Hyppää pääsisältöön

Tositelevisiota, maailmanlaajuisia uhkia ja miehen kriisi - näihin kirjoihin kiteytyy 2000-luku

Lukulista 2000-luvulle
Lukulista 2000-luvulle Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,2000-luku

Vuosituhannen ensivuosikymmenen tragedioita olivat New Yorkin terrori-isku, Intian valtameren maanjäristystä seurannut tsunami sekä Suomen koulusurmat. Kirjallisuus kertoi Neuvostoliiton romahduksesta, lamasta, tositelevisiosta, maahanmuutosta, tulevaisuuden uhkakuvista ja miehenä olemisen vaikeudesta. Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Tutustu 2000-luvun lukulistaan!


Teksti: Seppo Puttonen ja Joni Pyysalo

Neuvostoliiton hajoaminen vapautti

Neuvostoliiton hajoaminen näkyi monessa 2000-luvun alun romaanissa, väkevimmin aiheeseen tarttui Sofi Oksanen. Romaani Puhdistus, joka ilmestyi Stalinin lehmien (2003) ja Baby Janen (2005) jälkeen, kuvaa koskettavasti naisen alistettua asemaa, yksittäisen perheen kohtaloja ja valtakoneiston moraalittomuutta neuvostoajan Virossa. Kolmen sukupolven tarina ulottuu 1930-luvulta 1990-luvulle, ja naisten itsenäisyyden voi nähdä Viron metaforana. Vuosikymmenen myydyimpiin kotimaisiin romaaneihin kuuluva romaani on käännetty yli 40 kielelle, ja se voitti muun muassa Finlandia- ja Runeberg-palkinnot sekä Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon.

Myös Lars Sund kuvasi Neuvostoliiton romahdusta Pohjanmaa-eepoksen päätösosassa Eerikin kirja (2003, suom. Liisa Ryömä). Romaanin nimihenkilö seuraa Yhdysvalloissa CNN-uutiskanavalta Gorbatshovin ilmoitusta Neuvostoliiton hajoamisesta ja kylmän sodan päättymisestä. Sund käsittelee maailman muutosta ja suomalaisten asenteiden kehitystä suomenruotsalaisen Siklaxin yhteisön kautta.

Terrorismi, ympäristötuhot ja tulevaisuudenkuvat

Huoli terrorismin kasvusta ja tulevaisuuden uhkakuvista, kuten vakavista ympäristöriskeistä, näkyy tieteiskirjailijana aloittaneen Risto Isomäen romaaneissa. Romaanissa Litium 6 (2007) Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset joutuvat hälytystilaan, kun vaarallisen määrän litium 6-isotooppia haltuunsa saaneet terroristit aktivoituvat eri puolilla maailmaa. Terroristeja vastaan käy myös suomalaissyntyinen agentti Lauri Nurmi.

Leena Krohn kirjoittaa Mehiläispaviljongissa (2006) sirpaloituneesta maailmasta, joka on yhtenäiskulttuurin sijaan hajautunut alakulttuureihin ja erilaisiin yhteisöihin. Romaanin mukaan kaikille ihmisille ei enää ole olemassa samaa, yhteistä todellisuutta. Kirjan kertojahahmo liittyy rappeutuneessa Mehiläispaviljongissa kokoontuvaan Vaihtuvan todellisuuden kerhoon.

Tositelevisio vyöryy koteihin

Tutkija Veijo Hietalan mukaan media alkoi korostaa 2000 -luvun alussa tunteita ja elämyksiä, mikä näkyi tositelevisio-ohjelmien äkillisessä suosiossa. Selviytymis- ja seikkailuohjelmat alkoivat Suomessa vuonna 2001 ja Big Brother -formaatti tuli Suomeen vuonna 2005. Kirjailija Arto Salminen oli perehtynyt Euroopan televisio-ohjelmiin ja ennakoi romaanissa Kalavale (2005) tositelevision vaikutuksia. Romaanissa Itä-Helsingin työttömiä värvätään tosi-tv-ohjelmaan Auschwitz, jossa heidät jaetaan vartijoihin ja vankeihin. Salmisen fiktio muuttui todeksi vuonna 2015, kun vastaava tosi-tv-ohjelma toteutettiin tšekkiläisellä tv-kanavalla.

