Hyppää pääsisältöön

Näin Suomi-kuvaa kirkastettiin lähes 100 vuotta sitten - kadonneesta suurelokuvasta uusi upea versio

Nokian kumitehtaan työläisiä dokumenttielokuvassa Finlandia (1922)
Nokian kumitehtaan työläisiä dokumenttielokuvassa Finlandia (1922) Kuva: Kavi Finlandia,teeman elokuvat

1920-luvun alussa nuori itsenäistytynyt Suomi oli eristäytynyt ja maailmalla tuntematon kansakunta. Niinpä ulkoministeriö tilasi suuren dokumenttielokuvan, jolla Suomea markkinoitiin ulkomailla. Finlandia-elokuva katosi välillä vuosikymmeniksi, mutta nyt restauroitu ja uudelleen koottu elokuva on katsottavissa Yle Teemalla ja Areenassa.

Elokuvaa lähtivät tekemään Suomi Filmi -yhtiö ja ohjaajat Erkki Karu ja Eero Leväluoma. Elokuvasta tehtiin ainakin seitsemän erikielistä versiota ja 50 esityskopiota. Sen näki aikoinaan arviolta kuusi miljoonaa ihmistä ympäri maailman.

Matkailijoiden houkuttelemiseksi elokuvassa näytetään tietysti Suomen luontoa, lumisia vaaroja ja metsiä. Ulkoministeriö halusi kuitenkin vaikuttaa myös poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin, ja Suomi näyttäytyykin elokuvassa moderniin aikaan astuvana eurooppalaisena valtiona. Vain muutamaa vuotta aiemmin tapahtuneista dramaattisista historian käänteistä, itsenäistymisestä ja verisestä sisällissodasta elokuvassa ei ole viitteitä.

Elokuva jakautuu kuuteen osaan, joissa kuvataan Suomen metsäteollisuutta, kaupunkielämää, urheilua, maataloutta, armeijaa ja koskiluontoa.

Kaksituntisen elokuvan hienoimpia hetkiä on jäänmurtaja Wäinämöisen saapuminen Helsingin Katajanokan rantaan. Siinä voi nähdä myös symboliikkaa, joka liittyy nuoren kansakunnan tulevaisuususkoon ja yhtenäisyyden kaipuuseen.

Finlandia-elokuvaa voi pitää myös kansainvälisesti uraauurtavana. KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) erikoistutkijan Jari Sedergrenin mukaan Finlandia edusti lajityyppinä kansainvälisestikin merkittävää, kontekstiltaan kokonaisvaltaista yhteisöelokuvaa. "Se oli ulkomaille suunnattu tiedottava totaalidokumentti, joka vaikutti jopa esikuvallisesti eurooppalaisten kansakuntadokumenttien buumiin."

Sedergrenin blogikirjoitus kertoo hyvin myös elokuvan tekovaiheista ja mm. sen lyhentämiseen liittyvästä kamppailusta.

Urheilijat olivat ainoita julkkiksia

Finlandia liikkuu pääosin laajoissa kuvissa esitellen maisemia, kaupunkinäkymiä ja arvorakennuksia. Ihmiset nähdään useimmin joukkoina tai tekemässä maatalouden ja vientiteollisuuden työprosesseja.

Poikkeuksen tekevät tietysti urheilijat, jotka ovat elokuvan lähes ainoita yksilöinä kuvattuja ja nimettyjä henkilöitä. Muun muassa painijat Westerholm ja Wickström saavatkin hyvän tovin ottaa mittaa toisistaan.

Urheilun symbolinen voima nuorelle kansakunnalle tulee hyvin esiin Antwerpenin olympialaisten voitokkaan joukkueen tulojuhlassa, jossa seppeleen presidentin puolison rouva Ståhlbergin kädestä saa mm. juoksija Hannes Kolehmainen. "Torilla tavataan" osattiin jo tuolloin.

Elokuva tuhotui tulipalossa

Suomen ulkomaan lähetystöjen toiveesta Finlandiaa alettiin leikellä lyhyemmiksi versioiksi ja 1920-luvun loppuun mennessä elokuva alkuperäisessä muodossaan oli menetty. Lopullisesti se tuhoutui elokuvien levittäjäyhtiön varaston tulipalossa 1959.

