Eränkävijät lumosi myös kirjailija Mika Kuljun

    Eränkävijät-kirja esittelee Suomen luonnon monimuotoisuutta.

    Eränkävijät sai tällä viikolla kokonaan uuden ulottuvuuden, kun tv-sarjan päähenkilöiden taustoista kertova kirja näki päivänvalon. Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten päähenkilöiden kipinä metsästykseen ja kalastukseen syttyi sekä vinkkejä aloittelijoille ja kokeneemmille eränkävijöille.

  • Jäämeri tarjoaa ainutlaatuiset puitteet meritaimenen kalastukselle

    Jäämeren kalapaikat ovat hyvä vaihtoehto etelän vesille.

    Meritaimenen rannikkokalastus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, varsinkin perhokalastajien keskuudessa. Meritaimenia voi kalastaa Pohjois-Norjan rannikoilla periaatteessa ympäri vuoden, jopa kaamoksen aikaan.

  • Kanalintujahti Ruotsissa tuo vaihtelua metsäreissuihin

    Ulkomailla metsästys vaatii erityisjärjestelyjä

    Metsästysreissu ulkomailla antaa uudenlaisia elämyksiä tutun harrastuksen parissa. Ruotsissa jahtimaita löytyy Tornionjoen toiselta puolelta kaikista ilmansuunnista, jatkuen aina Norjan rajalle saakka.

  • Kilpaperhokalastus on tarkkuutta ja fysiikkaa vaativa laji

    Perhokalastus on todellista urheilua.

    Erilaisissa kalastuskilpailuissa on Suomessa pitkät perinteet. Perhokalastuskilpailuissa saaliin pituus ja määrä sekä kalastajan tasaisuus läpi kilpailun ovat kilpailijoiden paremmuuteen vaikuttavat tekijät.

  • Maailman paras harjuspaikka löytyy Suomesta

    Harjusten pyynnissä onnistuminen vaatii omistautumista

    Suomen Lapissa pystytään harjoittamaan vähintään yhtä tasokasta tai jopa parempaa harjuksen kalastusta kuin ulkomailla. Useat perhokalastajat tulevatkin maailmalta Suomen Lappiin kalastamaan.

  • Eettinen metsästäjä on luonnonsuojelija

    Metsästäjät arvostavat luontoa

    Metsästys on eettistä oikein harjoitettuna. Tämä tarkoittaa, että metsästetään riistaa luvan ja kannan ehdoilla ja riistaa ammutaan harkiten aiheuttamatta eläimelle tarpeetonta kärsimystä.

  • Aki Huhtanen on Eränkävijöiden erakko

    Aki Huhtanen on löytänyt paikkansa Kilpisjärveltä

    Aki Huhtanen seikkailee Eränkävijöissä yhdessä Äijä-koiransa kanssa. Kalareissut keskittyvät kotiseutujen harjuskoskille, mutta myös Norjan jylhät maisemat ovat kaksikolle tuttuja.

  • Riikka Aaltonen on rempseä ilopilleri

    Riikka Aaltonen on aina valmis oppimaan uutta kalastuksesta

    Riikka Aaltonen on Eränkävijöiden kuopus, jonka jokainen kalareissu on opintomatka. Syksyn mittaan nuori nainen hakee uusia kokemuksia niin kansallismaisemien kuohuvilta koskilta kuin öisiltä tuulastuslammiltakin.

  • Sanna Kokko tuntee koirat

    Kanakoirametsästys on Sanna Kokon suuri intohimo

    Sanna Kokko on intohimoinen kanakoiraharrastaja. Riistareissut keskittyvät Pudasjärven kotimetsiin, mutta toisinaan hän suuntaa koirineen erikoisemmillekin maille.

  • Ari Turunen jahtaa suuria saaliita

    Ari Turunen on kokenut suurpetomies

    Ari Turuselle metsästys ja eränkäynti on elämäntapa. Erityisesti suurpedot sytyttävät miehen, ja karhujakin on kaatunut uralla kiitettävään tahtiin.

Luonto

  • Ulos luontoon Kevätseuranta: Nyt autetaan luontoa!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Kevät on täällä! Siitä varma merkki on Ulos luontoon Kevätseuranta, joka starttaa Yle TV1:ssä su 29.4. klo 18.15.! Tänä vuonna Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa.

  • Auta luontoa, lähde talkoisiin!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Kyyn hyödyllisyys yllättää

    Kyy hidastaa välillisesti puutiaisia levittämästä tauteja.

    Kyystä on ihmiselle yllättävää hyötyä. Se hidastaa välillisesti puutiaisten, eli punkkien, kantaman borrelioosin ja puutiasaivokuumeen leviämistä.

  • Kevätaamun laulajia: Kiuru

    Kiurun kutsuääni on hyrähtävä ”drliu”.