Romaani kuvaa myös siirtymää teollisesta tavaratuotannosta mielikuvateollisuuteen, ja sen terävä aikalaiskritiikki kohdistuu median yleiseen muutokseen ja siihen, miten julkisuus saa ihmisen myymään periaatteensa. Kuusi romaania julkaissut Salminen menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen vuoden 2005 lopulla.

Nousukausi jakoi yhteiskuntaa

Suomen bruttokansantuote kasvoi kohisten 2000-luvun alussa, ja nousukautta vauhditti maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi nousseen Nokian menestys. Työmarkkinat olivat muuttumassa nopeasti, pätkätyöt lisääntyivät ja osa yhteiskuntatutkijoista varoitti uudenlaisen köyhälistön synnystä. Dramaturgi, kirjailija Reko Lundán oli jo näytelmäteksteissään kirjoittanut syrjäytyneistä. Romaanissa Rinnakkain (2004) hän kuvaa nousukautta ja keskiluokkaisia ihmisiä, jotka puolustavat työllä ansaitsemaansa idylliä ja vastustavat suunnitelmaa perustaa kotinsa lähelle asunnottomien asuntola. NIMBY-ilmiöitä (not in my back yard eli ei minun takapihalleni) oli jo nähty Helsingissä. Reko Lundán menehtyi aivokasvaimeen vuonna 2006.

Koulutus ei taannut enää 2000-luvulla hyvää työpaikkaa, mitä kuvasi Jusa Peltoniemen, dramaturgikoulutuksen saaneen kirjailijan teos Jäähyväiset sukuromaanille (2000). Romaanissa kuuden laudaturin ylioppilas päätyy markettiin myymään romanialaisia alusvaatteita, ja työelämän murrosta, Suomen talouden rakennemuutosta ja liittymistä EU:hun kuvataan raadollisesti. EU-komission puheenjohtajan Jacques Delorsin vierailua Kokkolassa juuri ennen EU-kansanäänestystä seurataan ilkikurisella kertojaäänellä.

Maahanmuutto ja köyhyys

Myös Maarit Verrosen novellikokoelma Normaalia elämää (2009) kuvaa eriarvoistumista, tuloeroja ja muukalaisvihaa. Aiemmin normaalilta näyttäytyvä elämä onkin yllättävän epänormaalia ja paljastaa ihmisen todellisen luonteen ja asenteet. Suomi oli maailmantalouden mukana ajautunut lamaan, arvot olivat murroksessa ja suhtautuminen muualta tulleisiin kiristyi.

Maahanmuutto ja vihamielinen suhtautuminen muualta tulleisiin ihmisiin on ollut teemana myös useissa Jari Tervon kirjoissa alkaen romaanista Suomemme heimo (2001). Rovaniemeltä kotoisin oleva kirjailija oli tietoinen kotikaupunkinsa palloseuran afrikkalaisvahvistuksista, joita romaanin eläkkeellä oleva rakennusmestari ei hyväksy. Yhdenpäivänromaanissa suomalaiset pikkurikolliset möhlivät vauvansieppaussuunnitelmansa.

Miehenä olemisen vaikeus

Kirjailija Kari Hotakainen oli jo romaaneissa Syntisäkki (1995), Klassikko (1997) ja Iisakin kirkko (2004) kirjoittanut miehen roolimallin muutoksen aiheuttamasta tuskasta. Hotakainen oli ilmeisesti tehnyt saman havainnon kuin kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen, joka päätteli tutkimuksessaan Lähiö (1982) miehen joutuneen kaupunkeihin kohdistuneen muuttoliikkeen myötä kriisiin, kun perheen sisäistä valtaa siirtyi yhä enemmän naiselle. Juoksuhaudantien (2002) Matti Virtanen on uuden ajan kotirintamamies, joka opettelee tekemään ruokaa ja siivoamaan paremmin kuin vaimonsa. Vanhat asenteet eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja Matti erehtyy käyttämään väkivaltaa. Vaimo lähtee juuri kun Raimo Helminen pitää kiekkoa siniviivalla. Matti yrittää saada vaimonsa ja lapsensa palaamaan hankkimalla rintamamiestalon. Pakkomielteisestä yrittämisestä kertova romaani sai Finlandia-palkinnon ja Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon.

Kirjojen Suomen suositukset 2000-luvulta:

Linkistä pääset kirjan esittelysivulle, joista löydät myös kirjaan liittyviä radio- ja tv-ohjelmia.

Artikkelia muokattu 11.1.2018: Maininta e-kirjoista poistettu lukuoikeuksien umpeuduttua.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Kirjojen Suomi