Hyppää pääsisältöön

Eikö aikaa olekaan olemassa? Avaruusromua 31.12.2017

Seinäkelloja
Seinäkelloja seinäkellot

Enemmän kuin mitään muuta ihmiset ovat aina surreet ajan kulumista. Veden lailla myös aika virtaa peruuttamattomasti. Sitäkään ei voi pysäyttää tai palauttaa tilaan, jossa se on ollut aiemmin.

Näin toteaa kiinalainen professori Yu Dan. Hän sanoo, että filosofille virtaavan joen vesi ei ole pelkkä luonnonilmiö.

Onko olemassa aikaa ilman sisältöä, kysyy ruotsalainen fysiikan professori Bodil Jönsson kirjassaan Ajatusvoimaa, ja vastaa: ei ole. Ilman menneisyyttä, nykyhetkeä tai tulevaa ei ole olemassa muistoja, hän kirjoittaa, ei odotuksia, ei suuntaa.

Ihmiskunta on aina ollut ajan lumoissa, kirjoittaa Carl Honoré kirjassaan Slow - elä hitaammin! Hän sanoo, että ihmiset ovat aina tunteneet ajan läsnäolon ja voiman, mutta he eivät koskaan ole oikein osanneet määritellä sitä.

300-luvulla Pyhä Augustinus mietti mitä aika on. Hän totesi, että niin kauan kuin sitä ei häneltä kysytä asia on selvä, mutta jos hänen pitäisi selittää se jollekin, asia muuttuisi vaikeaksi.

Aikaa käsittelee omalla tavallaan myös Blade Runner 2049:

Jokainen yhteiskunta on kehittänyt tapoja mitata ajan kulumista, toteaa Carl Honoré. Hän kertoo arkeologien uskovan, että 20 000 vuotta sitten jääkaudella eläneet eurooppalaiset metsästäjät laskivat kuunkiertojen väliset päivät kaivertamalla viivoja ja reikiä keppeihin.

Kaikki muinaisen maailman suuret kulttuurit, sumerilaiset ja babylonialaiset, egyptiläiset ja kiinalaiset, mayat ja atsteekit, loivat omat kalenterinsa, hän sanoo. Ja eräs ensimmäisistä asioista, joita Gutenbergin painokoneella painettiin, oli kalenteri vuodelle 1448.

Kun oli opittu mittaamaan aikaa, ensin vuosia, sitten kuukausia ja päiviä, alettiin aikaa pilkkoa aikaa pienempiin osiin. Egyptiläiset rakensivat aurinkokellon jo 1500 vuotta ennen meidän ajanlaskumme alkua, siis noin 3500 vuotta sitten. Sen avulla vuorokausi voitiin jakaa yhtä suuriin osiin.

Mekaaninen kello keksittiin Euroopassa vasta noin 2700 vuotta myöhemmin, eli 1200-luvulla. Ja neljäsataa vuotta myöhemmin, 1600-luvulla, pystyttiin tuntien lisäksi mittaamaan tarkasti myös minuutteja ja sekunteja. Siis minuutit ja sekunnit tulivat ihmisen elämään vasta alle neljäsataa vuotta sitten. Nehän ovat siis suhteellisen uusi keksintö!

Oletko koskaan tullut miettineeksi sitä, miksi entisaikaan niin monet tärkeät asiat, esimerkiksi kaksintaistelut, tapahtuivat aina aamun koitteessa, auringon noustessa? Tai yhtä lailla auringon laskiessa, auringonlaskun aikaan?

Siksi, että auringon nousu ja lasku olivat tapahtumia, jotka kaikki huomasivat. Ne tapahtuivat kaikille paikkakunnan ihmisille samaan aikaan. Ne olivat ikään kuin aikamerkkejä, aikana, jolloin ei ollut kelloja. Aikana, jolloin ei voinut sanoa että tavataan pellon laidassa kello 14.30. Silloin piti sanoa, että tavataan pellon laidassa auringon noustessa. Tai tavataan auringon laskiessa. Silloin kaikki tiesivät, milloin tulla paikalle.

”Ennen koneiden aikaa kukaan ei ollut pystynyt kulkemaan nopeammin kuin laukkaava hevonen tai täysin purjein purjehtiva laiva”, kirjoittaa Carl Honoré, Outi Huovisen suomentamassa kirjassaan Slow! Honoré sanoo, että konevoima muutti kaiken. Teollisen vallankumouksen aikana maailma alkoi yhtäkkiä käydä ylikierroksilla. Aikatauluista tuli elämäntapa.

