Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.
Lue lisää:
Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä
Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.
Lue lisää:
Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat
Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.
Lue lisää:
Limingan niityt pelastettiin, ja Oulujoen lohesta tehtiin cocktail
Sakari Topeliuksen aikana Oulussa osoitettiin rohkeutta koskia laskemalla. Nyt kosket on valjastettu ja kuuluisan Oulujoen lohen perimä on menetetty. Oulun kauppahallissa eläkeläismiehet ovat sitä mieltä, että nykyään rohkeutta on se, että menee yksinään vanhainkotiin.
Lue lisää:
Topeliuksen jäljillä: Nykyään Tampereella vahdataan naapurin Reiskaa
Sakari Topeliuksen aikana vuonna 1875 Tammerkoskella seisoi englantilainen onkimassa lohia. Nykyään samasta koskesta kalastetaan istutettuja kirjolohia. Tampereella ei enää uskota Pyynikki-ukkoon, vaan vahtaamiseen.
Lue lisää:
Topeliuksen jäljillä: Punkaharju jatkaa uimistaan kuin suuri vesilintu
Mikään muu maantieteellinen paikka Suomessa ei saanut Sakari Topeliusta niin hartaaksi kuin Punkaharju. Topelius sanoo 142 vuotta sitten julkaistussa Maamme kirjassa, että Punkaharju täyttää mielen kunnioituksella ja kiitollisuudella. Nykypäivän punkaharjulaiset ovat niin tottuneita vesistömaisemiin, etteivät osaisi elää muualla.
