Hyppää pääsisältöön

Globaaleja uhkia ja maahanmuuttajia - nämä teokset kuvaavat 2010-lukua

Lukulista 2010-luvulle
Lukulista 2010-luvulle Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,2010

Kirjojen Suomi -sarjaan valitut 2010-luvun teokset kertovat talouden taantuman vaikutuksista ihmisten arkeen, lasten kaltoinkohtelusta, uskonnollisen yhteisön kuristavasta ilmapiiristä, valeuutisten ja modernin informaatiosodankäynnin uhkista ja ilmastokatastrofin seurauksista. Kirjallisuutemme uusi ilmiö olivat muualta Suomeen muuttaneiden kirjailijoiden tärkeät teokset.

Teksti: Seppo Puttonen ja Joni Pyysalo

2010-lukua ovat värittäneet monenlaiset globaalit, Suomeen heijastuvat kriisit. Yhdysvaltain pankkikriisiä seurannut Euroopan velkakriisi vei Suomenkin talouden taantumaan. Irakin sotien ja Syyrian sisällissodan laukaisema pakolaiskriisi toi Eurooppaan ja Suomeen ennätysmäärän maahanmuuttajia, ja äärioikeistolaiset populistipuolueet nostivat suosiotaan Euroopassa. Vuosikymmenen loppupuolella Iso-Britannia päätti erota EU:sta ja alkoi neuvotella Brexitistä, Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Valeuutisiksi kutsuttu väärä tieto yleistyi ja muuttui uudenlaiseksi uhkatekijäksi etenkin sosiaalisessa mediassa.

Suomessa Perussuomalaiset saavutti jytkynä tunnetun eduskuntavaalivoiton vuonna 2011, säilytti asemansa seuraavissa eduskuntavaaleissa ja nousi hallituspuolueeksi. Suomen sosiaaliviranomaiset heräsivät huoleen suomalaislasten oikeuksista ja pahoinvoinnista. Suomessa vietettiin itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, kun talous oli vihdoin alkanut osoittaa nousun merkkejä.

Ilkka Remes kirjoitti kauhukuvan siitä, miten informaatiosodalla pystytään uhkaamaan yhteiskuntarauhaa.

Taantuma näkyi vuonna 2012 ilmestyneessä Juha Seppälän romaanissa Mr. Smith, joka kuvaa talouselämän lainalaisuuksien luonnonlakimaisia vaikutuksia ihmisiin. Raha määrittää romaanihenkilöiden ominaisuuksia ja pakottaa nämä luopumaan ihanteistaan.

Perussuomalaisten sisäiset linjaerimielisyydet, suhde maahanmuuttajiin sekä puolueen nationalistisiin, äärioikeistolaisiin kannattajiin nostivat puolueen pitkäaikaisen puheenjohtaja Timo Soinin seuraajaksi yllättäen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitun Jussi Halla-Ahon. Puolue hajosi puheenjohtajavaalin jälkeen kesällä 2017 Perussuomalaisiksi ja Siniseksi tulevaisuudeksi. Perussuomalaisten taivalta kuvaa Jaakko Yli-Juonikkaan Finlandia-ehdokkaana ollut Jatkosota-extra (2017).

Vuoden 2015 syksyn ennätyksellinen pakolaisvirta Euroopassa nosti Suomessakin kiivaan keskustelun maahanmuuton rajoista ja seurauksista – suomalaiset jopa heittivät polttopulloja vastaanottokeskuksiin. Sisäministeriön toimintatapoihin perehtynyt kirjailija Ilkka Remes kirjoitti trilleriinsä Kiirastuli (2016) kauhukuvan siitä, miten modernilla informaatiosodankäynnillä pystytään uhkaamaan yhteiskuntarauhaa. Teoksessa valeuutisten jäljet johtavat Venäjälle, joka tietoisesti ohjaa kasvavaa pakolaisvirtaa Suomeen, ja viranomaisten pitäisi kyetä päihittämään informaatiosota ja rikollisuuden kasvu.

Kissani Jugoslavia käsittelee tarkkanäköisesti maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä.

Rosa Liksomin Finlandia-palkittu romaani Hytti nro 6 (2011) kertoo nuoren suomalaisnaisen junamatkasta 1980-luvulla samassa hytissä neuvostoliittolaisen, väkivaltaisen miehen kanssa. Teos kuvaa Neuvostoliiton loppuaikoja, mutta sen asetelmaa voi tulkita vertauskuvana Suomen asemasta Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän naapurina.

Maahanmuuttajista kansainvälisestikin palkittuja ja huomiota saaneita teoksia ovat meillä kirjoittaneet Hassam Blasim ja Pajtim Statovci. Jälkimmäisen romaani Kissani Jugoslavia (2014) kertoo albaaniperheestä, joka sodan jälkeen on vailla identiteettiä, kotimaata ja oikeuksia ja käsittelee tarkkanäköisesti maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä sekä ihmisen sisäistä kehitystä ja ristiriitaisuutta. Tarina kulkee hajoavasta Jugoslaviasta kylmään Suomeen, ja matkalla päähenkilö käsittelee kansallista ja seksuaalista identiteettiään. Monikerroksinen, realistinen kerronta ammentaa myös mytologiasta.

Karkkipäivä on viiltävä ja tarkkanäköinen kuvaus sosiaalityön tilasta pääkaupunkiseudulla.

Elina Hirvonen kuvaa romaanissa Kun aika loppuu (2015) enteileviä tulevaisuuden uhkia, ja sitä kuinka ilmastonmuutos ja vedenpuute ajavat ihmiset taistelemaan toisiaan vastaan. Romaanissa ekoterroristinuoret nuoret alkavat tappaa ihmisiä vähentääkseen maapallon liikakansoitusta. Samanaikaisia iskuja tehdään Helsingin Lasipalatsin lisäksi myös muualla Euroopassa. Romaani sijoittuu noin kahdenkymmenen vuoden päähän lähitulevaisuuteen, mutta kirjailijan mukaan se voisi olla jo nykytodellisuutta.

Uskonnollisten yhteisöjen ja herätysliikkeiden ahdasmielisyyttä vanhoillislestadiolaisyhteisössä kuvaa rohkeasti Pauliina Rauhalan romaani Taivaslaulu (2013). Lukijasuosion saavuttanut romaani kertoo Viljan ja Aleksin rakkaudesta, mutta uupumisesta aina uusien lapsien syntyessä. Ankara, uskonnollinen yhteisö ei ymmärrä eikä tue toisin ajattelevaa avioparia.

Markus Nummi aikoi kirjoittaa romaaniin Karkkipäivä (2010) vanhan ajan tarinan vangitusta prinsessasta ja nuorukaisesta, joka haluaa vapauttaa tämän. Luettuaan Aino Kääriäisen väitöskirjan Lastensuojelun sosiaalityöstä (2008) hän muokkasi tarinasta toisenlaisen, hätähuudon lasten puolesta. Selvitys osoitti, että lasten huostaanotot olivat lisääntyneet huomattavasti lamavuosina. Karkkipäivä on viiltävä ja tarkkanäköinen kuvaus sosiaalityön tilasta pääkaupunkiseudulla. Se kuvaa yksinhuoltajaäitiä, joka töihin lähtiessä lukitsee lapsensa asuntoon ja uhraa tämän hyvinvoinnin uran takia. Tilannetta eivät pysty ratkaisemaan naapurit eivätkä sosiaalivirkailijat.

2010-luku

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Kirjojen Suomi