Jouni Tulonen
Yle
1920-luvun alussa nuori itsenäistytynyt Suomi oli eristäytynyt ja maailmalla tuntematon kansakunta. Niinpä ulkoministeriö tilasi suuren dokumenttielokuvan, jolla Suomea markkinoitiin ulkomailla. Finlandia-elokuva katosi välillä vuosikymmeniksi, mutta nyt restauroitu ja uudelleen koottu elokuva on katsottavissa Yle Teemalla ja Areenassa.
Elokuvaa lähtivät tekemään Suomi Filmi -yhtiö ja ohjaajat Erkki Karu ja Eero Leväluoma. Elokuvasta tehtiin ainakin seitsemän erikielistä versiota ja 50 esityskopiota. Sen näki aikoinaan arviolta kuusi miljoonaa ihmistä ympäri maailman.
Matkailijoiden houkuttelemiseksi elokuvassa näytetään tietysti Suomen luontoa, lumisia vaaroja ja metsiä. Ulkoministeriö halusi kuitenkin vaikuttaa myös poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin, ja Suomi näyttäytyykin elokuvassa moderniin aikaan astuvana eurooppalaisena valtiona. Vain muutamaa vuotta aiemmin tapahtuneista dramaattisista historian käänteistä, itsenäistymisestä ja verisestä sisällissodasta elokuvassa ei ole viitteitä.
Elokuva jakautuu kuuteen osaan, joissa kuvataan Suomen metsäteollisuutta, kaupunkielämää, urheilua, maataloutta, armeijaa ja koskiluontoa.
Kaksituntisen elokuvan hienoimpia hetkiä on jäänmurtaja Wäinämöisen saapuminen Helsingin Katajanokan rantaan. Siinä voi nähdä myös symboliikkaa, joka liittyy nuoren kansakunnan tulevaisuususkoon ja yhtenäisyyden kaipuuseen.
Finlandia-elokuvaa voi pitää myös kansainvälisesti uraauurtavana. KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) erikoistutkijan Jari Sedergrenin mukaan Finlandia edusti lajityyppinä kansainvälisestikin merkittävää, kontekstiltaan kokonaisvaltaista yhteisöelokuvaa. "Se oli ulkomaille suunnattu tiedottava totaalidokumentti, joka vaikutti jopa esikuvallisesti eurooppalaisten kansakuntadokumenttien buumiin."
Sedergrenin blogikirjoitus kertoo hyvin myös elokuvan tekovaiheista ja mm. sen lyhentämiseen liittyvästä kamppailusta.
Urheilijat olivat ainoita julkkiksia
Finlandia liikkuu pääosin laajoissa kuvissa esitellen maisemia, kaupunkinäkymiä ja arvorakennuksia. Ihmiset nähdään useimmin joukkoina tai tekemässä maatalouden ja vientiteollisuuden työprosesseja.
Poikkeuksen tekevät tietysti urheilijat, jotka ovat elokuvan lähes ainoita yksilöinä kuvattuja ja nimettyjä henkilöitä. Muun muassa painijat Westerholm ja Wickström saavatkin hyvän tovin ottaa mittaa toisistaan.
Urheilun symbolinen voima nuorelle kansakunnalle tulee hyvin esiin Antwerpenin olympialaisten voitokkaan joukkueen tulojuhlassa, jossa seppeleen presidentin puolison rouva Ståhlbergin kädestä saa mm. juoksija Hannes Kolehmainen. "Torilla tavataan" osattiin jo tuolloin.
Elokuva tuhotui tulipalossa
Suomen ulkomaan lähetystöjen toiveesta Finlandiaa alettiin leikellä lyhyemmiksi versioiksi ja 1920-luvun loppuun mennessä elokuva alkuperäisessä muodossaan oli menetty. Lopullisesti se tuhoutui elokuvien levittäjäyhtiön varaston tulipalossa 1959.
KAVI aloitti elokuvan uudelleen koostamisen yli kaksi vuotta sitten osana 100-vuotisjuhlavuoden hanketta. Tarkkaa tietoa aluperäisen elokuvan kuvista ei ollut, mutta sen rakenne tunnettiin melko hyvin ja työtä tehtiin käsiohjelmista, lehtiarvosteluista ja arkistoasiakirjoista saatujen tietojen perusteella.
Mykkäelokuvien kaudella elokuvat eivät olleet läheskään aina mustavalkoisia vaan eri väreillä sävytettyjä. Finlandian alkuperäisessä versiossa on saattanut olla sekä keltaisia että oransseja otoksia, mutta tarkan tiedon puuttuessa tämä vuoden 2017 laitos on sävytetty kokonaan oranssilla värillä.
Vauhdin ja vapauden hurmaa
Finlandian musiikki edusti vuosisadan vaihteen suomalaista klassista musiikkia ja kansallisromanttisia teemoja. Elokuvassa kuullaan mm. marsseja, kansanlauluja ja Sibeliusta, Järnefeltiä ja Kuulaa.
Uuteen versioon on musiikki pääosin sovitettu uudestaan ja sen esittää Radion Sinfoniaorkesteri johtajanaan Kalle Kuusava.
Elokuvan loppujakso kertoo Suomen koskista ja musiikkina soi itseoikeutetusti Sibeliuksen Finlandia. Vaikka alkuperäisenä tarkoituksena oli tässäkin korostaa koskien merkitystä teollisuuden energianlähteenä, niin nykykatsojalle päällimmäiseksi tunteeksi nousee vapauden ja vauhdin hurma.
