Hyppää pääsisältöön

Radiodokumentit ja featuret 2018

abstraktia aaltoa
abstraktia aaltoa Kuva: Yle / Tuuli Laukkanen radio-ohjelmat

Radio Variaation dokumentteja ja featureja Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin klo 18.00, uusinta torstaisin klo 22.05.

Radio Variaatio Yle Areenassa



4.1. , 7.1. ja 11.1.
Saaliseläimen vaistot

Kun kirjailija Helena Sinervo lähti kolme vuosikymmentä sitten interrail-matkalle, hän opetteli Tanskan salmissa huutamaan ranskaksi apua. Pian hän tapasi miehen, joka osasi viheltää puhtaasti Schubertin laulun Forelli. Kumpikaan näistä yksityiskohdista ei ollut sattumaa. Saaliseläimen vaistot on tositapahtumiin perustuva tarina siitä, miksi vaistoihin kannattaa luottaa. Ohjaus: Suvi Sinervo. Käsikirjoitus: Helena Sinervo. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto. Kertojana näyttelijä Timo Torikka.

Dokumentin päähenkilö Helena Sinervo ja tekijä Suvi Sinervo
Helena Sinervo (vas.) ja Suvi Sinervo Dokumentin päähenkilö Helena Sinervo ja tekijä Suvi Sinervo Kuva: Suvi Sinervo dokumenttiohjelmat
Ohjelman otsikko kaunokirjoituksella
Ohjelman otsikko kaunokirjoituksella Kuva: Suvi Sinervo dokumenttiohjelmat

14.1. ja 18.1.
Ääniin säilötty

Radioaallot laajenevat tyhjyydessä kuin valo. Signaali pölyyntyy, heikentyy mutta jatkaa, työntyy galaksien poikki. Ehkä vääristyy siinä työntyessään, mutta jatkaa, laajenee kuin valo.

Olemme reilun sadan vuoden ajan tallettaneet äänemme signaaleihin, jotka kiitävät tähtienvälisessä avaruudessa mutta kiertelevät myös ympärillämme. Radioaallot ovat ikuisia. Ehkä hengität kuolleiden sanoja sisääsi, ehkä juokset niiden läpi. Ehkä kaukaa lähetettyjen aaltojen vieraat ajatukset kiertelevät ympärilläsi ensi yönä, kun nukut.

Me kuolemme, me säilymme.

”Ääniin säilötty” on radioessee, joka etenee viidenkymmenen vuoden kuluttua 480 biljoonan kilometrin päässä Maasta, siellä, missä nyt kiitävät 60-luvun loppupuolen perhekomediat ja pesuainemainokset. Radioaaltoihin on tallettunut ihmiskunnan muisti sadan vuoden ajalta. Emme voi poistaa sitä, mitä olemme radioaalloissa lähettäneet.

Henkilökohtaisiin tarinoihin perustuva ”Ääniin säilötty” on essee säilömisen mahdottomuudesta. Voiko mitään säilöä ilman, että se katoaa, muuttuu säilykkeeksi, muistoksi, fiktioksi?

Toteutus Suvi Sinervo, Niklas Nybom ja Pekka Ruohoranta.

Kertojana on ääni- ja esitystaiteilija Juha Valkeapää, haastateltavana valmistautuja, kuvataiteilija Henna Laininen ja radiotoimittajana näyttelijä Janna Räsänen.

21.1. ja 25.1.
Kun jooga tuli Suomeen

28.1. ja 1.2.
Nousukiidossa - Tosi on

Vuoden 1987 uudissana oli kulutusjuhla, ja kansahan kulutti ennennäkemättömän janoisesti. Valuuttalainoitus vapautui Suomessa 1980-luvun lopulla. Lainaa sai, kun kehtasi hakea ja oikein kehotettiin hakemaan. Pörssikauppaa saattoi opetella lainarahalla, ja säästeliäs kansa riehaantui kuluttamaan. Nousukiidossa kertoo iloisesta kulutusjuhlan ajasta, kun jupeista tuli nuorisoihanteita. Teos on fragmentteja ajasta, jolloin uskottiin taloudelliseen kasvuun ja hyvinvointiin.
Maan suurimman pankin johtaja lausui mainoksessa ”Tosi on” ja yrityksen symboliorava kopautti häntäänsä. Ensimmäisen kerran yrityksen historiassa orava taivutti häntäänsä. Nyt oli suunta vaihtunut ja asiakkaiden piti oppia käyttämään rahaa, eikä kerätä säästöjä kuin orava talven varalle ruokaa. Suomi vaurastui velkarahalla, mutta se ei tahtia haitannut. Hyvinvointivaltio oli kunnossa ja heikossa asemassa olevia voitiin tukea enemmän kuin aikaisemmin: työttömyys- sairaus ja äitiyspäivärahat sekä eläkkeet nousivat. Työttömiä oli vähän ja ikärakennekin oli terve. Perusrakenteet olivat kunnossa, kun suuret yhteiskunnalliset uudistukset oli tehty 1970-luvulla. Poliittinen retoriikkakin vaihtui kun siirryttiin Koiviston aikaan. Käsikirjoitus: Anna-Liisa Haavikko. Ohjaus: Anna-Liisa Haavikko, Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Äänisuunnittelu: Tuomas Norvio. Musiikki: Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Esiintyjät: Minna Haapkylä ja Antti Reini. Tuottaja: Pekka Ruohoranta.

4.2. ja 8.2.
Rouva Peluri

Kioskeilla, ruokakaupoissa ja huoltoasemilla välkehtivät hedelmäpelit eivät ole harmitonta viihdettä, vaan ne tuhoavat monen suomalaisen elämän. Rahapelit ovat myös helposti saatavilla netissä. Rahapeliongelmiin liittyy paljon häpeää ja vaikenemista. Monelle onkin yllätys, että vaikeista peliongelmista kärsiviä ongelmapelaajia löytyy Suomesta yli 100 000. Kuvaan kuuluu, että juuri ongelmapelaajat tuottavat merkittävän osan suomalaisen peliyhtiön voitoista. - Se on tuskaista rahaa, sanoo dokumentin päähenkilö. Dokumentissa seurataan vuoden ajan henkilöä, joka on pelannut omaisuutensa, työnsä ja miltei avioliittonsakin. Ohjelmassa tarkastellaan, mitä ongelmapelaajan mielessä liikkuu ja miltä hänen arkensa näyttää. Tavanomainen asiointi ruokakaupassa on todella hankalaa. Kassan jälkeen on mahdotonta ottaa suuntaa suoraan ovelle, koska jalat väistämättä vievät pelikoneen luokse. Lisäksi kuulija pääsee seuraamaan päähenkilön kahvihetkeä toisen peliongelmaisen kanssa sekä avun hakemista ammattilaiselta. Ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa on noin 200 000 suomalaisella. Kun myös peliongelmasta kärsivien läheiset huomioidaan, liiallisen rahapelaamisen aiheuttama hätä ja pahoinvointi ulottuu laajalle suomalaiseen yhteiskuntaan. Käsikirjoitus, äänisuunnittelu ja ohjaus: Katarina Blomqvist. Tuottaja: Hannu Karisto.

11.2. ja 15.2.
Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu

18.2. ja 22.2.
Sana ja vapaus

Keskustelu sananvapaudesta käy kuumana, mutta mitä sananvapaudella tarkoitetaan? Jokaisella on sananvapautensa, mutta onko sananvapaus oikeutta sanoa mitä tahansa kenelle hyvänsä vaikka huumorin varjolla? Onko sananvapaus demokratiaa? Onko oikein loukata sananvapauden varjolla toisin ajattelevia tai uskovia ihmisiä? Ovatko kaikki ihmiset samanarvoisia, kun käytämme 'sanan vapautta'? Kuka saa olla eri mieltä? Onko oikein demonisoida vähemmistöjä? Onko se vihapuhetta vai ilmaisun vapautta?
Kolme näkökulmaa vapaudesta, kielestä, sanasta, sanomisen ja sanan vapaudesta median, filosofin ja aktivistifeministin ymmärtämänä. Henkilöt: Tom Östling, Maryan Abdelkarim ja Torsti Lehtinen. Käsikirjoitus ja ohjaus: Desiree Räsänen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

25.2. ja 1.3.
Tiedon jälkeinen aika

4.3. ja 8.3.
Tytöt

valokuvia ohjelman päähenkilöistä
valokuvia ohjelman päähenkilöistä Kuva: Yle / Pauliina Motturi Radio

11.3. ja 15.3.
Jäätikköseikkailu 1916

18.3. ja 22.3.
Lopullinen ratkaisu 5.2

Natsi-Saksan T-4 -eutanasiaohjelma käynnistyi naisten keskitysleirilla Ravensbrückissa marraskuussa 1941. Psykiatri Friedrich Mennecken tehtävänä oli karsia vankien joukosta kaikista hyödyttömimmät naiset: vammaiset, mielisairaat, vanhukset, syfilistä sairastavat tai muuten vain epäkelpoiset. Eutanasiaohjelma toimi kansanmurhan kenraaliharjoituksena. Viime vuosikymmeninä nopeasti kehittynyt geneettinen insinöröinti avaa huimia näkymiä perinnöllisten sairauksien hoidolle - ja eliittiin kuuluvien ihmisten parantelulle ja jalostamiselle. Digitaalisen kumouksen myötä pian suuri osa vaativistakin työtehtävistä voidaan digitalisoida. Mitä ihmisten ihmisten enemmistölle tapahtuu? Digitaalinen tekniikka antaa myös ihmisten mielten muokkaamiseen ennennäkemättömät keinot. Onko demokratia jo muuttumassa datakratiaksi? - Entä kun ihmisessä on lähitulevaisuudessa enemmän konetta kuin ihmistä? Merkitseekö se lopun alkua Homo sapiensille?
Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Esiintyjät: Minna Haapkylä, Elsa Saisio, Aki Raiskio. Tuottaja: Pekka Ruohoranta.

25.3. ja 29.3.
Renén ja Riitan seurassa - Kertomus sodasta, rakkaudesta ja epäuskosta

Luxemburgilainen René Bauler pakotettiin Hitlerin armeijassa ottamaan osaa Leningradin piiritykseen. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin hän palasi pohjoiseen ja meni naimisiin suomalaisen Riitan kanssa. Dokumentti kertoo avioparin elämästä Helsingin Vuosaaressa. Kissan ruokkimisen ja kotiaskareiden lomassa puidaan elämää ja kuolemaa. Pariskunnan luona vieraileva toimittaja Tom Östling kyselee, miettii ja käy läpi Reneen yli 8000 aforismikäännöstä sisältävän kokoelman lisäksi muiden uskonnottomien kirjoittamia tekstejä. ”Joudun keskelle sananvaihtoa joka tuo mieleen Woody Allenin elokuvien väittelyt ikuisuuden olemuksesta”, Östling toteaa. Käsikirjoitus ja ohjaus:Tom Östling. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

1.4. ja 5.4.
Jumala Berliinissä

Heikki Tapio Niemisen varhainen featurehelmi Berliinistä. Mitä jumala tarkoittaa Berliinissä? Miten jumalalle on käynyt natsien Berliinissä, kulttuurien sulatusuunina toimivassa Berliinissä, modernissa Berliinissä? Uusinta vuodelta 1966.

8.4. ja 12.4.
Tie Tampereelle 1918

sodan runtelema talo
sodan runtelema talo radio-ohjelmat

Valkoisten ylipäällikkö Mannerheim päättää puhkaista punaisten pohjoisen rintaman 15.3. alkavalla voimakkaalla saarrostavalla hyökkäyksellä. Tampereen ympäristökunnista kaupunkia lähestyvät everstit Wilkman, Wetzer, Hjalmarson ja Linder aloittavat joukkoineen kaupungin 22 päivää kestäneen saarrostuksen. Näin luotiin puitteet Tampereen kukistumiselle. Kovin harvoin kuullaan 1918 tapahtumat kokeneiden muisteluksia. Tässä ohjelmassa aikalaiset ovat äänessä. Eino Lahdensuo, Matti Pispa, Hermanni Musturi ja Anna Boman kertovat mitä tapahtui.Käsikirjoitus ja toteutus Heikki Ylikankaan tekstiin: Tapio Kalliomäki. Äänisuunnittelu: Janne Perttula. Kertoja: Ahti Jokinen. Tuottaja: Hannu Karisto.

15.4. ja 19.4.
Iäti katoamattomalla kaipauksella

vuosiluku 1918
vuosiluku 1918 radio-ohjelmat

Omaisemme kaatui köyhälistön suuren vapaustaistelun uhrina Heinolassa 16.3., 20 v. 6 kk, 3 päivän ikäisenä. Jättäen syvästi kaipaamaan vanhemmat, siskon ja veljen sekä taistossa rakkaiksi käyneen toveripiirin ja lukuisat sukulaiset.” Ei hänen jäähyväisiään omaiset kuulla saa. Maa, jota kostutti verellään oli hänelle synnyinmaa. Eest’ vapauden urhona kaaduit,Sä aatteesi puolesta kalleimpas antanut oot. Siks’ nukkuos rauhassa.Toverit taistohon rynnätköön.” Surulla ilmoitan, että rakas mieheni, tilanomistaja KWL kuoli salamurhaajan uhrina Vihdin pitäjän Siippoon Nummelassa helmikuun 2 päivänä kotiltalonsa pihalla 55 v. 7 kk. 8 p. vanhana. ”Herra anna heille anteeksi, sillä eivät he tiedä, mitä he tekevät.” Kevään 1918 taisteluissa, teloituksissa, vankileireillä kuoli paljon ihmisiä sekä punaisten että valkoisten puolella. Usein heidän kohtalonsa esitetään numeroina, lukuina. Nyt he saavat nimen. Käsikirjoitus ja ohjaus: Katri Maasalo. Äänisuunnittelu Jukka Herva. Lukija: Erja Manto. Tuottaja: Hannu Karisto.

22.4. ja 26.4.
Muumipapan fiktiiviset muistelmat

Kirjailija Juha Seppälän kertomus mielikuvituksen voimasta, ajatuksen kahlitsemattomuudesta ja mitä siitä voi seurata. Ohjelmassa tehdään jännittävä matka oikeaan ja mielikuvituksen muumimaailmaan. Käsikirjoitus: Juha Seppälä. Äänisuunnittelu:Kai Rantala. Ohjaus: Satu Härkönen. Lukijat: Pekka Heikkinen ja Riina Mäenpää. Tuottaja: Hannu Karisto.

