Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Eränkävijät pääkuva

Jos haluat nähdä Eränkävijöiden Äijän Venla-gaalassa, toimi ja äänestä!

Eränkävijät on ehdolla Vuoden 2017 parhaaksi tv-ohjelmaksi. Äijä itse on lupautunut noutamaan Venlan suorassa lähetyksessä, mikäli voitto tulee. Ja sehän tulee, sillä Vuoden ohjelma valitaan yleisöäänestyksellä!

Kultainen Venla -gaalaa vietetään Suomen Kansallisoopperassa 12.1.2018, ja suora lähetys juhlasta tulee Yle TV2:ssa.

Kun haluat nähdä glitterin ja kimalluksen keskellä aitoa Lapin-karvaa, klikkaa ja äänestä Eränkävijät voittoon!

  • Horros on lepakoille kriittistä aikaa ja siihen liittyy myös vaaroja

    Talvehtiva lepakko on herkkä nisäkäs

    Kylmänkosteassa katonrajassa kököttää pieni karvapallo, korvayökkö. Miten ja miksi lepakot horrostavat ja mitä vaaroja niiden talvehtimiseen liittyy? Pohjois-Amerikassa lepakkojen massakuolemia aiheuttanutta valkokuonosyndroomaa tutkitaan nyt myös Suomessa.

  • Jääkuvion synty ja sisiliskon hurja häntä

    Luontoillassa pohdittiin kuulijoiden kysymyksiä

    Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä. Kuvalliset kysymykset tulivat tällä kertaa Tuusulasta ja Orivedeltä ja näin asiantuntijat vastasivat.

  • Katse ylös! Kaupunkien kiviseinät kertovat monta tarinaa

    Kivieläinretkellä Helsingin keskustassa

    Nautiskeleva sammakko, luikerteleva sisilisko, ylväs karhu...Kaupunkien kiviseinistä löytyy runsaasti eläinkuvia ja yksityiskohtia, joita arjen kiireen keskellä ei välttämättä huomaa.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 Lapin parhaat ruuat

    Lapin kolme varmaa ruokatärppiä.

    Puhdas pohjoinen hellii ruokapöytää! Mutta mistä löytää se lappilainen keittiö, joka osaa arvostaa raaka-aineen alkuperää, osaa valmistaa sen taidolla ja laittaa koko komeuden tarjolle niin, että siitä on pakko kertoa koko maailmalle?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Eränkävijät

Jakso 12: Viimeiset oljenkorret

Mies ja suomenlapinkoira pilkillä tunturissa.
Mies ja suomenlapinkoira pilkillä tunturissa. eränkävijät

Lue lisää:

Arktinen erämaa ei tunne armoa

Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä. Tuuli näyttelee suurinta roolia tunturissa. Ei ole niinkään ongelmallista olla avotunturissa tyynellä säällä 20 - 30° pakkasessa kuin nollakelissä tuulen ollessa 20 tai jopa yli 40 m/s.

Jakso 11: Häirikkösusi

Jakso 10: Totuuden hetki

Jakso 9: Tunturikoe

Metsästäjät kävelevät auringonlaskuun kahden metsästyskoiran kanssa.
Metsästäjät kävelevät auringonlaskuun kahden metsästyskoiran kanssa. eränkävijät

Lue lisää:

Kanakoirien erikoiskokeissa koetaan suuria tunteita

Kanakoirien erikoiskokeet ovat metsästyskokeita, joiden tarkoituksena on saada tietoa koirien metsästysominaisuuksista jalostusta varten ja edistää koirien metsästyskäyttöä. Kokeet tarjoavat myös ympäristön, jossa koiraharrastajat pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja ystävystymään samanhenkisten ihmisten kanssa.

Jakso 8: Helpompia saaliita

Metsästäjäveljekset isänsä kanssa.
Metsästäjäveljekset isänsä kanssa. eränkävijät

Jakso 6: Pohjoista kohti

Eränkävijät jakso 6: Pohjoista kohti

Sanna ja Antti valmistautuvat koko perheen voimin Muotkan reissulle tunturimaisemiin. Mukaan lähtee myös uusi tulokas, Sukka-pentu, josta on tuleva Pudasjärven kanalintumetsien kauhu.

Turusen suurpetoveljekset ovat löytäneet tiensä Ilomantsista katsottuna eksoottisille maille; Taivalkosken poronhoitoalueelle. Karhunmetsästys Pohjois-Pohjanmaalla eroaa suuresti kotiseudun jahdista, mikä asettaa uusia haasteita toiminnalle.

Aki on selvittänyt vaaralliset kosket ja mittaharjusten pyynti voi alkaa. Riikka puolestaan on saapunut kansantaiteesta ja -taruista tutuille Kolin vaaroille.