”Yhtäkkiä pelkällä napin painalluksella ihmiset, tieto ja tavarat pystyivät kulkemaan pitkiä matkoja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin”, sanoo Carl Honoré ja kuvailee kuinka tehdas pystyi syytämään sisuksistaan päivässä enemmän tavaraa kuin käsityöläinen kykeni valmistamaan koko elämänsä aikana.

”Uusi nopeus lupasi ennenäkemätöntä jännitystä ja vaurautta”, hän sanoo, ja toteaa, että ihmiset nielivät tämän syötin. He uskoivat lupauksiin.

Elektroniset sankarit Ian Boddy ja Mark Shreeve yhdessä konserttilavalla eli Arc ja musiikkia albumilta Fleet:

Teollinen vallankumous ja kaupungistuminen muuttivat maailmaa ja aikaa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Ne muuttivat ihmisen ja ajan suhdetta. Ihminen alkoi ajatella aikaa, ja eri tavoin kuin aiemmin. Hyvin kuvaavaa on, että 1800-luvulla tehtiin loputtomasti keksintöjä, jotka liittyivät aikaan. Keksintöjä, joiden tarkoitus oli auttaa ihmistä työskentelemään, liikkumaan ja viestimään nopeammin. Kaiken kaikkiaan toimimaan nopeammin. Elämään nopeammin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain patenttivirastossa rekisteröitiin vuonna 1850 noin 15 000 keksintöä, ja useimmat noista keksinnöistä oli jollakin tapaa tarkoitettu ajan säästämiseen. Niiden oli tarkoitus lisätä nopeutta ja näin säästää sekä aikaa että työtä.

Gregg Kowalsky Yhdysvalloista. Musiikkia albumilta L’Orange L’Orange:

Aika on edelleen meille ongelma. Enkä nyt tarkoita ongelmalla esimerkiksi sitä, että meillä olisi aina kiire. Totta kai sekin voi olla ongelmallista, se ettei aika millään tunnu riittävän. Tarkoitan ongelmallisuudella sitä, että me emme edelleenkään tiedä, mitä aika on. Me emme pohjimmiltaan käsitä sitä, emmekä pysty sitä selittämään.

Näin arkikokemuksen tasolla ajalla on tiettyjä meille tuttuja ominaisuuksia. Aika virtaa, siis kulkee ilmiselvästi tiettyyn suuntaan. Se kulkee menneisyydestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen. Meillä esimerkiksi on muistoja menneisyydestä, mutta meillä ei voi olla muistoja tulevaisuudesta, jostakin jota ei ole vielä tapahtunut. Me emme voi muuttaa menneisyyttä. Se mikä on tapahtunut, on tapahtunut. Jos esimerkiksi juomalasi on pudonnut lattialle, se on rikki, eikä enää palaa ehjäksi. Mutta me voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Esimerkiksi jos nyt päätän pudottaa juomalasini lattialle, se on tulevaisuudessa rikkoutunut juomalasi.

Hans Zimmer ja Benjamin Wallfisch ja musiikkia elokuvasta Blade Runner 2049:

Tiesitkö, että aikaa ei oikeasti ole olemassa. Ainakin näin väittää fyysikko Julian Barbour kirjassaan The End of Time. Hän on sitä mieltä, että aika on vain meidän aivojemme luoma illuusio. Se on ikään kuin imaginaarinen työkalu, jonka avulla me voimme jotenkin hahmottaa tätä maailmaa. Hän kirjoittaa että tieteen ehkä suurin tämänhetkinen ongelma, suhteellisuusteorian ja kvanttiteorian yhteen sovittaminen on mahdollista, jos me jätämme ajan pois kuviosta. Jos me ajattelemme, että aikaa ei ole olemassakaan.

Julian Barbour on sitä mieltä, että se mitä todellisuudessa on olemassa, on vain loputon määrä nykyhetkiä. Hän sanoo, että nämä kaikki nykyhetket ovat olemassa yhtaikaa, rinnakkain, ja että vain meidän muistimme yhdistää näitä eri hetkiä toisiinsa. Ja se on se, minkä me koemme aikana, ajan kulumisena.

AVARUUSROMUA 31.12.207 - OHJELMAN MUSIIKKI:
HANS ZIMMER & BENJAMIN WALLFISCH: 2049 (Blade Runner 2049)
AKIKAZE: Jacob’s Ladders (Solstice)
ROBERT LOGAN: Sovereign (Sculptor Galaxy)
ARC: Soar (Fleet)
GREGG KOWALSKY: Tuned to Monochrome (L’Orange L’Orange)
HANS ZIMMER & BENJAMIN WALLFISCH: Her Eyes Were Green (Blade Runner 2049)
PINKCOURTESYPHONE: Lure /Beyond Exactly (Indelicate Slices)

BONUS (niille joilla on aikaa!):

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua