Hyppää pääsisältöön

Bachille on vaihtoehto tänäkin jouluna

Jos ei välitä hajanaisesta joulutunnelmoinnista vaan haluaa, että joulumusiikki kertoo joulun tarinan kokonaan ja eläytyen, silloin Johann Sebastian Bachin Jouluoratorio on erinomainen valinta. Mutta joka joulu sille tarjotaan vaihtoehtoja - kyllähän muutkin barokkisäveltäjät osasivat kuvittaa jouluevankeliumin musiikilla. Tämän joulun vaihtoehto on Carl Heinrich Graunin jouluoratorio, jonka Arcis-kuoro ja L'arpa festante -orkesteri ovat tehneet Oehms Classics -levymerkille.

Carl Heinrich Graun / Jouluoratorio
Carl Heinrich Graun / Jouluoratorio Uudet levyt

Carl Heinrich Graun oli Bachin nuorempi aikalainen ja italialaisen oopperan merkittävin säveltäjä Saksassa. Tausta kuuluu Graunin jouluoratoriossa. Periaatteessa se on rakenteeltaan oratorio resitatiiveineen, aarioineen ja kuoroineen, mutta käytännössä se on melkein ooppera. Graun libretisteineen on muokannut jouluevankeliumista mietiskelevää, hengellistä runoutta, ja rakentanut siitä myös toimintaa ja dialogia. Oopperamaista on myös Graunin rikas soitinnus ja aarioiden selvä tunneilmaisu, mutta siinä suhteessa Graun ei ratkaisevasti eroa Bachista.

Jos siis jouluna haluaa kuunnella kunnollisen barokkijouluoratorion, joka etenee hieman vilkkaammin ja dramaattisemmin kuin Bachin viipyilevä versio aiheesta, Graun on hyvä vaihtoehto. Etenkin kun levyn müncheniläinen yhtye maalaa barokkiväreillä varsin taitavasti, ja solistinelikon äänet soveltuvat joulun pastoraalitunnelmaan.

Carl Heinrich Graun: Jouluoratorio. - Monika Mauch, sopraano, Marion Eckstein, altto, Georg Poplutz, tenori, ja Raimund Nolte, basso, sekä Arcis Vocalists ja L'arpa festante/Thomas Gropper. (Oehms Classics, OC 1809)

Kuuntele Uudet joululevyt 22.12.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • Kitara kuin piiskansivallus - ja poskensilitys

    Levyarvostelu

    Kitaristi Otto Tolonen käynnisti soololevyuransa ranskalaisella tunnelmoinnilla ja jatkoi sitä Henzen yömodernismilla, sydämensä musiikilla. Tolosen uusin levy, Alban julkaisema Retratos, esittelee italialais-argentiinalaisia kitaristisäveltäjiä, eli näyttää viimeinkin sukeltavan kitaramusiikin populaariin ytimeen. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää - vaan parempaa.

  • Näyttämöllistä barokkiviihdettä

    Levyarvostelu

    Barokin ajan Ranskassa air eli aaria tarkoitti laulua, tarkemmin sanoen lyhyttä, hyvään runoon sävellettyä laulua, joka oli sen verran kevyt ja yksinkertainen, ettei kelvannut kantaatiksi. William Christien johtama periodiyhtye Les Arts Florissants on koonnut uutuuslevylleen näitä aireja niiden kahdessa olomuodossa - hempeinä lemmenlauluina ja hauskoina juomalauluina.

  • Amatöörilevy jolle ammattilaisen ei parane nauraa

    Levyarvostelu

    Uudet levyt -ohjelmassa en yleensä esittele saati arvioi amatöörien levyjä, mutta Markku Nuotion levytys Schubertin Winterreisesta on poikkeus, koska Nuotio on Fuga-levykauppaa pyörittänyt levyalan ammattilainen, jonka lauluharrastuksen joistakin puolista ammattilaisetkin voivat ottaa opiksi.

  • Liiankin tyypillinen kuorolevy Baltian rannoilta Kampin Laulun laadulla

    Levyarvostelu

    Jokaisen nuorekkaan ja eteerisen sekakuoron kuuluu tehdä levy, jonka ohjelmistoksi kootaan uutta mutta sointuisaa, tunnelmaltaan pääosin harmaasävyistä musiikkia Itämeren rantamilta, etenkin Baltiasta. Paljon käytettyyn reseptiin on turvautunut myös Kampin Laulu, ja tulos maistuu miltä pitääkin - mikä on hyvä, koska tällainen musiikki vaatii perusterveen kuoron.