Jakso 5: Koskemattomilla kuohuilla

Eränkävijät jakso 5: Koskemattomilla kuohuilla

Riikka, Jaakko ja Jarmo palaavat Nuorttijoelle harjus- ja taimenpyyntiin. Jaakon epäilyistä huolimatta koskesta löytyy saalista, ottipelin valinta vain vaatii hieman pähkäilyä.

Team Karhukoplan karhujahti on vienyt Arin ja Tuomon Kuhmon tuntemattomille metsille, mikä tekee jahdista hankalampaa. Sanna ja Antti puolestaan ovat päättäneet pysytellä kotimaisemissa raskaan Nikkaluoktan reissun jälkeen. Riekkojen lisäksi tänään kiikarissa on myös metso, jonka pudotus nousisi kauden kohokohdaksi.

Aki ja Äijä suuntaavat uusille apajille Tornionjoelle. Runsaat kalavedet houkuttelevat kahta seikkailijaa, eivätkä kuohuvat kosket pelota luonnonvoimia uhmaavaa Akia.

Mikä on Eränkävijät?

Lue lisää:

Eränkävijät on sarja metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa

Yle TV1:n uusi sarja Eränkävijät seuraa neljän intohimoisen eränkävijän tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon.

Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.

Eränkävijät Yle TV1:llä alkaen 2.10.2016.

Katso, missä Eränkävijät seikkailevat kauden aikana

Eräharrastus voi johdattaa intohimoisen metsästäjän uusille maille.

Vaikka kaikki Eränkävijät viettävät aikaansa runsaasti kotimaastoissaan, saa kalastus- ja metsästysvietti toteuttamaan reissuja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Oheisesta kartasta voit tutustua paikkoihin, joissa Eränkävijät seikkailevat syksyn retkillään.

  • Akin ja Emilian kalapaikat - Torisenon latvavedet

    Torisenon latvavesiltä voi saada ennätyskaloja.

    Torisenon latvavedet sijaitsevat kaukana Käsivarren erämaassa. Pienellä alueella on useita hyviä jokia, järviä ja lampia. Kalastuspaine on kohtuullisen vähäistä, ja vesiltä on mahdollista saada ennätyskaloja.

  • Meritaimenkannat kukoistavat Gotlannissa

    Gotlannin meritaimenkanta on elinvoimainen.

    Gotlannin meritaimenkanta on tällä hetkellä täysin luontaisen lisääntymisen varassa. Silti laji on elinvoimainen.

  • Näätäpuhelimella pyydät tehokkaasti

    Näätäpuhelin ilmoittaa, kun saalis on pyydyksessä.

    Näätäpuhelin on laite, joka soittaa pyytäjälle, kun saalis on pyydyksessä. Laitteen perusosat ovat näppäimistöllinen matkapuhelin, piirilevy virtalähteineen sekä pyykkipojasta muokattu kytkinrele.

  • Karhupeijaiset ovat juhla metsän kuninkaalle

    Karhu herättää kunnioitusta ja pelkoa ihmisten keskuudessa.

    Karhu herättää suurta kunnioitusta ja jopa pelkoa ihmisten keskuudessa. Metsän kuninkaaseen liittyy monia uskomuksia ja se on yksi harvoista riistaeläimistä, joille järjestetään peijaisia.

  • Perhoset paljastavat ilmastonmuutoksen

    Perhoset soveltuvat hyvin ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

    On ennustettu, että sään ääri-ilmiöt sekä talven lämpötilat tulevat kasvamaan. Perhosten elinkaari on varsin lyhyt, joten olosuhteiden muutos näkyy niissä erityisen herkästi. Siksi perhoset soveltuvat erinomaisesti ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

  • Finnmark - rautujärvien luvattu paikka

    Finnmarkin vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia.

    Finnmark on Norjan pohjoisin lääni. Sen puhdas luonto ja kirkkaat vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia nauttimaan omasta rauhasta. On kuitenkin asioita, joita ulkomaalaisen retkeilijän tulee ottaa huomioon Finnmarkin apajille suunnatessa.

  • Tuhansien metsästäjien kausi alkaa vesistöiltä

    Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia.

    Elokuun lopussa monelle suomalaiselle metsästäjälle koittaa syksyn kohokohta. Osa suuntaa metsiin, mutta yhä useamman kausi alkaa järvien ja lampien varsilta. Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia metsästäjiä.

  • Tervan tiellä kalassa

    Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.

    Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.

  • Kukkolankoskella perinteet heräävät henkiin

    Tornionjoen latvavesistöillä lippouskulttuuri on voimissaan.

    Lippoaminen on perinteinen kalastustapa, josta varhaisimmat viitteet ovat vuosisatojen takaa. Jos haluaa seurata lippousta perinteisimmillään, kannattaa suunnata Suomen Kukkolankoskelle.

  • Suojaudu rapurosvoilta Manun tapaan

    Manu Soininmäen salainen rapusumppu saa varkaat ymmälleen.

