Hyppää pääsisältöön

Kuuntele podcast-sarja eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista

eläimen silmä ja päällä teksti Tiedeykkönen extra
eläimen silmä ja päällä teksti Tiedeykkönen extra Kuva: Yle / Tiede Yle Tiede,Tiedeykkönen Extra

Neliosaisessa podcast-sarjassa pohditaan mistä ihmisen uudet taudit tulevat? Entä mistä vanhat ovat peräisin? Ebola, HIV, zika ym. uudet tartuntataudit on haettu eläinkunnasta. Onko meillä omia tauteja ollenkaan vai ovatko kaikki taudit eläimistä tarttuneita zoonooseja? Kysymyksiin vastaa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Zoonoosit tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin

Ebola, rabies eli vesikauhu, lintuinfluenssa ja muut zoonoosit ovat eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Miksi iso ja vahva ihminen ei kestä zoonooseja, vaan kuolla kupsahtaa helpommin kuin pieni ja heikko lepakko. Mikä selittää sen, että monet eläimet kestävät tauteja, joita ihminen ei kestä. Miten eläinten taudista voi ajan mittaan kehittyä ihmisten tauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen vaikka eläimiä ei olisi mailla halmeilla.

Zoonoosit tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin (kesto 6 min)

Onko lepakko vampyyrin veroinen tappaja?

Vampyyrit ja lepakot liitelevät yössä verta imien ja kuolemaa kylväen ainakin kauhuleffoissa, mutta mitä niistä todellisuudessa tiedetään? Lepakoita ja niiden tappavuutta on tutkittu ihan vakavalla mielellä ja kas, yllätyksiä on löytynyt. Kylki kyljessä lepakkoluolan katossa roikkuvat lepakot ovat mahtava muhimisalusta monelle taudinaiheuttajalle. Ahtaudessa virukset tarttuvat eläimestä toiseen ja muuttuvat moniksi uusiksi versioiksi, joista ärhäkimmät valikoituvat jatkoon. Osa ärhäköistä viruksista onnistuu loikkaamaan lajista toiseen, ja siitä maailmanvalloitus voikin alkaa.

Onko lepakko vampyyrin veroinen tappaja? (kesto 8 min)

Miten lepakon tauti karkasi sivettikissan kautta ihmisen kimppuun eli miten eläinsairaus muuttuu ihmisten vaivaksi?

Onko meillä ihmisen omia Homo sapiensin tauteja ollenkaan? Monet ihmisten taudit ovat peräisin eläimiltä. Ihmisellä on edelleen tapana ängetä liian liki villejä eläimiä. Lähikontaktissa niistä hankitaan uusia tauteja ihmiskunnan riesoiksi. Villieläimiä ei ole syytä metsästää ja nylkeä, jos ei halua hankkia vaivoikseen Ebolaa tai muita zoonooseja.
Muinaiset ihmiset hankkivat meille tauteja myös kesyttämistään hyötyelämistä, mutta se on jo vanha juttu ja niiden kanssa pärjätään. Uudet eläinkunnasta haetut taudit sen sijaan ovat usein tappavia. Miten vanhojen ja uusien tautien kanssa pärjätään?

Miten lepakon tauti karkasi sivettikissan kautta ihmisen kimppuun eli miten eläinsairaus muuttuu ihmisen vaivaksi (kesto 8 min)

Miten ihmeessä meissä on pätkät virusten perimää?

Perimästä näkyy mitä tauteja jo esivanhemmat sairastivat. Sama toimii kärpäsillä, niillä aikaisemmin sairastetut taudit näyttävät vaikuttavat taudinkestävyyteen. Osa perimään jääneestä virusgenomista voi myös toimia ja tuottaa proteiineja ainakin kärpäsillä. Meillä ihmisilläkin on perimässä jälkiä parantuneista taudeista.

Miten ihmeessä meissä on pätkät virusten perimää? (kesto 5 min)

Sarjan on toimittanut Leena Mattila ja äänisuunnittelija on Katja Kostiainen.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?