Hyppää pääsisältöön

Muovikuusi on ekologisempi vasta 20 vuoden jälkeen – viisi vinkkiä kuusen hankintaan ja hävittämiseen

kuusen oksat ja taustalla pehmeitä jouluvaloja
kuusen oksat ja taustalla pehmeitä jouluvaloja Kuva: Patrick Hendry / Unsplash Yle Tiede,joulu

Suomalaisiin koteihin kannetaan tänäkin jouluna noin 1,5 miljoonaa joulupuuta. Aito kuusi sahataan nurin ja parin viikon päästä se kipataan jo roskiin. Muovikuusi kestäisi vuosia, mutta se taas tehdään metallista ja öljystä. Mitä siis tehdä - kumpi on ilmaston kannalta parempi valinta: teko- vai luonnonkuusi?

Joulukuusien ekologista jalanjälkeä on viime vuosina tutkittu ainakin Kanadassa ja Ruotsissa. Laadimme tutkimustiedon pohjalta viisi vinkkiä ekologiseen kuusenhankintaan.

1. Unohda muovikuusi - ellet käytä sitä uudelleen ja uudelleen

Muovikuusi on tutkimuksen mukaan ekologisempi vaihtoehto vasta siinä vaiheessa, kun sitä on käytetty 20 joulua.

Kanadassa on lievitetty ympäristötietoisten kuluttajien tuskaa ja tutkittu, kumpi on ilmaston kannalta parempi: teko- vai luonnonkuusi. Lopputulos oli selkeä: muovikuusi on ekologisempi vaihtoehto vasta siinä vaiheessa kun sitä käytetään pari vuosikymmentä.

Muovipuun hiilidioksidipäästöt aiheutuvat alkutuotannossa ja matkalla kuluttajalle.

– Muovikuusen runko on terästä tai alumiinia, muovi on tehty öljystä. Valmistusprosessissa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita, mikä synnyttää päästöjä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen.

Usein tekokuuset ovat made in China. Mitä kauempaa kuusi Suomeen kulkee, sen huonompi se ilmaston kannalta on.

Myös kasvatettu joulukuusi aiheuttaa päästöjä jo alkutaipaleellaan. Maata lannoitetaan ja heinää torjutaan ensimmäisten vuosien aikana kemikaaleilla. Tätä ei tarvitse tehdä luonnonkuuselle.

Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että viljellyn kuusen kasvihuonekaasupäästöt olivat suuremmat kuin luonnonkuusen, eli samat kuin muovikuusella 10 käyttövuoden jälkeen.

lähikuva koristellun joulukuusen oksista
lähikuva koristellun joulukuusen oksista Kuva: Joanna Kosinska / Unsplash Yle Tiede,joulu

2. Hae aito kuusi läheltä

Valitse kasvatettu tai luonnonkuusi - mutta älä kuskaa sitä kaukaa. Paras olisi, jos pystyisit yhdistämään kuusenhakureissuun muita hoidettavia asioita tai tuomaan puun kotiin kävellen ja lihasvoimin.

Iso osa kasvatetun ja luonnonkuusen ympäristövaikutuksista aiheutuu hakumatkan polttoainepäästöistä. Kannattaa siis yhdistää kuusenhakureissu vaikkapa kaupassa käyntiin tai kuskata puu kotiin ilman autoa.

– Luonnonkuusella kasvihuonekaasupäästöt ovat todella pienet, ja suurin osa siitäkin aiheutuu kuusen kuljettamisesta autolla kotiin. Jos puun tuo vaikka pulkalla, pyörällä tai lastenvaunuilla, tilanne on entistä parempi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ympäristötehokkuusryhmän päällikkö Ari Nissinen.

Ihan yksiselitteistä kuusten vertailu ei ole. Jos luonnonkuusi haetaan joka vuosi yksityisautolla, jo 16 kilometrin hakumatka alkaa kallistaa vaakaa muovikuusen puolelle. Muovikuusen hyvä puoli on tämä: Kun se on kerran kaupasta haettu, sitä ei tarvitse enää noutaa ullakkoa pidemmältä.

lumiset kuusen oksat joissa käpyjä
lumiset kuusen oksat joissa käpyjä Kuva: Aaron Burden / Unsplash Yle Tiede,joulu

3. Hanki latvakuusi

Älä kaada hyvässä kasvussa olevaa puuta, joka sitoisi hiiltä tulevaisuudessa. Valitse latvakuusi, metsäteollisuuden puunkorjuun sivutuote tai puu, joka kaadettaisiin joka tapauksessa. Tai etsi kuusi, joka kasvaa niin varjoisassa paikassa, että se kuolisi joka tapauksessa.

Luonnonpuilla on monia merkittäviä etuja muovisiin verrattuna. Yksi on se, että ne sitovat kasvaessaan hiiltä – ja se on ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen muistuttaa, että jos kuuset jätettäisiin metsään, ne sitoisivat ilmakehän hiilidioksidia maaperään myös tulevaisuudessa. Hiilinielunäkökulmasta on huono juttu katkaista hyvin kasvavaa puuta. Millaisia kuusia meidän siis pitäisi suosia?

– Latvakuusia, joita saadaan metsäteollisuuden puunkorjuun sivutuotteena. Jos niitä ei korjattaisi talteen, ne jäisivät maatumaan metsään, professori toteaa.

Maatuminen on taas ilmaston kannalta huono asia. Jos puu joka tapauksessa kaadetaan, on parempi ottaa sen latva talteen, tehdä siitä joulukuusi ja muuttaa se käytön jälkeen uusiutuvaksi energiaksi.

