Hyppää pääsisältöön

Kenen musiikkivideo Pyhimyksen uuteen Oi maamme! -räppiin on vaikuttavin?

Pyhimys ja Kasperi Laine katsovat videoita
Pyhimys ja Kasperi Laine katsovat videoita Kuva: Yle Pyhimys (Rap-muusikko),Laineen Kasperi

Nyt on harvinainen mahdollisuus nähdä samasta biisistä monta musiikkivideota. Ne on kaikki leikattu arkistofilmeistä, ja jokainen niistä syventää Pyhimyksen suomalaisuutta sivaltavaa sanoitusta. Katso Oi maamme! -musavideot ja lue Pyhimyksen ja Kasperi Laineen kommentit. Bonuksena myös Pietari K:n tyylikäs tulkinta Pyhimyksen räplyyrikasta.

Pyhimyksen ja Kasperi Laineen Oi maamme! ei ole kertakäyttöinen biisi. Sen Suomi-kuvaa ravisteleva sanoma syvenee jokaisella kuuntelukerralla. Mutta erityisen palkitsevaa on katsoa, miten erilaiset videontekijät ovat tulkinneet Pyhimyksen räpin väitteitä ja kielikuvia.

Yle Kulttuuri haastoi ihmiset leikkaamaan arkistofilmeistä videoita Pyhimyksen ja Kasperi Laineen uuteen Oi maamme! -biisiin. Käytettävänä oli useamman tunnin verran mustavalkoisia kuvia vapaa-ajan vietosta, työstä, keksinnöistä, matkailusta ja muodista 1950- ja 60-luvulla. Filmeihin on tallentuneena tulevaisuuteen uskova Suomi.

Katsottuan kansalaisten tekemät musiikkivideot läpi Pyhimys eli Mikko Kuoppala on sitä mieltä, että kaikki tekijät ovat käyttäneet filmimateriaalia ironisesti.

Kaikista videoista myös näkyy, että tekijät ovat nähneet paljon vaivaa. Musiikkivideohaasteeseen vastasi 22 ihmistä. He ovat 14-67-vuotiaita. Joukossa on koululaisia, visuaalisen alan opiskelijoita ja ammattilaisia, mutta myös mm. geronomi ja eläkeläinen. Yhteistä tälle joukolle on, että kaikki lukivat Pyhimyksen tekstiä suurennuslasilla.

Suurin osa valitsi strategiakseen sanoituksen kuvittamisen. Yksinkertaisimmillaan kuvittaminen tarkoittaa sitä, että kun tekstissä mainitaan lippu niin kuvassa näkyy lippu. Mutta usein videossa on kantaaottavaan sanoitukseen rakennettuna lisätaso. Esimerkiksi 16-vuotias Matias Ikola sijoitti videossaan kuvaa pönttömäisestä asbestikaivoksen koneesta Pyhimyksen sanoituksen kohtaan: Linnunpönttö koko galaksin paras/ Pönttöpää ei nää ikin pöntöstä alas.

Ikola perustelee valintaansa: - Pönttö on koko galaksin paras, koska Suomessa oli joskus Euroopan suurin asbestikaivos. Pönttöpää ei nää pöntöstä alas – asbesti lopulta paljastui haitalliseksi.

Kun tietää, että videoissa voi olla näinkin pitkälle mietittyjä viestejä, niiden katsominen on kuin mielenkiintoista kuva-arvoituksien sarjan ratkaisemista. Tästä artikkelista löydät linkit kaikkiin Pyhimys-videoihin ja artikkelin lopussa on myös omistautuneelle fanille sanoitus kirjallisena.

TOP 4 - näistä Pyhimys löysi suosikkinsa

Pyhimys valitsi esikarsinassa suosikikseen videoita, joissa on jotain enemmän kuin pelkkää kuvittamista. Hän näytti suosikkinsa Kasperi Laineelle, joka on tehnyt kappaleeseen biitit. Pyhimyksen suosikki paljastuu Yle Teeman tv-ohjelmassa 2.1.2018. Tässä heidän kommenttejaan suosikeista:


- Tässä videossa on bileet, Kasperi Laine innostuu Sixten Björkstrandin videosta. Hänestä videoon on valittu kuvat niiden sisältämän rytmin ja energian takia. Samaa mieltä on Pyhimys. Björkstrand on saanut arkistomatskun rokkaamaan!

Ilon lisäksi video herättää ajatuksia. Laineelle tulee Björkstrandin käyttämää vanhaa filmimateriaalia katsoessa mieleen, kuinka vahva Saksan valtakunnan vaikutus on ollut Suomeen. - Sillon kun mekin ollaan oltu junnareita niin voimistelutuntien liikkeet on tulleet vielä sieltä.