29.4. ja 3.5.
Albert Schweitzerin luona Lambarénéssa

Suomen ensimmäinen feature-ohjelma oli tämä Martti Silvennoisen käsikirjoittama ja ohjaama työ, jonka ensilähetys oli 31.5.1959. Tästä ohjelmasta käynnistyi suomalainen featureohjelmien laji, joka paljon myöhemmin jatkui ja kehittyi Radioateljee-nimisenä. Nykyisin feature-ohjelmia lähetetään Radio Variaation ohjelmapaikalla.

Silvennoisen vierailu Schweitzerin luona tämän perustamassa afrikkalaisessa tropiikkisairaalassa on paitsi kunnianosoitus lähes rannattoman monipuolisesti lahjakkaalle taiteilijalle, tiedemiehelle ja rauhannobelistille ja tämän humaanille filosofialle, myös ilmaisuvoiman osoitus radiona, mediana.

”Ohjelmassa on monia ansioita. Kokonaisuus on tasapainoinen, selväpiirteinen juoni, stoori. Rytmi on ajateltu, studiojuonnot ja alkuperäisselostukset vaihtelevat onnistuneesti.” (Pertti Salomaa, 1981)
Käsikirjoitus,ohjaus, esiintyjä: Martti Silvennoinen. Uusinta vuodelta 1959.

Pahan tahdon laulu

1930-luvulla ”Eurooppa oli jälleen oma itsensä, se rakasti vihaamista”. Voiko tuo kaikki toistua? ”Pahan tahdon laulu on niin pirullisen tarttuva.”

Martti Silvennoisen varhainen feature-ohjelma oli omana aikanaan erikoislaatuinen, jopa kokeellinen työ: siinä Silvennoinen kuvaa natsismin nousua ja tuhoa Cabaret-musikaalin esityksen kautta. Hän käyttää ”kevyttä ja pinnallista” musikaalia pohjamateriaalina, , mutta kohoaa kauas sen yläpuolelle käsittelemään suuria teemoja kuten eurooppalaisen ihmisen alttiutta ja viehtymystä pahaan. Tunnelma on yhtä aikaa irvokas ja kevyt, vakava ja kiihkeä.
Silvennoisen heijastuspintana musikaalin tapahtumille oli ohjelman tekohetki, 1962. Millaisen hologrammin nuo tekijän kuvaamat asiat ja teemat piirtävät meidän päiviimme?
Käsikirjoitus, ohjaus, esiintyjä: Martti Silvennoinen. Uusinta vuodelta 1969.

6.5.
Satavuotias yö

ohjelman tekijät Heta Kaisto ja Katja Lautamatti
ohjelman tekijät Heta Kaisto ja Katja Lautamatti Kuva: Hanna Koikkalainen radio-ohjelmat

13.5. ja 17.5.
Ihanaa elämää - eli miten perinnelaiva sai muuttamaan suuntaa

purjelaivan laita ja meri
purjelaivan laita ja meri Kuva: Päivi Leino radio-ohjelmat

20.5. ja 24.5.
Julajev ja kärpänen

Helsingissä oli esillä keväällä 2016 Bashkortostanin tataarin Rinat Minnebaevin näyttely Geoglyfejä. Näyttelyn yhteydessä kuultiin Outi Rossin ja Matti Walleniuksen yhteistyönä toteutettu ääniteos Kaupungeista.

Taide on kommunikaatiota, kieltä. Kokemuksellisella taiteella oli merkittävä rooli nykyihmisen matkassa menestyväksi lajiksi; puhutun ja kirjoitetun kielen, symbolistisen ajattelun ja ryhmien vuorovaikutuksellisen toiminnan kehittymisessä. Taiteeseen latautuu ihmillistä pääomaa, voimaa, jonka kontrolloimiseen ja kanavoimiseen yhteiskunnan eri tahot ovat kautta aikojen kiinnittäneet erityistä huomiota.

Taiteen kieleen vaikuttavat siis kulttuuriset, taloudelliset, historialliset ja yksilölliset seikat. Taide on bisnestä ja sijoituskohde; yksi taideteos maksaa miljoonia, toisen saat ilmaiseksi. Taide on julkisten tilojen patsaita, joilla pyritään viestimään yhteisön sen hetkisistä arvoista ja pyrkimyksistä. Taidetta on lapsen kokemuksellinen piirros, jolla hän hahmottelee maailmaansa ja tuntemuksiaan. Taidetta on Etelä-Amerikan intiaanien kilometrien pituiset geoglyfit, joita intiaanit uursivat maaperään puhuessaan esi-isilleen ja jumalilleen satojaan uhkaavasta ilmastonmuutoksesta. Mikä on taiteen rooli nykymaailmassa? Voiko se auttaa meitä löytämään yhteisöllisyyttä, jonka avulla ratkaista aikamme monimutkaisia ongelmia- voiko taiteella puhua kulttuuristen rajojen, puhutun kielen ohi? Olemmeko taiteemme vankeja, vai vapauttaako se meidät tunnistamaan asioita, jotka ovat yhteisiä meille kaikille?

Millainen olisi maailma ilman taidetta?

Käsikirjoitus ja ohjaus Outi Rossi. Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.

27.5. ja 31.5.
Nuoren Henrikin sotaretki

3.6. ja 7.6.
Sivuääniä

Outi Rossin ja Hanna-Helena Kinnusen teos lapsesta ja sydänleikkauksesta. Teos pohjautuu havaintoihin, tuntemuksiin ja ajatuksiin hetkestä, jolloin oma lapsi on sydänleikkauksessa. Se käsittelee kaikkea sitä mitä kaikkea sydän meille merkitsee fysiologisesti, uskonnollisesti, kaupallisesti tai symbolisesti. Uusinta vuodelta 2010.

10.6. ja 14.6.
Runoja köyhyydestä

”Tästä talosta ei kukaan enää lähde töihin
ja tällaisia taloja syrjässä metsän reunalla
on koko ajan enemmän
niin että meistä tulee kaupunginosia ja kyliä
jonne hyvät ihmiset eivät halua ollenkaan astua,
tähän suuntaan tälle alueelle näihin taloihin
joista kukaan ei lähde töihin.”

”Professori kannustaa taas, miksi en pian valmistuisi?
Vaan gradu ei etene, suuri osa elämääni on kirjoitettu
jo ennen syntymää. Professori ei väitä mitään, on lukenut
että köyhyys periytyy, tyhmää jättää lukemisen takia
puolukat metsään?”

”Kahvipöydässä poikani tuumaa että pärjäisin
paljon paremmin jos en koskaan olisi saanut lapsia.
Kun patistelen häntä läksyihin, tiuskaisee mitä väliä,
ei ponnistelu minuakaan ole minnekään vienyt,
johon on vaikea väittää mitään
juuri leipäjonossa käyneenä.”

