Hyppää pääsisältöön

Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

Eero Leväluoma ja teknikko Fröjdman Yleisradion studiossa vuonna 1949.
Ohjaaja Eero Leväluoma Yleisradion studiossa vuonna 1949. Eero Leväluoma ja teknikko Fröjdman Yleisradion studiossa vuonna 1949. Kuva: Yle / Ruth Träskman Eero Leväluoma,kuunnelmat,elokuvaohjaajat

Eero Leväluoma (1896–1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Vuonna 1967 lähetetyn neliosaisen haastattelusarjan Teatteritaipaleeltani viimeisessä osassa Eero Leväluoma kertoo työstään Radioteatterissa. 71-vuotiasta ohjaajaa haastattelevat Aino Räty-Hämäläinen ja Sauvo Puhtila.

Eero Leväluoma oli työskennellyt 1920-luvulta alkaen teatterin ja elokuvan parissa, ja palasi kymmenvuotisen Turun Työväen Teatterin johtajan pestin jälkeen Fenno-Filmin studiopäälliköksi ja ohjaajaksi. Kuunnelmien pariin hänet toi aivan sattumalta Metallityöväen liitolle tilaustyönä tehty kuulokuva Vanha sorvi kertoo. Tämä vuonna 1946 valmistunut tarina kertoi isoisästä, isästä ja pojasta, jotka uupuvat sorvin ääreen.

Ohjaustyö oli niin vaikuttava, että pääjohtaja Hella Wuolijoki laittoi viihdeosaston päällikön Antero Alpolan houkuttelemaan Leväluoman Yleisradion palvelukseen. Eero Leväluoma kieltäytyi kahdesti, mutta kun Fenno-Filmin työolosuhteet muuttuivat siten että hän katsoi parhaaksi irtisanoutua, vastasi hän myöntävästi kolmanteen Yleltä tulleeseen rekrytointisoittoon.

Osasin muuttaa kuvan ääneksi, tehosteineen.― Eero Leväluoma

Ohjaaja Eero Leväluoma (1896-1969) kuvattuna vuonna 1956.
Eero Leväluoma Radioteatterin 10-vuotisjuhlavuonna 1956. Ohjaaja Eero Leväluoma (1896-1969) kuvattuna vuonna 1956. Kuva: Yle / Ruth Träskman Eero Leväluoma,Radioteatteri,kuunnelmat

Yleisradioon tultuaan hän joutui oikopäätä ohjaushommiin. Elokuvapuolen tuntemus ja tekniikka auttoivat uuden tehtävän edessä. Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa näkyvä kuva ääneksi – siihenhän loppuen lopuksi koko radio perustuu: annetaan kuulijoille mahdollisuus luoda äänen avulla kuva tapahtumasta.

Leväluoma kehuu tehosteita ja tarkkailua hoitavien teknikoiden työtä: "Koko käytännön tekniikka ymmärtää minun työni, ilman että minun tarvitsee sormeakaan nostaa. He syventyvät tehtäväänsä ja näkyvät tietävän kuunnelman sisällön, minun näkemykseni kuunnelmasta ennenkuin olen sanaakaan puhunut. Siitä minä iloitsen: Kiitos teille."

Kuunnelman tunnussävelen on tarkoitus herättää pikkupojat pihalta kotiin.― Eero Leväluoma

Alkuaikoina radiossa ei ollut tehostevarastoa, ja pikalevyillä olevat tehosteet kuluivat parin käyttökerran jälkeen loppuun. Niinpä Leväluoma yhdessä Reino Korpion kanssa lähti keräämään tehosteita ja tallentamaan niitä teatteriosaston käyttöön. He äänittivät ääniä luonnosta ja harjoittivat myös kansainvälistä vaihtoa. Näin sai alkunsa Yleisradion tehosto, joka perustettiin vuonna 1957. Sittemmin tehoston ääniarkisto on kasvanut mittavaan 41 000 äänitehosteen kokoelmaan.

Haastattelussa keskustellaan myös kuunnelmien tunnussävelmistä: erityisesti sarjana esitettäviin jännityskuunnelmiin, kuten Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuihin sekä Hyvää iltaa, nimeni on Cox -sarjaan Leväluoma kertoo valitsevansa tunnussävelmän huolella: "Sen on oltava sellainen, joka herättää pikkupojat pihalta kotiin – ja kuuntelijat yleensäkin."

