Hyppää pääsisältöön

Syntyykö joulun tunnelma kuusta koristellen, uunin vieressä valvoen vai lomalennolla pukinpajaan?

Luminen talvimaisema
Luminen talvimaisema Kuva: Seppo Sarkkinen Talvimaisema

Miten joulua Suomessa vietetään? Kullakin on omat tapansa, mutta paljon yhteistäkin on. Perinteet tuntuvat voimakkaina, vaikka uudet ajat tuovat aina jotain lisää. Seuraavassa on koottuna ohjelmia, jotka kertovat joulun vieton perinteistä eri aikoina ja eri paikoissa.

Joululla on monet kasvot, eri paikoissa ja eri aikoina. Toisille joulu on ennen kaikkea Jeesuksen syntymäjuhla kristillisen perinteen mukaisesti. Toisille, etenkin lapsille, joulu merkitsee Joulupukkia lahjoineen. Monille joulu on tilaisuus hiljentymiseen ja yhdessäoloon perheen kanssa. Ja joillekin pelkkä ylimääräinen vapaapäivä. Ja monien pitää joulunakin olla töissä.

Mirja Metsolan Suomi juhlii -kokonaisuuteen kuuluva Joulu kertoo laajasti joulun juhlinnan perinteistä ja kehittymisestä sekä myös sen juhlimisen monimuotoisuudesta nyky-Suomessa. Miten perinteet ovat saaneet alkunsa ja miten ne ovat muuttuneet vuosien varrella?

Risto Astikaisen tuottamassa Kansakunnan lisämuisti: Se oikea joulu pappa (Risto Astikainen) ja lapsenlapsi Valtteri tekevät yhdessä jouluvalmisteluja samalla kun Astikaisen kertojanääni pohtii joulun perinteitä ja viettoa ennen ja nyt. Ja sitä, millainen se oikea joulu oikeastaan on?

Sitä kunnon vanhanajan joulutunnelmaa tarjoaa ohjelma Se on sitten joulu, jossa Patakakkosen tutut keittiömestarit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen ajavat hevosreellä maalaistaloon tekemään jouluvalmisteluja ja -ruokia siten kuin ne tehtiin ennen kaikkia nykyajan hössötyksiä, kun kaikki tehtiin itse.

Kaikille suomalainen joulu lumineen ja joulupukkeineen ei ole se perinteisin tapa viettää joulua. Ohjelma Pohjantähden alla: Kolmen tunnin joulu kertoo niistä valmisteluista, joita Enontekiön Hetassa tehdään, jotta suihkukoneella paikalle lennätettävät brittituristit saavat hipauksen joulun eksotiikkaa Lapin hankien keskellä lumilinnassa ja poroajelulla. Ja tapaavat oikean Joulupukin. Kaikki kolmessa tunnissa.

Ja lopuksi vielä eksotiikkaa ja nostalgiaa. Vuodelta 1966 on ohjelma Maapallollinen joulua 1966. Siinä kirjeenvaihtajat eri puolilta maailmaa kertova joulun vietosta eri puolilla maaimaa: Floridassa, Lontoossa, Berliinissä, Pariisissa, Moskovassa ja Filippiineillä. Suomesta saadaan välähdykset rajamiesten joulusta Raja-Joosepin vartioasemalla ja lastenkodin joulusta Inarissa, jonne saapuu amerikkalaisia lentäjiä Rammsteinin tukikohdasta Länsi-Saksasta tapaamaan kummilapsia. Raporteissa kuullaan monia tuttuja ääniä, mm. Pasi Rutanen, Pertti Salolainen, Mirja Bolgar, Erkki Karjalainen, Leo Matis ja Aarre Nojonen. Filippiinien joulusta kertoo Armi Hilario.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?