Mika Lehtosen ja Sini Kivivuoren videossa on yllättävä visuaalinen ratkaisu. Räppiä seuraavat tunnistavat videosta radiopersoona Jii Peen, joka istuu kivisillä rappusilla ja selailee polaroideja. Niihin on upotettu arkistofilmeistä kohtauksia. Polaroidien valkoisiin reunoihin on tekstattu Pyhimyksen riimejä. Pyhimys kiittää huolellista teknistä toteutusta, mutta kaipaisi vielä jotain enemmän.
- Polaroidit pitäisi sytyttää palamaan, ja ottaa sitten niistä kuva, Kasperi Laine ehdottaa.


Naamioitu nainen raahaa perässään vanhaa kuvaputkitelevisiota, jonka kuvaruudulle on upotettu arkistokuvaa.
- Tämä etenee. Mietit, että mihin toi on matkalla, Pyhimys kommentoi. - Sehän on aika käytetty kehys, että otat television ja upotat kuvan siihen. En ole ikinä nähnyt, että se televisio on liikkeessä.

Atte Merikallio ja Jerry Lepo hakivat inspiraationsa sanoituksen sijasta Oi maamme! -biisin tunnelmasta. Tarkka katsoja huomaa, että naamioidun naisen raahaama televisio on Saloran Finlandia-mallia. Nainen raahaa sitä halki idyllisen kesäisen maiseman. Hän soutaa sen järven yli, ja saapuu lopulta hiekkalaatikolle katsomaan sitä lasten kanssa. Tekijät paljastavat, että huoliteltu video on tehty 30 euron budjetilla.


- Tässä on jotain happomaisempaa, mistä tykkään kyllä, Pyhimys toteaa. Nimimerkki timopieni on animoinut suuren sisen silmän, joka imee sisäänsä menneisyyden kuvia. Hän siirtyy videossaan morfaamalla nykyajasta menneisyyteen, on läsnä Senaatintorilla ennen ja nyt.

Näin timopieni listasi itse tavoitteensa näin: - Oppia uutta kokeilemalla. Ymmärtää artistia. Luoda näkemys. Ymmärtää itseä. Saada aikaan. Lunastaa oma näkemys. Saada enemmän aikaan. Saada valmiiksi. Keskittyä olennaiseen. Saada edes jotain valmiiksi ja lopuksi tyytyä siihen mitä sai aikaan.

Häntä puhutteli Pyhimyksen Oi maamme! -kappaleessa eniten se, että ”pyhää” itsenäisyyttä tärkeämpää on, että evoluutiosta kumpuaa, rappion raunioilta aikansa pullamössöstä nousee aina uusi sukupolvi ottamalla homman haltuunsa omalla tavallaan.

Pyhimyksen valinta

Pitkän harkinnan jälkeen Pyhimys valitsee suosikkinsa. Se on Atte Merikallion ja Jerry Lepon video, jossa naamioitu nainen raahaa televisiota ulkona.

– Mun päätös perustuu siihen, mikä oli kaikista ehjin, perustelee Pyhimys, ja jatkaa: – Ja kyllä se oli tämä Aten hieno, missä oli tää tv:n vetäminen. Se oli mystinen, mutta mystiikkaa ei ollut tuotu filttereillä tai nopeilla leikkauksilla. Se oli jollain tapaa vaikuttavin.
Myös Laineen Kasperia puhutteli naamioitu perhe, joka asettuu katsomaan telkkaria.

Atte Merikallio työskentelee tuotantoyhtiössä leikkausasistenttina, Jerry Lepo opiskelee muotoilijaksi.

– Kun luin kilpailun säännöt, tartuin yhteen kohtaan tekstissä jossa kerrottiin että oman materiaalin kuvaaminen on sallittua, kunhan pääpaino pysyy arkistomateriaalissa. Tästä syntyi idea vanhaan esteettiseen putkitelevisioon jossa materiaali pyörii videolla. Suomi 100v -kampanjan kannalta hauska sattuma oli, että löytämämme televisio oli Saloran Finlandia-mallistoa. Videomme syvällisempänä ideana oli, että biisissäkin mainittu Suomi-neito raahaa kaikilla voimillaan perässään televisiota, josta vanha arkistomateriaali pyörii, symboloiden suomalaista kulttuuriperintöä, raskasta taakkaa, Atte kertoo.

– Perinteiset suomalaiset järvi- ja peltomaisemat sopivat tämän symboliikan ympäristöksi mainiosti. Videossa näkyvät maskit sen sijaan eivät symboloi juurikaan mitään, toki tästäkin voi jokainen halutessaan vääntää jonku metaforan. Anonymiteettiä ja estetiikkaa niillä lähinnä haettiin. Ja näyttelijäsuoritusten helpotusta. Lopussa Suomi-neito näyttää perinnön seuraavalle sukupolvelle, paljastaa Atte voittovideon sanoman.

Onnittelut voitosta, Atte ja Jerry! Videonne lähtee leviämään myös Pyhimyksen omia reittejä.