Tämä on suurta puhetta. Talous ei kasva ja valtio velkaantuu ja se on meidän syy, jotka asumme näissä taloissa syrjässä metsän reunalla. Kahden teinin yksinhuoltaja ja yliopisto-opiskelija ilmestyy Yleisradiosta. Käsikirjoitus: Eeva-Maria Grekula. Ohjaus: Eeva-Maria Grekula, Tom Östling, Tiina Luoma. Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Esiintyjä: Noora Dadu. Tuottaja: Hannu Karisto.

17.6. ja 21.6.
Eini meikittä

Eini ja keikkajuliste
Eini ja keikkajuliste Kuva: YLE / Janne Junttila radio-ohjelmat

24.6. ja 28.6.
Humppa soi -miehet kertovat

1.7. ja 5.7.
Kiinalaisia tarinoita

Ohjelma valottaa Kiinaa muutamien tarinoiden kautta, erilaisista näkökulmista. Kaikissa niistä Kiina käy vuoropuhelua oman menneisyytensä kanssa. Miten Kiinan menneisyys on monilla eri tavoilla läsnä ja uudelleen tulkittuna mukana nykymenossa?

Runoilija ja suomentaja Pertti Seppälä on asunut Kiinassa ja käynyt maassa kymmeniä kertoja. Hän kertoo tarinat improvisoimalla, muistikuviensa pohjalta, ilman käsikirjoitusta.
Päätarina ”Hanshan” pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa Kiinassa joitakin vuosia siten. Se on eräänlainen ihmetarina, joka tuo helposti mieleen Tuhannen ja yhden yön lumoavan tarinaperinteen.

Muut tarinat käsittelevät mm. Kiinan rehottavaa prostituutiota, Kiinan apartheidia ja Kiinan menestyneitä buddhalaisia temppeleitä: ne ovat vaurastuneet bisnesmiesten sijoituskohteina ja jotkut niistä haluavat listautua Hongkongin pörssiin!. Rahan Kiina!

Konsepti ja esiintyjä: Pertti Seppälä. Ohjaus: Henri Tuulasjärvi. Äänisuunnittelu: Jani Orbinski.

8.7. ja 12.7.
Krishnan morsian

Intian Vrindavaniin on ajautunut lähes 20 000 naisleskeä. Vanhan hinduperinteen mukaan naislesket ovat epäpuhtaita, ja heidän kohtalonaan on pyhiinvaeltaa Krishna-jumalan pyhään kaupunkiin pelastusta hakemaan. Vrindavanissa varattomat lesket elävät almujen varassa ja monille nuorille leskille ainoa vaihtoehto on prostituutio. Radiodokumentissa tapaamme 80- vuotiaan kadulla kerjäävän Tulsi Man sekä 30 -vuotiaan, yksinhuoltajan Kanchanin, jotka yrittävät selviytyä leskien kaupungissa. Käsikirjoitus ja ohjaus: Jenni Stammeier. Äänisuunnittelu:Jyrki Häyrinen. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 15.8.2013)



15.7. ja 19.7.
Kaiken takana on ki

Polku Kuramalle
Polku Kuramalle. Polku Kuramalle Kuva: YLE / Kai Rantala, Katariina Kaila radio-ohjelmat




22.7. ja 27.7.
Kiinalainen salaisuus

Teekulttuuri kukoisti Kiinassa jo ennen länsimaisen ajanlaskun alkua. Suomeen teen hienoudet ovat kuitenkin saapuneet vasta viime vuosina. Dokumentissa intohimoiset teeihmiset johdattavat kuuntelijat oikukkaan taikajuoman saloihin. Miten teetä nautitaan ja miten se pilataan.Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Järvinen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 27.8.2015)

29.7. ja 5.8.
Gesar!

Maailmoja syleilevä radioteos ”Gesar!” vie tiibetiläisen kansalliseepoksen maagiseen maailmaan, joka aukeaa runonlaulajille näkyjen kautta. Ohjelmassa eri todellisuudet kohtaavat, kun nykykehitys haastaa myyttisen Gesar-kuninkaan ikiaikaisen vallan Tiibetissä. Käsikirjoitus ja ohjaus: Donagh Coleman. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 7.6.2012)

12.8. ja 16.8.
Pariisin testamentit

Esseisti Jaana Seppänen kulkee Pariisin kaduilla ja museoissa. Kaupungissa eletään terrori-iskujen takia jo kolmatta vuotta poikkeustilaa. Konekiväärein varustetut sotilaat partioivat vaikenevine aseineen, mutta linnut laulavat, ja ihmiset nostavat luottavaisina kasvonsa kohti lämmittävää aurinkoa.
Seppänen miettii, millaisia henkisiä testamentteja kaupunki on ihmiselle jättänyt ja kuinka se, mitä on testamentattu, saattaakin muuttua joksikin aivan muuksi: marmoripatsas pronssiksi, elävä luonto kuolleeksi, rehellinen puhe valheeksi, petetty rakkaus väkivallaksi. Taide kuitenkin testamenttaa vapautta ja siitä perinnöstä on pidettävä kiinni. Rodinin marmoriin veistetyt rakastavaiset eivät koskaan kyllästy toisiinsa.
Käsikirjoitus: Jaana Seppänen. Ohjaus: Elli Salo. Äänisuunnittelu: Juhani Liimatainen. Esiintyjä: Jaana Seppänen.

19.8. ja 23.8.
Småland

“Isä oli viiden kun lähti Ruotsiin. Halusi kuulemma itse lähteä kun Kapulaisen Paavokin lähtee.”

Millaisia jälkiä sotalapsuus jättää lapseen, entä periytyvätkö sankaruus, reippaus, pelot ja haavoittuvuus jälkipolville? Teoksessa fiktiivinen ja dokumentaarinen, menneisyydessä ja nykyhetkessä etenevät matkat yhdistyvät kertomukseksi erään perheen sotaretkestä; naisen ja tämän lasten tarinaksi selviytymisestä sodan jaloissa. Teoksen keskiössä on Outin isä, joka oli sotalapsena Smålandissa, Outi Rossi ja hänen poikansa.

Käsikirjoitus: Outi Rossi. Ohjaus ja äänisuunnittelu: Outi Rossi ja Hanna-Helena Kinnunen. Uusinta vuodelta 2013.

26.8. ja 30.8.
Yleisö on keisarimme - parrasvaloissa sirkuslainen

Sirkus ei oikeastaan ole ammatti, vaan elämäntapa. Sirkuslaisen elämä on vapaata ja alati liikkeessä, vain talvisin asetutaan paikoilleen jonnekin, hetkeksi. “Helmikuussa jo alkavat ensimmäiset soittelemaan, että milloin lähdetään.” Kiertäminen on veressä.

Sirkus on elämäntapa, joka sitoo sirkuslaisia toisiinsa, muokkaa heistä yhteisön tai heimon. Mutta elämäntapa myös eristää heimon jäsenet muista. Sirkuksen lapset käyvät omaa kouluaan, sirkuslaiset pariutuvat usein keskenään. “Hänellä oli kaksi norsua, kun menimme naimisiin.”

Kaikki tehdään lopulta yleisöä varten. “Se kiihoittaa mua.”

Käsikirjoittaja ja kertoja: Helena Holmström. Ohjaus: Pertti Salomaa. Äänitarkkailija: Pirjo Nyman. Uusinta vuodelta 1981.

