Hyppää pääsisältöön

Katso video! Kuiva kuusi on pelottavan tehokas sytyke – viisi vinkkiä turvalliseen jouluun

palava tulitikku lähikuvassa
palava tulitikku lähikuvassa Kuva: Yaoqi LAI / Unsplash Yle Tiede,joulu

Kynttilät, ulkotulet ja takkatuli luovat tunnelmaa. Siksi kodeissa on joulun aikaan elävää tulta enemmän kuin muulloin. Joulu- ja tammikuu ovatkin tulipalojen kokonaismäärillä mitattuna vuoden vaarallisimmat kuukaudet.

Joulukuussa rakennuspaloja syttyy keskimäärin 16 kertaa päivässä, niistä 9 on asuinrakennuksia.

Listasimme viisi vinkkiä paloturvallisempaan vuodenvaihteeseen. Niistä ensimmäinen on melkoinen yllätys!

Kastele joulukuusta – hengissä pysyy paitsi kuusi, myös ihmiset!

Yhdysvaltain kansallinen standardoinnin ja teknologian laitos NIST on julkaissut pysäyttävän videon, joka näyttää, miten pelottavan hyvä sytyke kuivahtanut kuusi on.

Videolla nähdään, että siinä missä kuivahtanut kuusi on ilmiliekeissä parissa sekunnissa ja liekit nuolevat kattoa jo viidessä sekunnissa, hyvin kasteltu kuusi vasta savuttaa 20 sekunnin kohdalla.

Kaikkihan me tiedämme, että märkä puu ei syty. Siksi kuusen vesihuollosta huolehtiminen on todellinen paloturvallisuusteko. Tänä vuonna voit ajatella, että kuusta kastellaan, jotta se pysyy hengissä – ja jotta kodin asukkaat pysyvät myös!

Pelastusopiston tilastojen mukaan 30 prosenttia joulukuun tulipaloista syttyy joulunpyhinä. 24.-26.12. pelastuslaitokset hälytetään keskimäärin 18 rakennuspaloon päivässä. Niistä 11 on asuinrakennuksia.

Mieti, miten ja mihin asettelet kynttilät ja ulkotulet!

– Monet asettelevat ulkotulia puisille portaille tai puisille tai muovisille pöydille. Palamisen loppuvaiheessa ulkotulen astia kuumenee niin kuumaksi, että se voi helposti sytyttää alla olevan materiaalin. Toisaalta sulanut steariini voi syttyä palamaan nestepalona, jolloin liekki voi olla huomattavan suuri, sanoo palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

kynttilänliekkejä vierekkäin
kynttilänliekkejä vierekkäin Kuva: Gaelle Marcel / Unsplash Yle Tiede

Ja niin kauniita kuin kynttilämeret ovatkin, niin niiden kanssa kannattaa olla varovainen! Pelastusopiston mukaan neljännes kynttiläpaloista syttyy nimenomaan joulukuussa.

– Liian tiheään vierekkäin asetetut tuikut saattavat aiheuttaa tulipaloja. Tuikuissa tilanne muuttuu vaaralliseksi sen palamisen loppuvaiheessa, kun kaikki steariini on sulanut ja peltikippo kuumenee ja lämpötila steariinissa nousee yli syttymispisteen. Silloin kyseessä on nestepalo ja kun tuikkuja on paljon vierekkäin, niin useita voi syttyä samaan aikaan, Latvala varoittaa.

Eikä kynttilöitä kannata koskaan jättää yksin palamaan. Muista sammuttaa ne aina, kun huoneistosta poistutaan tai mennään nukkumaan.

Älä laita palosammutinta pois päältä – vääristä hälytyksistä viis, se voi herättää naapurit apuun!

Moni saattaa jouluruokia kokkaillessaan ja kinkkua paistaessaan laittaa palovaroittimen pois päältä, jotta välttyisi vääriltä hälytyksiltä.