    Manu Soininmäellä on tapana ratkaista elämänsä epäkohdat omaperäisesti. Salaisen rapusumpun periaate on yksinkertainen, mutta sen toteuttamiseen on vaadittu aivotyötä.

  • Eränkävijät lumosi myös kirjailija Mika Kuljun

    Eränkävijät-kirja esittelee Suomen luonnon monimuotoisuutta.

    Eränkävijät sai tällä viikolla kokonaan uuden ulottuvuuden, kun tv-sarjan päähenkilöiden taustoista kertova kirja näki päivänvalon. Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten päähenkilöiden kipinä metsästykseen ja kalastukseen syttyi sekä vinkkejä aloittelijoille ja kokeneemmille eränkävijöille.

  • Jäämeri tarjoaa ainutlaatuiset puitteet meritaimenen kalastukselle

    Jäämeren kalapaikat ovat hyvä vaihtoehto etelän vesille.

    Meritaimenen rannikkokalastus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, varsinkin perhokalastajien keskuudessa. Meritaimenia voi kalastaa Pohjois-Norjan rannikoilla periaatteessa ympäri vuoden, jopa kaamoksen aikaan.

  • Kanalintujahti Ruotsissa tuo vaihtelua metsäreissuihin

    Ulkomailla metsästys vaatii erityisjärjestelyjä

    Metsästysreissu ulkomailla antaa uudenlaisia elämyksiä tutun harrastuksen parissa. Ruotsissa jahtimaita löytyy Tornionjoen toiselta puolelta kaikista ilmansuunnista, jatkuen aina Norjan rajalle saakka.

  • Kilpaperhokalastus on tarkkuutta ja fysiikkaa vaativa laji

    Perhokalastus on todellista urheilua.

    Erilaisissa kalastuskilpailuissa on Suomessa pitkät perinteet. Perhokalastuskilpailuissa saaliin pituus ja määrä sekä kalastajan tasaisuus läpi kilpailun ovat kilpailijoiden paremmuuteen vaikuttavat tekijät.

  • Maailman paras harjuspaikka löytyy Suomesta

    Harjusten pyynnissä onnistuminen vaatii omistautumista

    Suomen Lapissa pystytään harjoittamaan vähintään yhtä tasokasta tai jopa parempaa harjuksen kalastusta kuin ulkomailla. Useat perhokalastajat tulevatkin maailmalta Suomen Lappiin kalastamaan.

  • Eettinen metsästäjä on luonnonsuojelija

    Metsästäjät arvostavat luontoa

    Metsästys on eettistä oikein harjoitettuna. Tämä tarkoittaa, että metsästetään riistaa luvan ja kannan ehdoilla ja riistaa ammutaan harkiten aiheuttamatta eläimelle tarpeetonta kärsimystä.

  • Aki Huhtanen on Eränkävijöiden erakko

    Aki Huhtanen on löytänyt paikkansa Kilpisjärveltä

    Aki Huhtanen seikkailee Eränkävijöissä yhdessä Äijä-koiransa kanssa. Kalareissut keskittyvät kotiseutujen harjuskoskille, mutta myös Norjan jylhät maisemat ovat kaksikolle tuttuja.

  • Riikka Aaltonen on rempseä ilopilleri

    Riikka Aaltonen on aina valmis oppimaan uutta kalastuksesta

    Riikka Aaltonen on Eränkävijöiden kuopus, jonka jokainen kalareissu on opintomatka. Syksyn mittaan nuori nainen hakee uusia kokemuksia niin kansallismaisemien kuohuvilta koskilta kuin öisiltä tuulastuslammiltakin.

  • Sanna Kokko tuntee koirat

    Kanakoirametsästys on Sanna Kokon suuri intohimo

    Sanna Kokko on intohimoinen kanakoiraharrastaja. Riistareissut keskittyvät Pudasjärven kotimetsiin, mutta toisinaan hän suuntaa koirineen erikoisemmillekin maille.

  • Ari Turunen jahtaa suuria saaliita

    Ari Turunen on kokenut suurpetomies

    Ari Turuselle metsästys ja eränkäynti on elämäntapa. Erityisesti suurpedot sytyttävät miehen, ja karhujakin on kaatunut uralla kiitettävään tahtiin.

Luonto

  • Avara luonto keväällä 2018

    Avara luonto keväällä 2018

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Peltsin Lappi: TOP 3 Lapin parhaat ruuat

    Lapin kolme varmaa ruokatärppiä.

    Puhdas pohjoinen hellii ruokapöytää! Mutta mistä löytää se lappilainen keittiö, joka osaa arvostaa raaka-aineen alkuperää, osaa valmistaa sen taidolla ja laittaa koko komeuden tarjolle niin, että siitä on pakko kertoa koko maailmalle?

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

    Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

    Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.

    Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.