2.9. ja 6.9.
Kolme katsetta kameraan

Merimaisema
Merimaisema Kuva: Ammattivalokuvaaja Jaana Kotamäki, jaana.kotamaki@pp.inet.fi, 0405250071 radio-ohjelmat

Kolme katsetta kameraan. Kolme erilaista luontokuvaajaa. Kullakin on oma tapansa havainnoida ja tehdä työtään.

Ritva Kovalainen tunnetaan erityisesti puiden ja metsän kuvaajana. Kari Heliövaara on erikoistunut hyönteiskuvaukseen ja Jaana Kotamäki erilaisiin liikkeen rytmeihin.

Kuuntele, sulje silmäsi ja lähde mukaan luontokuvaajan matkaan.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tiina Harpf. Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila. Tuottaja: Hannu Karisto.

9.9. ja 13.9.
Ulossuljettu - Home riisti Emiltä arjen

Dokumentin päähenkilö katsoo ulos ikkunasta
Kuva: Päivi Leino Dokumentin päähenkilö katsoo ulos ikkunasta radio-ohjelmat

Emi täytti taannoin 30 vuotta mutta on jo joutunut etäälle kaikesta - opiskelusta, työstä, parisuhteesta, kodista, riennoista ystävien kanssa. Tavallisesta arjesta hänet karkotti home.
Lisäksi tilannetta synkistää kokemus, että apua ei löydy. Koska homesairaudet eivät näy laboratoriokokeissa, vaivat leimataan usein korvien väliin. Samaan aikaan taustalla häämöttävät isot rahat.
“Olemme homesairauksien osalta samassa tilanteessa, kuin ilmastomuutoksen kanssa oltiin viitisen vuotta sitten”, Emi arvelee. “Mitä väistämättömämpi ja hirvittävämpi se totuus on, sitä raivokkaammin sitä yritetään kieltää. Mutta totuus pihahtaa pian väistämättä esiin - ja se hetki on lähellä.” ​​

Päivi Leinon radiodokumentti kertoo, millaista on elämä, jota rajaavat homeelle altistumisen seuraukset. Miten elämä järjestyy?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino. Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Tuottaja: Hannu Karisto.

16.9. ja 20.9.
Panta jalassa

Nuori mies seisoo kaltereiden takana
Risto Miinalainen ennen vankilaan ilmoittautumistaan. Nuori mies seisoo kaltereiden takana Kuva: Aseistakieltäytyjäliitto radio-ohjelmat

Miltä tuntuu joutua vankeuteen siksi, että ei halua osallistua isänmaan puolustukseen asein tai siviilipalveluksessa. Miksi jotkut valitsevat vankeuden vakaumuksensa vuoksi?
Panta jalassa -dokumentti seuraa kahta totaalikieltäytyjää puolen vuoden rangaistuksensa ajan. Miehet ovat saaneet tuomion, koska ovat kieltäytyneet sekä asepalveluksesta että siviilipalveluksesta. Toinen kärsii rangaistusta kotonaan ja toinen Suomenlinnan avovankilassa. Molempien rangaistusta valvotaan jalkapannan avulla.

Dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Helena Itkonen. Äänisuunnittelu: Jukka Herva ja Kai Rantala. Tuottaja Hannu Karisto.

23.9. ja 27.9.
Kettutytöt 1995

Ohjajaa Janne Junttila ja näyttelijä Maija Andersson lukevat studiossa keskusrikospoliisin esitutkinnan pöytäkirjoja.
Ohjajaa Janne Junttila ja näyttelijä Maija Andersson lukevat keskusrikospoliisin esitutkinnan pöytäkirjoja. Kuva: Outi Vuoriranta. Ohjajaa Janne Junttila ja näyttelijä Maija Andersson lukevat studiossa keskusrikospoliisin esitutkinnan pöytäkirjoja. radio-ohjelmat

Toukokuussa 1995 vaaleanruskea Mazda 323 lähti Pietarsaaresta kohti Uuttakaarlepyytä. Autossa oli kolme alle 20-vuotiasta nuorta ystävystä: Mia, Kirsi ja Minna. He etsivät Pohjanmaan valoisassa kesäyössä turkistarhoja. Kun sopiva löytyi, kolmikko hiipi varjo- taloille, joiden häkeissä oli vieri vieressä tarhakettuja. Nuoret ryhtyivät avaamaan häkkien ovia kovalla kiireellä. Mukana olleita voimapihtejä ei tarvittu. Varjotalon päätyyn he sprei- jasivat uhmakkaita iskulauseita: "Sota on alkanut", "Tulemme takas". Kolmikko teki iskuja neljälle tarhalle kahtena yönä. Tyttöjen tietämättä tarhaiskuista oli tullut valtakunnan ykkösuutinen. Media puhui terroristeista ja näytti kuvia kuolleista pennuista. "Kettutytöistä" tuli muutamassa päivässä käsite. Keskusrikospoliisi otti tutkinnan itselleen ja ryhtyi etsimään tekijöitä. KRP otti kiinni Mian ja Minnan, ja kuulusteli myös pietarsaarelaista Kirsiä. Janne Junttilan radiodokumentissa kuullaan näyttelijöiden lukemana mitä kuuluisa tyttökolmikko kertoi poliisin kuulusteluissa. Kuka murtuu ensin? Haastateltavana on myös nyt yli 40-vuotias Mia Takula.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Janne Junttila. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto. Lukijoina: Outi Vuoriranta, Maija Andersson ja Janne Junttila.

30.9. ja 4.10.
Elämästä kuolemaan - valaistumisia Sambiassa

Miranda Austin nojaa junan ikkunaan
Miranda Austin nojaa junan ikkunaan Kuva: Janette Leino todellisia tarinoita, elämästä kuolemaan

Koskaan ei voi tietää etukäteen, millaisten kokemusten äärelle juna Afrikassa voi viedä, mutta ilman tarinoita sieltä on vaikea palata takaisin. Dokumentin kertojana on Janette Leino, esiintyjinä Miranda Austin ja Janette Leino. Kaksi tarinaa kietoutuu yhteen, kun Janette Leino lähtee ensimmäisessä radiodokumentissaan seuraamaan sairaanhoitoalan opiskelijan Miranda Austinin työharjoittelua Sambiaan. Matkaa tehdään yhdessä ja erikseen eikä haasteilta vältytä etenkään, kun molemmat heistä ovat ensi kertaa Sambiassa tekemässä jotain, mitä eivät ole aikaisemmin tehneet. Ohjelmassa kuullaan, kuinka matkanteko määränpäähän sujuu sekä molempien mietteitä omasta työstään uudessa toimintaympäristössä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Janette Leino. Äänisuunittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto. Uusinta. Ensilähetys 5.10.2017

7.10. ja 11.10.
Ihmeseinä eli rakkaudesta Oasikseen

kaksi Oasis-fania
kaksi Oasis-fania radio-ohjelmat

”Älä kuuntele tota bändiä, se on mun bändi!” Tosifani rakastuu ihailemaansa kohteeseen niin syvästi, että idolista voi olla jopa mustasukkainen. Fanittamisen kautta nuori ihminen saa kohteen uusille, kehittyville tunteileen ja kaukaisen ystävän, joka auttaa nuorta kasvamaan ja kiinnostumaan maailmasta ja elämästä. Aikuisellakin iällä voi löytyä uusi fanikohde, joka esimerkiksi musiikillaan mullistaa sekunnissa ihmisen tunteet.
Millainen on sitten tosifani, mitä hän on valmis idolinsa eteen tekemään ja uhraamaan, millaisiin tunnemyrskyihin fanittaminen johtaa ja miksi ihmiset ihastuvat johonkin tavoittamattomaan kohteeseen fanaattisesti ja vakavasti? Vastauksia antavat brittiläisen Oasiksen kiihkeät rakastajat ja fanittajat. Oasis on yksi aikakautemme suurimmista ja tunnetuimmista bändeistä ja musiikillisista ilmiöistä, jonka suosion huippu osui 90-luvulle. Oasiksen suurin hitti Wonderwall on noussut Britanniassa epäviralliseksi kansallislauluksi ja se lyö edelleenkin ilmat keuhkoista ja polvet veteläksi myös bändin suomalaisilta faneilta.