– Vakavissa ihmishenkiä vaatineissa tulipaloissa on usein se tilanne, että palovaroitinta ei ole ollut. Jouluna myös kulutetaan alkoholia enemmän kuin muina juhlapäivinä ja se tuo mukanaan omat ongelmat. Aika tyypillistä on, että kokki on nukahtanut kesken keittiövuoronsa, jolloin ruoat palavat pohjaan ja saattavat sytyttää isommankin palon, Latvala varoittaa.

tulen liekki
tulen liekki Kuva: Anthony Rao / Unsplash Yle Tiede

Palovaroitin on esimerkiksi kerrostalossa hyvä jo siinäkin mielessä, se voi hälyttää naapurit apuun, vaikka palavan huoneiston asukas olisikin itse syvässä unessa – syystä tai toisesta.

– Oleellista olisi, että palovaroittimet ovat kunnossa ja niitä olisi myös kaikissa huoneissa missä nukutaan. Yksi palovaroitin isossa huoneistossa ei ole riittävää, palomestari Arto Latvala muistuttaa.

Opettele alkusammutus - pelastuslaitos ei ehdi paikalle 10 minuutissa!

Pelastusopiston tutkimusten mukaan suurin osa kotien tulipaloista olisi helposti sammutettavissa ensimmäisten minuuttien aikana. Tärkeintä on omatoimisuus ja varautuminen onnettomuuksiin, sillä pelastuslaitos ei ole auttamassa alle 10 minuutissa edes isoimmissa kaupungeissa, maaseudusta puhumattakaan.

– Kun pelastuslaitos saapuu paikalle, on palo usein jo niin pitkällä, että vahingot ovat pääsääntöisesti suuret.

– Kannattaa hankkia sammutuspeite. Isoimmissa huoneistoissa ja omakotitaloissa olisi hyvä olla myös kunnollinen käsisammutin. Nykyään markkinoilla on tehokkaita vaahtosammuttimia, joita on yhtä helppo käyttää kuin käsisuihkua. Tilastojen mukaan Suomessa kuitenkin myydään edelleen eniten jauhesammuttimia, joiden käyttö on paljon vaikeampaa. Jo muutaman sekunnin painallus sillä aiheuttaa ison siivousoperaation, Latvala sanoo.

Älä leiki tulella!

– Lasten leikit tulella, sädetikuilla ja uuden vuoden viikolla myös ilotulitteilla ovat aiheuttaneet isojakin paloja. Muista noudattaa ilotulitteista annettuja ohjeita äläkä jätä niitä lasten ulottuville. Ohjeista isommat lapset ilotulitteiden käytöstä ja valvo, ohjeistaa palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

tähtisädetikku kädessä
tähtisädetikku kädessä Kuva: Kelley Bozarth / Unsplash Yle Tiede
Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Tämä on ylivoimaisesti paras keino pitää aivot nuorena – unohda sudokut ja ristisanat

    Liikunta on ylivoimaisesti paras keino pitää aivot nuorena

    Liikunta on ehdottomasti paras keino pitää aivot nuorina ja jopa nuorentaa niitä, sanoo Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen. Maksimaalisen hyödyn aivoille saa käymällä lenkillä kolme kertaa viikossa. - Minua itseäni inspiroi eniten tutkimus, jossa kartoitettiin magneettikuvauksen avulla aivojen vanhenemista.

  • Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

    4-osainen sarja aivojen kehityksestä sikiö- ja vauva-aikana.

    Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

  • Elämän synty on tieteen suurimpia arvoituksia - miten ja missä elämä syntyi?

    Missä liemessä elämä syntyi?

    Elämä sai alkunsa maapallolla noin neljä miljardia vuotta sitten. Todennäköisesti se tapahtui tuliperäisen lämpimän maaston koloissa. Mutta minkälainen liemi sai biomolekyylit rikastumaan tällaiseksi elämäksi, jonka nyt tunnemme? Oliko alkuliemessä vettä vai tarjosiko joku muu hapettomissa oloissa syntynyt liuos otollisemmat olot RNA-pohjaisen elämän syntymiselle?