    Kiuru on hieman kookkaampi kuin punatulkku mutta pitkänomaisempi. Höyhenpuku on päältä mustankirjavan harmaanruskea ja alta valkoinen. Kellertävässä rinnassa on mustia viiruja ja silmäkulmassa valkoinen juova. Laulu on kiihkeää, minuutista toiseen ryöpsähtelevää liverrystä. Kutsuääni on hyrähtävä ”drliu”.

  • Kevätaamun laulajia: Peippo

    Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

    Talitiaisen kokoinen peippo on päältä harmaanruskea. Tummalla siivellä on kaksi valkoista juovaa. Koiraan alapuoli ja pääsivut ovat ruskeanpunaiset, naaraan vaaleanharmaat. Ponteva, lopuksi nouseva laulunsäe kestää 2–3 s.

  • Kevätaamun laulajia: Punarinta

    Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

    Talitiaisen kokoinen ja palleromainen punarinta on selkäpuolelta ruskea ja alta likaisenvalkoinen. Aikuisen rinta ja naama ovat ruosteenpunaiset. Nuoren yksilön rinta on poikkijuovaisen kellanruskea ja selkä keltapilkkuisen ruskea. Laulu on korkeaa, haurasta visertelyä, jossa on lyhyitä taukoja 10–15 sekunnin välein.

  • Kevätaamun laulajia: Tiltaltti

    Tiltaltti muistuttaa erehdyttävästi pajulintua.

    Tiltaltti muistuttaa erehdyttävästi pajulintua. Selkeimpiä eroja ovat tummat jalat ja melko tumma nokka sekä heikko ja silmän eteen rajoittuva silmäkulmanjuova. Selkä on harmahtavamman ruskea, ja likaisenvalkoisella alapuolella on kupeilla ruskehtavaa sävyä. Poski on lähes yhtä tumma kuin päälaki ja tummempi kuin kurkku. Laulu on rytmikkäästi helkkyvä ”tsil tsyl tsil tsylp tsilp tsyl tsyl tsil tsyl…”, varoitusääni ponteva ”hviit”.

  • Kevätaamun laulajia: Kaulushaikara

    Kaulushaikaran soidinääni muistuttaa laivan sumutorvea.

    Lennossa ison pöllön mieleen tuova kaulushaikara on varista huomattavasti isompi mutta harmaahaikaraa pienempi. Sillä on suhteellisen lyhyet jalat ja tikarimainen nokka. Kaula näyttää normaalisti lyhyeltä, mutta vaaraa epäilevä lintu ojentaa sen pystysuoraksi ja jähmettyy paikalleen. Höyhenpuku on kauttaaltaan mustankirjavan kellanruskea. Soidinääni on laivan sumutorven ääntä muistuttava puhallus ”buuh, buuh…” (läheltä kuultuna ”uh-buuh”), joka kantaa kilometrejä.

  • Kevätaamun laulajia: Luhtahuitti

    Luhtahuitin soidinääni on kuin piiskansivallus.

    Räkättirastasta hieman pienemmällä, tanakalla luhtahuitilla on paksu kaula ja lyhyt ja vaalea, punatyvinen nokka. Yläpuoli on mustatäpläisen vihertävänruskea, alapuoli lyijynharmaa. Höyhenpuvussa on valkoisia täpliä ja kupeilla voimakkaita ruskeita poikkijuovia. Vajaan sekunnin välein toistuva viheltävä soidinääni ”hvit, hvit, hvit…” tuo mieleen piiskansivalluksen.

  • Kevätaamun laulajia: Hippiäinen

    Hippiäinen on koko Euroopan pienin lintu, palleromainen.

    Hippiäinen on koko Euroopan pienin lintu, palleromainen ja suuripäinen. Sillä on lyhyt pyrstö ja hento piikkimäinen nokka. Yläpuoli on sammalenvihreä, alapuoli vaaleamman harmahtava. Päälaella on keltainen pitkittäisjuova. Hippiäisen laulu on reippaan rytmikästä, surahtavaa tiititystä, varoitusääni hyvin ohut ”tiit tiit…”.

  • Kevätaamun laulajia: Pajusirkku

    Kutsuääni on sameasti viheltävä ”tsiyy, tsiih”.

    Pajusirkku on talitiaisen kokoinen mutta solakampi, päältä mustajuovaisen punertavanruskea, alta vaalea. Koiraalla on musta pää ja valkoinen kaularengas. Naaraan silmän päällä on vaalea juova ja kurkun sivuilla tummat pystyjuovat. Pari sekuntia kestävä laulunsäe nopeutuu loppua kohti: ”tsri tsri tsryi tsrisi”. Kutsuääni on sameasti viheltävä ”tsiyy, tsiih”.

  • Kevätaamun laulajia: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat. Pyrstötiaisen huomaa yleensä jatkuvasta ääntelystä, jossa ”tsert-tsrreet-tsät…” -särinät ja hätäiset ”tii-tii-tii…” -tiititykset vuorottelevat.

  • Kevätaamun laulajia: Sinitiainen

    Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.