14. 10. ja 18.10.
Äitini on alien

grafiikkaa
grafiikkaa radio-ohjelmat

Miten suhtautua äitiyteen ilmastonmuutoksen aikakaudella? Ihmislajin jatkaminen tuntuu ristiriitaiselta, kun elämä maapallolla on vaakalaudalla lajimme toiminnan johdosta. Äitini on alien kysyy, millaiseen suuntaan ihmiskäsityksemme on muuttumassa automatisaation ja ekologisen murroksen myötä ja miten se vaikuttaa ajatuksiimme lisääntymisestä.

Dramaturgi Elina Minn etsii vastauksia lajienvälisestä huolenpidosta. Jos ei saa lapsia, voiko kompostiaan rakastaa yhtä pyyteettömästi? Make Kin, Not Babies! julistaa ekofeministinen teoreetikko Donna Haraway ja kehottaa meitä lisääntymisen sijaan etsimään sukulaisuuksia muista elävistä olennoista. Harawayn spekulatiiviset visiot kuljettavat kohti kiehtovaa ja tuntematonta maastoa, jossa ainoastaan monilajinen yhteistyö voi mahdollistaa elämän jatkumisen vaurioituneella planeetalla.

Radioessee pohtii äitiyden teemaa suhteessa Alien-elokuviin, joissa Sigourney Weaverin esittämä ikoninen toimintasankari Ellen Ripley taistelee holtittomasti sikiävää ja väkivaltaista Alien-kuningatarta vastaan. Alien-äiti vie meidät maastoon, missä elämä näyttäytyy radikaalisti vieraana.

Käsikirjoitus ja puhuja: Elina Minn Ohjaus: Elli Salo Äänisuunnittelu: Johannes Vartola Kuraattori: Saara Kanerva Tamminen Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen Kuva: Elina Minn.

21.10. ja 25.10.
Jürgensonin taajuus

kelanauhuri
kelanauhuri radio-ohjelmat

“Jos kuiskaukset tarttuvat nauhalle, ne eivät ole minun kuvittelemiani vaan todellisia.”

Vuonna 1959 oopperalaulaja Friedrich Jürgenson vetäytyy kesämökilleen Etelä-Ruotsiin kelanauhurin kanssa äänittääkseen linnunlaulua. Nauhalle tarttuu selittämättömiä ääniä, jotka muistuttavat ihmisen puhetta. Vuosien mittaan Jürgenson nauhoittaa tuhansia viestejä ja kehittelee tekniikkaa joka nimetään EVP:ksi (electronic voice phenomena). Jürgensonin mukaan EVP todistaa, että pystymme kommunikoimaan tuonpuoleisen kanssa - kuolema ei ole kaiken loppu.

Äänellä on kyky lävistää, sijaita aineellisen ja aineettoman rajalla. Radioessee kysyy, voiko teknologia toimia meidän ja jonkin meille vielä tuntemattoman välikappaleena. Kuulemmeko haamuäänissä jonkin todellisuuteemme vaikuttavan luonnonilmiön, vai ovatko ne omien ajatustemme ja kaipuumme ilmentymiä?

Käsikirjoitus: Katja Lautamatti & Kirsi Korhonen. Ohjaus: Katja Lautamatti. Äänisuunnittelu: Kirsi Korhonen. Dramaturgia: Riikka Pelo. Kuraattori: Saara Kanerva Tamminen. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.

28.10. ja 1.11.
Lähde - surma menee suota myöten

auringon kajastus
auringon kajastus radio-ohjelmat

Pohjanmaan Isossakyrössä sijaitseva Leväluhdan lähde on ikiajat kätkenyt sisäänsä rauta-ajalla eläneitä vainajia. Jo 1600-luvulla kirkkoherra Alftanus kirjoitti lähteestä nousevista ihmisen luista, ja kalmistoa on tutkittu vuosisatojen ajan. Kattavaa selitystä siitä miksi ja keitä soistuneeseen lähteeseen on haudattu, ei kuitenkaan ole onnistuttu löytämään.

Taiteilijakollektiivi Honkasalo-Niemi-Virtanen on käsitellyt Leväluhdan lähdettä laajassa poikkitaiteellisessa teoskokonaisuudessa työskennellen yhdessä tieteentekijöiden kanssa. Tämä binauraalinen radioessee kurottaa uudesta, äänellisestä näkökulmasta kohti lähdettä ja sinne haudattua muinaisihmistä.

Lähde - surma menee suota myöten pohtii kriittisesti vallitsevaa kuolemankulttuuriamme ja tutkii ajassamme näkymättömäksi tehtyä kuolemaa. Essee sukeltaa polveilevaan rihmastoon kirjoja ja arkistoita, etsien vastauksia asiantuntijoilta sekä paikoista kuten entisestä ruumiinavaussalista, krematoriosta ja rauta-aikaisesta suokalmistosta. Tieteellisten näkökulmien rinnalle nousevat tekijöiden omakohtaiset ja ruumiilliset havainnot läsnä- ja poissaolosta. Runouden ja historian kerrosten kautta avataan ehkä henkilökohtaisinta ja koskettavinta kysymystä kaikista: kuoleman mahdottomuutta.

Binauraalinen kokemus saavutetaan parhaiten kuulokkeilla kuunneltaessa.

Konsepti, käsikirjoitus ja ohjaus: Honkasalo-Niemi-Virtanen Äänisuunnittelu: Tatu Nenonen Esiintyjät: Felicia Honkasalo, Akuliina Niemi, Sinna Virtanen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Patrik Lassus, arkeologi Anna Wessman Kuraattori: Saara Kanerva Tamminen Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.