Latvakuusen lisäksi hyviä vaihtoehtoja ovat puut, jotka kaadettaisiin tai kuolisivat joka tapauksessa.

– Sekin vaikuttaa, missä kohtaa metsää kuusi kasvaa. Onko se esimerkiksi niin varjossa, että se kuolisi joka tapauksessa. Jos se kasvaa hyvällä paikalla, ja sitä ei ole esimerkiksi harvennuksen vuoksi tarpeen kaataa, silloin se olisi parempi jättää se metsään, Asikainen havainnollistaa.

kuusen oksa auringossa lumisessa metsässä
kuusen oksa auringossa lumisessa metsässä Kuva: Roman Trofimiuk/Unsplash Yle Tiede,joulu

4. Älä dumppaa, pistä kiertoon

Luonnonkuusi kuuluu hakkeeksi ja kompostiin tai polttopuuksi energiaa tuomaan. Älä siis dumppaa sitä tavalliseen roskikseen, puistoon tai metsään. Muovikuusessa on usein metallinen ranka. Siitä saa tehot parhaiten irti viemällä sen metallinkeräykseen.

Entä kun joulu on ohi? Brittitutkimuksessa selvitettiin, mikä on paras tapa hävittää puu.

Jos kuusi päätyy kaatopaikalle mätänemään, sen CO2e-päästöt ovat 80 prosenttia suuremmat kuin jos saman puun polttaisi tai hakettaisi ja laittaisi kompostiin.

Muovikuusi on tässäkin vertailussa huonoin vaihtoehto: sen hiilijalanjälki oli brittitutkimuksessa yli kaksi kertaa suurempi kuin kaatopaikalle vietävän oikean kuusen ja yli kymmenen kertaa suurempi kuin poltettavaksi tai haketettavaksi päätyvän ehdan joulupuun.

Mutta miten kuusista päästään oikeaoppisesti eroon kotimaisissa olosuhteissa?

Luonnonkuusi on paras hakettaa tai polttaa. Omakotiasuja voi tehdä molemmat itse. Haketettu puu heitetään kompostiin.

– Jos komposti on hyvin hoidettu ja happiolosuhteet ovat kunnossa, kompostissa ei synny puusta metaania. Karkea hake itse asiassa auttaa kompostin ilmastoinnissa. Se tuo happea ja estää märkää biojätettä painumasta, Partti sanoo.

Kerrostalossa asuvilta useimmiten paikallinen jätehuolto kerää ehdat joulupuut, hakettaa ja kompostoi ne tai polttaa.

kudottu joulupallo kuusen oksalla
kudottu joulupallo kuusen oksalla Kuva: Koen Ejkelenboo/Unsplash Yle Tiede,joulu

Entä muovikuuset? Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) neuvoo laittamaan metallirunkoisen muovikuusen metallinkeräykseen.

– Metalli on uusiutumaton luonnonvara, joten sen kierrättäminen on tärkeää. Kun se sulatetaan uudeksi raaka-aineeksi, säästyy energiaa verrattuna siihen, että tehtäisiin metallia neitseellisestä materiaalista, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.

Toinen vaihtoehto on laittaa tekokuusi sekajätteeseen, josta se päätyy poltettavaksi. Muovista Suomessa kierrätetään vain muovipakkauksia. Ja koska kuusi ei ole pakkaus, se ei sovellu muovinkeräykseen.

5. Ota rennosti

Huoli pois! Kaikenlaisten kuusten aiheuttamat päästöt ovat pienet verrattuna siihen, mitä joulupöydässä syödään tai miten pitkälle pyhinä lennetään.

Joulupuuseuran mukaan kuusia hankitaan Suomessa noin 1,5 miljoonaa. Pitäisikö se nyt jättää ostamatta?

Huoli pois! Kaikenlaisten kuusten aiheuttamat päästöt ovat lopulta todella pienet! Yhden kansalaisen CO2e-päästöt ovat päivässä noin 30 kg. Joulukuusen taas alle 2 kg vuodessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen vertaa kuusikeskustelua muovi- ja paperikassien vertailuun. Ympäristön kannalta on lopulta yhdentekevää, mistä materiaalista kassit on tehty.

Ratkaisevaa on se, mitä kassiin ostaa. Sama logiikka pätee joulupuuhun.

Kuusen aiheuttamat päästöt ovat mitättömiä verrattuna vaikkapa joulun lomalentoihin.

– Kuusen aiheuttamat päästöt ovat mitättömiä siihen verrattuna, mitä me syömme jouluna, millaisia lahjoja ostamme tai kuinka pitkän matkan lennämme lämpimään jouluksi, Asikainen sanoo.

Samoilla linjoilla on Suomen ympäristökeskuksen ympäristötehokkuusryhmän päällikkö Ari Nissinen. Hän muistuttaa, että ruotsalaistutkijat laskivat kuusten päästöiksi 1,2–1,6 kg CO2e vuodessa.

– Lisäksi kuusi on esillä monta päivää ja siitä nauttii yleensä useampi ihminen.

Täydellisyyteenkin voi pyrkiä. Asikainen kertoo kuulleensa kollegalta erikoisen tapauksen.

– Hän kertoi, että Helsingin yliopiston konservaattori oli konservoinut luonnonkuusen ja käyttänyt sitä ainakin 14 joulua. Tällainen tehokas luonnonkuusen konservointi ja puun säilyttäminen pienessä tilassa olisi tietysti paras vaihtoehto.

Joulupuuseuran tietojen mukaan kuusista vähän yli miljoona tulee suomalaisilta joulupuun kasvattajilta, noin 300 000 omasta metsästä ja noin 150 000 ulkomailta.

Toimittaja: Pia Parkkinen

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.