Hyppää pääsisältöön

Kuuntele podcast-sarja eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista

eläimen silmä ja päällä teksti Tiedeykkönen extra
eläimen silmä ja päällä teksti Tiedeykkönen extra Kuva: Yle / Tiede Yle Tiede,Tiedeykkönen Extra

Neliosaisessa podcast-sarjassa pohditaan mistä ihmisen uudet taudit tulevat? Entä mistä vanhat ovat peräisin? Ebola, HIV, zika ym. uudet tartuntataudit on haettu eläinkunnasta. Onko meillä omia tauteja ollenkaan vai ovatko kaikki taudit eläimistä tarttuneita zoonooseja? Kysymyksiin vastaa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Zoonoosit tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin

Ebola, rabies eli vesikauhu, lintuinfluenssa ja muut zoonoosit ovat eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Miksi iso ja vahva ihminen ei kestä zoonooseja, vaan kuolla kupsahtaa helpommin kuin pieni ja heikko lepakko. Mikä selittää sen, että monet eläimet kestävät tauteja, joita ihminen ei kestä. Miten eläinten taudista voi ajan mittaan kehittyä ihmisten tauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen vaikka eläimiä ei olisi mailla halmeilla.

Zoonoosit tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin (kesto 6 min)

Onko lepakko vampyyrin veroinen tappaja?

Vampyyrit ja lepakot liitelevät yössä verta imien ja kuolemaa kylväen ainakin kauhuleffoissa, mutta mitä niistä todellisuudessa tiedetään? Lepakoita ja niiden tappavuutta on tutkittu ihan vakavalla mielellä ja kas, yllätyksiä on löytynyt. Kylki kyljessä lepakkoluolan katossa roikkuvat lepakot ovat mahtava muhimisalusta monelle taudinaiheuttajalle. Ahtaudessa virukset tarttuvat eläimestä toiseen ja muuttuvat moniksi uusiksi versioiksi, joista ärhäkimmät valikoituvat jatkoon. Osa ärhäköistä viruksista onnistuu loikkaamaan lajista toiseen, ja siitä maailmanvalloitus voikin alkaa.

Onko lepakko vampyyrin veroinen tappaja? (kesto 8 min)

Miten lepakon tauti karkasi sivettikissan kautta ihmisen kimppuun eli miten eläinsairaus muuttuu ihmisten vaivaksi?

Onko meillä ihmisen omia Homo sapiensin tauteja ollenkaan? Monet ihmisten taudit ovat peräisin eläimiltä. Ihmisellä on edelleen tapana ängetä liian liki villejä eläimiä. Lähikontaktissa niistä hankitaan uusia tauteja ihmiskunnan riesoiksi. Villieläimiä ei ole syytä metsästää ja nylkeä, jos ei halua hankkia vaivoikseen Ebolaa tai muita zoonooseja.
Muinaiset ihmiset hankkivat meille tauteja myös kesyttämistään hyötyelämistä, mutta se on jo vanha juttu ja niiden kanssa pärjätään. Uudet eläinkunnasta haetut taudit sen sijaan ovat usein tappavia. Miten vanhojen ja uusien tautien kanssa pärjätään?

Miten lepakon tauti karkasi sivettikissan kautta ihmisen kimppuun eli miten eläinsairaus muuttuu ihmisen vaivaksi (kesto 8 min)

Miten ihmeessä meissä on pätkät virusten perimää?

Perimästä näkyy mitä tauteja jo esivanhemmat sairastivat. Sama toimii kärpäsillä, niillä aikaisemmin sairastetut taudit näyttävät vaikuttavat taudinkestävyyteen. Osa perimään jääneestä virusgenomista voi myös toimia ja tuottaa proteiineja ainakin kärpäsillä. Meillä ihmisilläkin on perimässä jälkiä parantuneista taudeista.

Miten ihmeessä meissä on pätkät virusten perimää? (kesto 5 min)

Sarjan on toimittanut Leena Mattila ja äänisuunnittelija on Katja Kostiainen.

  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.