    Sinitiainen on talitiaista pienempi. Keltaisessa vatsassa ei ole mustaa juovaa toisin kuin talitiaisella, ja päälaki, siivet ja pyrstö ovat kirkkaansiniset. Sinitiainen laulaa helisevästi ”tii-tii-tililililili” ja varoittelee käheästi rähistellen.

  • Kevätaamun laulajia: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kevätaamun laulajia: Sepelkyyhky

    Sepelkyyhky on melkein variksen kokoinen.

    Melkein variksen kokoisen sepelkyyhkyn pyrstö ja kaula ovat melko pitkät ja pää pienehkö. Selkä on ruskeanharmaa, vatsa vaaleampi ja rinta viininpunertava. Kaulan sivuilla on valkoinen laikku (puuttuu nuorelta), ja lennossa siivellä näkyy valkoinen poikkijuova. Soidinääni on pöllömäistä, nousevaa ja laskevaa huhuilua ”huuh-huu hu-huu huu huu hu-huu…”.

  • Kevätaamun laulajia: Rautiainen

    Rautiaisella on ohut piikkimäinen nokka.

    Talitiaisen kokoisella rautiaisella on ohut piikkimäinen nokka. Yläpuoli on mustajuovaisen ruosteenruskea, alapuoli vaaleampi. Pää ja rinta ovat siniharmaat, ja kupeilla on punaruskeita juovia. Laulu on 2–3-sekuntinen, tasaisella sävelkorkeudella polveileva helinä, lentoääni korkea ”hi-hi, ti-hi-hi”.

  • Kevätaamun laulajia: Peukaloinen

    Peukaloinen on tuskin hippiäistä isompi.

    Peukaloinen on tuskin hippiäistä isompi, palleromainen kääpiö, jolla on pysty pyrstöntynkä ja paksu kaula. Hento nokka ja ohuet koivet ovat pitkät. Höyhenpuku on poikkiraitainen, päältä tumman punaruskea, alta vaaleanrusehtava. Laulu on hämmästyttävän voimakas, pontevan rytmikäs säe, joka kestää 5–6 sekuntia. Varoitusääni on kova, rätisevä ”trrrrrt”.

  • Kevätaamun laulajia: Mustavaris

    Mustavaris on variksen kokoinen mutta kokonaan musta.

    Mustavaris on variksen kokoinen ja oloinen mutta kokonaan musta (yhtä mustaa korppia selvästi pienempi ja hontelompi). Nokka vaikuttaa pitkältä, koska sen vaalealla tyvellä ei ole höyheniä (nuorella mustia höyheniä). Vatsa vaikuttaa pullealta löysästi roikkuvien höyhenten vuoksi. Lennossa paljastuu, että siiven tyvi on keskiosaa kapeampi, ja pyrstön kärki on pyöristynyt. Lentoääni on käheästi raakkuva ”graah-graah…” tai ”grääh-grääh…”.

  • Kevätaamun laulajia: Ruokokerttunen

    Laulu on kiihkeää ja vuolasta lavertelua.

    Sinitiaisen kokoinen ruokokerttunen on päältä tummaviiruisen kellanruskea, alta vaalea. Silmän päällä on leveä vaalea juova. Laulu on kiihkeää ja vuolasta lavertelua, jossa toistuu pitkiä aikoja säriseviä ja säksättäviä ääniä ja niiden lomassa lyhyitä viheltelyjä.

  • Kevätaamun laulajia: Puukiipijä

    Laulu ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Puukiipijän tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

  • Kevätaamun laulajia: Laulurastas

    Laulurastason päältä ruskea ja alta valkoinen.

    Pyöreähkö ja mustarastasta vähän pienempi laulurastas on päältä ruskea ja alta valkoinen. Kupeet ja rinta ovat yleensä kellertäviä. Alapuolella on mustia ja kapeita, osittain nuolenpään muotoisia täpliä. Päänsivut ovat tummat. Laulu on verkkaista ja rytmikästä: koiras ikään kuin juttelee toistelemalla samoja visertelyjä, maiskahduksia tai kirskuvia aiheita. Lentoääni on terävä ”tsik”.

  • Kevätaamun laulajia: Pajulintu

    Siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen

    Sinitiaisen kokoinen ja siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen, rinnasta hiukan kellertävä. Samankesäinen nuori on alta vaaleankeltainen. Jalat ovat vaaleat (hyvin samannäköisellä tiltaltilla tummat). Surumielinen, viheltävä laulunsäe laskee loppua kohti.

  • Parasta retkiruokaa – Peltsi kokeili kolmea reseptiä

    Peltsin keittiössä valmistettiin ruokaa nuotiolla.

    Peltsi kovan vuoden kolmas haaste on noin 200km hiihtovaellus Lapissa. Se ei onnistu ainakaan ilman hyvää ruokaa! Peltsin keittiössä valmistetaan kolme lukijoiden lähettämää retkiruokaa.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.