KAVI aloitti elokuvan uudelleen koostamisen yli kaksi vuotta sitten osana 100-vuotisjuhlavuoden hanketta. Tarkkaa tietoa aluperäisen elokuvan kuvista ei ollut, mutta sen rakenne tunnettiin melko hyvin ja työtä tehtiin käsiohjelmista, lehtiarvosteluista ja arkistoasiakirjoista saatujen tietojen perusteella.

Mykkäelokuvien kaudella elokuvat eivät olleet läheskään aina mustavalkoisia vaan eri väreillä sävytettyjä. Finlandian alkuperäisessä versiossa on saattanut olla sekä keltaisia että oransseja otoksia, mutta tarkan tiedon puuttuessa tämä vuoden 2017 laitos on sävytetty kokonaan oranssilla värillä.

Vauhdin ja vapauden hurmaa

Finlandian musiikki edusti vuosisadan vaihteen suomalaista klassista musiikkia ja kansallisromanttisia teemoja. Elokuvassa kuullaan mm. marsseja, kansanlauluja ja Sibeliusta, Järnefeltiä ja Kuulaa.

Uuteen versioon on musiikki pääosin sovitettu uudestaan ja sen esittää Radion Sinfoniaorkesteri johtajanaan Kalle Kuusava.

Elokuvan loppujakso kertoo Suomen koskista ja musiikkina soi itseoikeutetusti Sibeliuksen Finlandia. Vaikka alkuperäisenä tarkoituksena oli tässäkin korostaa koskien merkitystä teollisuuden energianlähteenä, niin nykykatsojalle päällimmäiseksi tunteeksi nousee vapauden ja vauhdin hurma.

  • Kurosawan samurait Kino Klassikossa

    Kuusi Akira Kurosawan klassikkoa Teemalla syksyllä 2018.

    Kuusi Akira Kurosawan mustavalkoista samuraiklassikkoa nähdään Teemalla syksyllä 2018. Kino Klassikko torstaisin 18.10. – 22.11. noin klo 21. Elokuvat myös Areenassa 14 päivää. 18.10. Rashomon – paholaisen temppeli (1950) Rashomon – paholaisen temppeli on yhä edelleen yksi kuuluisimpia japanilaisen elokuvan klassikkoja.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    Suositussa sarjassa kerrotaan No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden. Teema lauantaina 13.10. klo 20. Areenassa kaksi kuukautta Carly Simon (s. 1945) on sukupolvensa tärkeimpiä amerikkalaisia laulaja-lauluntekijöitä.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.

  • Ryhmäteatterin puoli vuosisataa ja kolme kautta

    Mika Kaurismäen dokumentin ensiesitys Teemalla 13.10.

    ”Se oli perhe, se oli bändi, se oli yhteisö. Koskaan ei keskusteltu rahasta.” Mika Kaurismäen dokumenttielokuva kertoo legendaarisen Ryhmiksen tarinan. Ensiesitys Teemalauantaissa 13.10.

Yle Teema

  • Marianne Faithfullilla on ääni, jollaista kukaan ei saa ilmaiseksi

    Uusi dokumenttielokuva kertoo laulajan elämästä ja urasta.

    Marianne Faithfull on kokenut paljon, ja se kuuluu hänen äänessään. Dokumenttielokuvan upean laulajan tapahtumarikkaasta elämästä ja hienosta musiikillisesta urasta on ohjannut näyttelijä Sandrine Bonnaire. Suomen-ensi-ilta Teemalla 29.9.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään myös Kurosawan samuraielokuvia. Kino Suomen teemana ovat Tallinna ja rikos. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Elokuvafestivaalia vietetään marras–joulukuun vaihteessa.

  • Brittibändi 10cc hajosi vain kuukausia superhittinsä jälkeen

    Jäsenet muistelevat huippuaikoja 40 vuotta myöhemmin.

    I'm not in love, so don't forget it... 10cc:n alkuperäisjäsenet kokoontuivat 40 vuotta myöhemmin muistelemaan matkaa maineeseen, levyjen tekoa, kiertueita ja yhtyeen hajoamista Teema lauantaina 1.9.2018 klo 20.00. Areenassa 30 päivää Brittiyhtye 10cc julkaisi suurimman hittinsä kesällä 1975.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!