4.11. ja 8.11.
Solo Mama

grafiikkaa jossa ohjelman nimi
grafiikkaa jossa ohjelman nimi Kuva: YLE / Mira Gartz radio-ohjelmat

Mies, kaksi lasta, omakotitalo, auto ja ehkä koirakin. Nämä olivat Minnan haaveita lapsuudesta asti. Vuodet vierivät ja matkalla oli pitkiä, hyviä parisuhteita. Biologinen kello alkoi tikittää. Miehellä oli jo lapsia edellisestä suhteesta, eikä toive yhteisestä lapsesta kohdannut. Ajatus lähteä hankkimaan lasta yksin kypsyi Minnan mielessä pitkään, mutta lopulta hän oli täysin varma asiasta. Vaikka päätös tarkoitti parisuhteen loppumista, unelma omasta lapsesta oli liian suuri sivuutettavaksi. Mutta – vaikka suuri päätös on tehty, asiassa on vielä monta mutkaa. Tällä matkalla kaikki ei ole itsestä kiinni. Onko luonto Minnan puolella vai onko ehkä jo liian myöhäistä? Dokumentti Solo Mama kertoo oman lapsen kaipuusta, unelmista, sinnikkyydestä, uhrauksista, kasvamisesta, perhesuhteista, ystävyydestä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Mervi Leino. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

11.11. ja 15.11.
Olga - pakolainen 1918

Sitten se Lenin sanoi sellaista, että ”Ja minä vien tämän minun idean läpi ja vaikka minä menen pirun kanssa liittoon, mutta läpi se mennään”.”
Olga - pakolainen 1918 on vaikuttava silminnäkijäkuvaus Venäjän vallankumouksesta ja sen kuohunnasta Pietarissa. Dokumentin keskiössä on uutisankkuri Eva Polttilan äidin äidin, Olga Polttilan tarina ja ennen julkaisematon haastattelu, jossa hän kertoo perheensä kohtalosta ja pakomatkastaan Suomeen. Olgan kirjeisiin kirjaamat muistot piirtävät terävästi esiin vallankumousvuonna Pietaria riivanneen nälän, levottomuudet ja sodan kurimuksen, sekä toisaalta Olgan varakkaan perheen aseman muuttumisen. Olgan tarina tarjoaa henkilökohtaisen näkökulman sekä sadan vuoden taakse, että tämän päivän keskusteluun pakolaisuudesta. Dokumentin kertojana on Eva Polttila. Kirjeiden äänenä kuullaan Kaija Pakarinen. Runoilija Arvo Turtiaisen anopilleen Olgalle kirjoittaman ennen julkaisemattoman runon lukee Ville Tiihonen. Olgan 80-luvulla nauhoitetun haastattelun on toimittanut Juhani Ikonen.

Dokumentin on ohjannut ja käsikirjoittanut Veera Ikonen. Äänisuunnittelija: Kai Rantala. Tuottaja Hannu Karisto.

18.11.ja 22.11.
Viroa suomalaissilmin

majatalo Virossa
majatalo Virossa Kuva: Riikka Rahi radio-ohjelmat

Viro juhlii tänä vuonna tasavaltana olonsa 100-vuotispäivää. Eteläinen naapurimaa ja sukulaiskansa on näyttäytynyt suomalaisille pitkään pikkuveljenä, joka taapertaa Suomen kehityksen vanavedessä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Viro on saavuttanut Suomea viimeisimmän itsenäisyytensä jälkeen huimasti erityisesti taloudellisesti ja teknologisesti. Aikaisemmin virolaiset muuttivat Suomeen töiden perässä – nyt suomalaiset perustavat Viroon yrityksiä ja nuoret kansoittavat virolaisia korkeakouluja. Virossa pitkään asuneet Jorma Rotko sekä Tiina ja Kimmo Linkama ovat todistaneet siis hurjaa muutosta ihan lähivuosinakin. He kertovat näkemästään kehityksestä ja siitä, millaista suomalaisen elämä on tämän päivän Virossa. Käsikirjoitus ja ohjaus: Riikka Rahi. Äänisuunnittelija: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

25.11. ja 29.11.
Tuhoisan rakkauden kaava

grafiikkaa, nainen ja salamoiva taivas
grafiikkaa, nainen ja salamoiva taivas Kuva: Saara Paasikivi todellisia tarinoita, tuhoisan rakkauden kaava

Ohjelma kertoo kertoo Siljan, Katariinan ja Hannelen tarinan väkivaltaisesta parisuhteesta. Vaikka kokija on eri, väkivalta seuraa samaa kaavaa. Dokumentti kertoo, miksi väkivaltaisen kumppanin jättäminen ei ole helppoa ja miten henkinen väkivalta vaikuttaa syvästi väkivallan
kokijan ajatuksiin itsestään.

Toimittaja Katriina Raine, äänisuunnittelu Kai Rantala, tuottaja Hannu Karisto. Uusinta, ensilähetys 28.9.2017.

2.12. ja 6.12.
Sulamisvesissä

Henkilö seisoo kaukana kalliolla pukeutuneena valkoiseen takkiin katsoen kauas horisonttiin.
Henkilö seisoo kaukana kalliolla pukeutuneena valkoiseen takkiin katsoen kauas horisonttiin. Kuva: Kaisa Kortekallio kalliot,Radio Variaatio

Voiko ilmaston lämpenemisen kokea kehossaan? Hengitän jäätä kuin rakastettua, joka on huomenna lähdössä. Kun Arktis sulaa, paljastuu jäähän sitoutunutta mikromuovia, esihistoriallisia viruksia, kauppareittejä, öljy- ja kaasuvarantoja. Ja paljastuu muutakin: riippuvaisuutemme toisista ihmisistä ja toisista lajeista.

Kukaan ei ole saari – edes saari ei ole saari. Olemme yhteydessä toisiimme, hengittäviä soluja, vettä, joka haihtuu ilmakehään ja valuu valtameriin. Vaikka miljoonat erilaiset kehot kokevat lämpenemisen samaan aikaan kanssani, ajattelen tulevaisuutta yksin. En uskalla puhua planetaarisista muutoksista vastaantulijoiden kanssa, koska jaettuna niistä tulisi enemmän totta. Ajatteletko sinäkin jäätä, joka sulaa?

”Sulamisvesissä” on henkilökohtaisiin äänikirjeisiin perustuva radioessee lämpenemisen ja sulamisen kokemisesta. Se on kirjoitettu ja äänitetty Kuvan Residenssiyhdistys ry:n Utön residenssissä vuorovaikutuksessa saaren sääolosuhteiden kanssa. Lisäksi teoksessa kuullaan sulavia jäätiköitä Islannista ja Norjasta. Radioesseen rinnalla toteutetaan ääni-installaatio Sulamisvesissä II, joka on esillä Archipelago Mountain -ryhmänäyttelyssä Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory -galleriassa 28.11.-12.12.2018. Essee ja installaatio ovat osa Henna Lainisen tohtorin opinnäytetyötä, jota ovat tukeneet Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Taideyliopisto.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Henna Laininen. Äänisuunnittelu: Eero Nieminen ja Henna Laininen. Kuraattori: Suvi Sinervo. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen. Kuva: Kaisa Kortekallio.

9.12. ja 13.12.
Vierasta värähtelyä

Erica-robotti, Iiris Härmä ja Coco istuvat sohvalla vierekkäin.
Kuvassa vas.-oik.androidi Erica, Iiris Härmä ja Coco Minaka Homma. Erica-robotti, Iiris Härmä ja Coco istuvat sohvalla vierekkäin. Kuva: Visa Koiso-Kanttila robotit,Radio Variaatio

“Kanssani täällä on toisenlainen todellisuus. Sinne päästäkseni tarvitsen älypuhelimen, lähettimen, anturin tai sirun. Teknologia kietoutuu meihin ja menee ihon alle, näkymättömiin. Ihmiskunnalle kehitetään jopa uusia aisteja kuten ultraviolettisäteiden näkeminen ja magneettisen pohjoisen tunteminen kehossa. Omat salaisuutemme alkavat paljastua meille itsellemme, kun tekoälyn avulla voimme muuttaa ajatuksia kuviksi.

Vaikka olen suhtautunut digitaaliseen murrokseen ja tekoälyn kehitykseen yhtä luonnollisesti kuin vaihtuvaan vuodenaikaan, nyt tuntuukin erilaiselta. En ihan näe kaikkia värejä tai huomaa muutoksia ja merkkejä, en ehkä osaa edes katsoa oikeaan suuntaan.

Haluan ymmärtää, mitä täällä tapahtuu. Siksi matkustin tapaamaan tekoälyn kehittäjiä, huippututkijoita, ihmisten mikrosiruttajaa ja kyborgi Neil Harbissonia, joka puhuu itsestään translajisena, osana teknologiaa. Tapaan Erican, joka on robotti. Mitä Erica ajattelee kuolemasta? Mikä on hänen tehtävänsä täällä, ihmiskunnan kanssa?”

Radioessee Vierasta värähtelyä kertoo ihmisen ja teknologian sulautumisesta ja kysyy, mitä on elää ihmisenä täällä. Teos on syntynyt osittain niistä tilanteista, joita Iiris Härmä on kohdannut kuvatessaan uutta dokumenttielokuvaansa Outouden laakso (Guerilla Films, 2019).

Käsikirjoitus ja ohjaus: Iiris Härmä. Äänisuunnittelu: Jukka Herva. Kuraattori: Suvi Sinervo. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen. Kuva: Visa Koiso-Kanttila.

16.12. ja 20.12
Kohta rakkaus loppuu

Tiiliseinään on jäljitelty kuvankäsittelyllä kirjoituksia ja naisen kasvot.
Tiiliseinään on jäljitelty kuvankäsittelyllä kirjoituksia ja naisen kasvot. Kuva: Terhikki Kataja Graffiti,Radio Variaatio

Mitä näkymätöntä jää valmiiksi kirjoitetun rakkausspektaakkelin taakse? Mitä yhteistä on algoritmin valinnalla, hyönteisellä ja rakkaudella? Mitä tarkoittaa "olla jonkun kanssa”?

“Sukupolveni elää rakkauden dystopiaa vuonna 2018. Olemme siinä saumassa, jossa rakkaustarinasta pitää luopua. Se on ihanaa ja kamalaa, vapaata, turvatonta ja pelottavaa. Samalla kuitenkin tiedän, että omat lapsenlapseni tulevat ihmettelemään minun aikani käsitystä rakkaudesta, koska se on niin poissulkeva.

Olen itsekin ollut mukana pilaamassa rakkautta – kuinkas muuten kuin rakastumalla myös toiseen, jolle olin toinen.

Rakastuminen on kriisi ja muutos, joka kääntää koko kehon uuteen asentoon. Samalla se on luonnonvoima, arvaamaton ja hallitsematon. Se on satuun taivutettu ja tarinaan taipumaton. Se on hormoneja, kulttuuria, evoluution tuottama henkiinjäämistuote – jatkuva muutos. Ja juuri siksi rakkaus on vain mielikuva, kuin unta, josta herään.”

Nimim. Terminatorgirl87

Käsikirjoitus ja ohjaus: Suvi Tuuli Kataja ja Aino Kivi. Äänisuunnittelu: Suvi Tuuli Kataja. Kuraattori: Suvi Sinervo. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen. Kuva: Terhikki Kataja

23.12. ja 27.12.
Samoran lapset

Sukellus Afrikkaan ja maputolaisten räppärien maailmaan.

Käsikirjoitus: Janne Juhana Rantala. Ohjaus: Eero Nieminen ja Manuel Pinto. Äänisuunnittelu Eero Nieminen. Äänittäjä Macoo. Esiintyjät:: Manuel Pinto, Horacio Guiamba.

30.12. ja 3.1.
Urotöistä rangaistuspoteroon

Mauno Kenttämaa
Mauno Kenttämaa Kuva: Juhani Kenttämaa Todellisia tarinoita,Urotöistä rangaistuspoteroon

Toisen maailmansodan vaietusta todellisuudesta kertoo suorasanainen sotaveteraani Mauno Johannes Kenttämaa.Karun lapsuuden, jatkuvan puutteen ja armottomien tukkisavottojen
koulima ylitorniolaismies joutui yli kuudeksi vuodeksi sotimaan ja vietti parhaan ikänsä rintamalla.Upseerien mielivaltaisten käskyjen vastustaminen näytti Kenttämaalle
sota-ajan armeijan irvokkaan puolen. Tilanne tulehtui niin pahasti, että hän päätyi Karjalan kurikomppaniaan simputettavaksi. Radiodokumentissa 99-vuotias Kenttämaa kertoo elävästi ja yksityiskohtaisesti, miten sodassa oli välillä vaikea erottaa kummat olivat pahempia vihollisia, neuvostojoukot vai omat esimiehet. Ohjaus ja käsikirjoitus: Juhani Kenttämaa, äänisuunnittelu: Katja Kostiainen, tuottaja: Hannu Karisto. Uusinta, ensilähetys 26.10.2017.

Kuuntele Radio Variaatiota:

Radio Variaatio Yle Areenassa

  • Pyhyyden sanoittaminen on vaikeaa

    Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä.

    Kuuntelin radio-ohjelmaa pyhyydestä toukokuisena torstaina. Jäin miettimään, mitä pyhyys oikein on. Milloin viimeksi itse käytin sanaa pyhä tai kuulin jonkun toisen käyttävän sitä? Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä. Useimmille pyhiä asioita ovat rakkaus, läheiset ihmiset, rauha, turvallisuus, koti ja ihmisarvo.

  • Säveltäjät ja kirjoittajat tutkivat radioesseesarjassa energia- ja tavaratuotannon muutosta

    Kolmiosainen Tieto, valta, muutos -radioesseesarja

    Energia- ja tavaratuotantoon liittyvästä muutostarpeesta vallitsee maassamme kohtalainen yksimielisyys: molemmat on pantava uusiksi. Ongelma on kuitenkin laaja ja monimutkainen ja sitä tarkastellaan Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin 19.5. - 2.6.2019 kuultavassa kolmessa radioesseessä. Kipukohtia: tietoa, valtaa ja muutosta tutkii kolme eri säveltäjää ja kirjoittajaa.

  • Kesän kynnyksellä - toivo musiikkia Sävel on vapaa -ohjelmaan

    Toivoa voi jo nyt!

    Toukokuun Sävel on vapaassa lauantaina 18.5. klo 19.02 soi konserttimusiikki laidasta laitaan. Voit lähettää toiveesi jo etukäteen alla olevalla lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen savel.vapaa@yle.fi. Kirjoita viestiin puhelinnumerosi sekä mahdollisimman tarkat tiedot toiveestasi. Halutessasi voit myös kertoa miksi haluaisit kuulla juuri kyseisen kappaleen.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?