Pietari K ottaa Pyhimyksen todella vakavasti

Neljän Oi maamme! -videon jälkeen on hyvä hetki antaa puheenvuoro Pietari Kylmälälle, joka ottaa Pyhimyksen sanat todella vakavasti. On todennäköistä, että näin isosti ajatellen ei ole suomalaista raplyriikkaa ennen kirjallisuutena analysoitu. Väliin on leikattu katkelmia Joonas Puhakan videosta, jonka löydät kokonaisena alla olevien videoiden joukosta.

Pidempi analyysi löytyy podcast-sarjasta Pietari K kävi täällä.

Tässä kaikki loput Oi maamme!-videot

*HUOM! Nimimerkin APN201:n Pyhimys-video saapui valitettavasti yli kuukauden myöhässä, eikä siksi osallitunut Pyhimyksen katseluun.

Oi maamme!

Pontikka pottu
armaimman maan rakenteet pois tuhottu
Rane Keravan steissillä notku
puhki pumpattui spliffei ja vitullinen sotku
Suomineidolle Rexonaa
kainaloon, liity laivastoon
Pajaripalkalla Parkanos Bailandoo
Tavallaan taivaas oon,
Leikit gettoo, mitä et oo
Hämeeseen rämeeseen, balsamoidut lettoon

Dom Perikato, Unkarin vinettoo
Seksi-Seppo negatiivista nettoo
Niin kova verse, et jengi on et terse,
Harmi et ne oli niin perseet
Ei oo muudi muuttunu punasest viivast
mustaa sappee, päästä mut piinast

Oi! Tää ei oo love song
Maamme! Lukko mun oves on
Capuletin tuurilla itkumuurilla itsarimuudis ku Movetron
Oi! Tää ei oo läjässä
Maamme! Älä oo siit hädässä
Flow-virtaa aliksen synergiaa paliksen äijät ei tääl mistää älähdä

Sisu saatana sauna
Leninin rauha, sil elettiin kauan
Tuntemattoman joulukuus nään
ja kolmos maailmansodas taas itsenäistytää
Ku eihän veljee tapa veikot
Petturina käpy suus Perttelin Peikot
Paavi Nurmi ja Lonkero, Hoplaa
Syppiä nyppii ku Kouri vaan koplaa
Maailman katolla, kiitos ysiviis
Kanta-supercell-siirroksia ytimiis
kansallistunne meillä syväl kyti siis
Vaiko tilaustyömarssin rytmiin hypittiin
Linnunpönttö koko galaksin paras
Pönttöpää ei nää ikin pöntöstä alas
Lönköttää jalas ikimuodikkaat Kontiot
Torilla tavataan tai seuraavas lamas

Lippu, lippu
siniristilippu, päähän putosi
isoisän päähän se menneet unohti
Lippu
kymmenen matkan lippu
voi vittu
sitä tikulla silmään
joka ei luovuta millään

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    Suositussa sarjassa kerrotaan No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden. Teema lauantaina 13.10. klo 20. Areenassa kaksi kuukautta Carly Simon (s. 1945) on sukupolvensa tärkeimpiä amerikkalaisia laulaja-lauluntekijöitä.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.

  • Ryhmäteatterin puoli vuosisataa ja kolme kautta

    Mika Kaurismäen dokumentin ensiesitys Teemalla 13.10.

    ”Se oli perhe, se oli bändi, se oli yhteisö. Koskaan ei keskusteltu rahasta.” Mika Kaurismäen dokumenttielokuva kertoo legendaarisen Ryhmiksen tarinan. Ensiesitys Teemalauantaissa 13.10.

Yle Teema

  • Marianne Faithfullilla on ääni, jollaista kukaan ei saa ilmaiseksi

    Uusi dokumenttielokuva kertoo laulajan elämästä ja urasta.

    Marianne Faithfull on kokenut paljon, ja se kuuluu hänen äänessään. Dokumenttielokuvan upean laulajan tapahtumarikkaasta elämästä ja hienosta musiikillisesta urasta on ohjannut näyttelijä Sandrine Bonnaire. Suomen-ensi-ilta Teemalla 29.9.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään myös Kurosawan samuraielokuvia. Kino Suomen teemana ovat Tallinna ja rikos. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Elokuvafestivaalia vietetään marras–joulukuun vaihteessa.

  • Brittibändi 10cc hajosi vain kuukausia superhittinsä jälkeen

    Jäsenet muistelevat huippuaikoja 40 vuotta myöhemmin.

    I'm not in love, so don't forget it... 10cc:n alkuperäisjäsenet kokoontuivat 40 vuotta myöhemmin muistelemaan matkaa maineeseen, levyjen tekoa, kiertueita ja yhtyeen hajoamista Teema lauantaina 1.9.2018 klo 20.00. Areenassa 30 päivää Brittiyhtye 10cc julkaisi suurimman hittinsä kesällä 1975.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!