Ohjaaja Eero Leväluoma Yleisradion studiossa 1963.
Eero Leväluoma Yleisradion kuunnelmastudiossa 1963. Ohjaaja Eero Leväluoma Yleisradion studiossa 1963. Kuva: Yle / Kerttu Forsman Eero Leväluoma,Radioteatteri,kuunnelmat

Leväluoma on ilahduttanut radiokuunnelmien ystäviä luomalla kuunnelmiinsa todentuntuisen äänimaailman, jossa liikutaan niin Jäämerellä, eksoottisilla saarilla, salamyhkäisissä neuvonpidoissa kuin kartanon kamareissa. Esimerkiksi Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailussa Rauniokaupungin vanki jaksossa 5 Vapauttava vallankumous, kuulijoita kuljetetaan vankityrmässä, hevosen selässä, kapakassa ja vallankumouksen kuohuissa. On vaikeaa uskoa, että kaikki tämä on kuvattu radion kuunnelmastudiossa.


Kuuntele kaikki jaksot tästä: Rauniokaupungin vanki.

Santeri Salavan kynästä ovat lähtöisin monet niistä kuunnelmista, jotka ovat tulleet yleisölle kaikkein rakkaimmiksi.― Toimittaja Sauvo Puhtila

Kuunnelmakäsikirjoituksia Leväluoma kirjoitti nimimerkillä Santeri Salava. Yleisradion arkistossa on säilynyt muutamia kuunnelmia, joissa käsikirjoittajaksi on merkitty Santeri Salava ja ohjaajaksi Eero Leväluoma. Itse kirjoittamistaan ja ohjaamistaan kuunnelmista Leväluoma mainitsee erityiseksi suosikikseen Ernst Hemingwayn teokseen perustuvan Vanhus ja meri (1955). Muita klassikkokuunnelmia ovat Santeri Alkion romaaniin pohjautuva Puukkojunkkarit (1956), Juhani Ahon kertomukseen perustuva Siihen aikaan kun isä lampun osti (1962), Matti Hällin romaanin mukaan kuunnelmaksi muokattu Oi aika sä entinen (1962) ja Ivar Lo-Johanssonin aiheen mukaan kirjoitettu Kulkukauppias (1960). Kuunnelman Laulu tulipunaisesta kukasta (1954) hän on sekä ohjannut että käsikirjoittanut omalla nimellään.

Eero Leväluoma (1896-1969)

Eero Kullervo Leväluoma
Taiteilijanimet: Eero Levä (lavastaja) ja Santeri Salava (käsikirjoittaja).

S. 6.6.1896, Helsinki
K. 18.11.1969, Helsinki

Teatterinjohtaja, näyttelijä, lavastaja, radio- ja elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja.
Eero Leväluoma aloitti näyttelijänuransa harjoittamallla lausuntaopintoja Elli Tompurin ja Ilmari Räsäsen johdolla. Ensimmäisen kosketuksensa näyttämötyöhön Leväluoma sai raittiusseura Koiton näyttämöllä.
Kiinnitykset ja tehtävät:
Kansanteatteri, näyttelijä 1918-1923
Hämeenlinnan Työväen Teatteri, johtaja 1923-1925
Kotkan Työväen Teatteri, johtaja 1925-1926
Porin Työväen Teatteri, johtaja 1927-1928
Turun Työväen Teatteri, johtaja 1929-1940
Elokuvan palveluksessa Leväluoma toimi ensin 1920-luvun lopulla vuosina 1928-1929 ja palasi elokuvan pariin 1942-1947, jolloin hän toimi Fenno-Filmi Oy:n studiopäällikönä ja ohjaajana.
Hän esiintyi näyttelijänä 56 elokuvassa vuosina 1922-1958, lavasti 11 elokuvaa vuosina 1943-1947 ja ohjasi osittain tai kokonaan kolme elokuvaa vuosina 1922-1944.
Yleisradion teatteriosaston ohjaajana Leväluoma toimi 1947-1965, Radioteatterin perustamisesta lähtien eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

Lähteet: HS 19.11.1969, Elonet.

Eero Leväluoman kuunnelmaohjauksia Areenassa

Jäätynyt mies (1965)
Leikkaus (1958)
Laulu tulipunaisesta kukasta (1954)
Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja: Calamarian kuningas (1960)
Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja: Pekan perillinen (1959)
Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja: Rauniokaupungin vanki (1966)
Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja: Sumulaakson sankarit (1967)
Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen uusia seikkailuja: Öljyä ja aivopesua (1961)
Musta ilotulitus (1961)
Niskavuoren Heta (1955)
Oi aika sä entinen (1962)
Paholaisvalssi (1953)
Puukkojunkkarit (1956)
Tri Jekyll ja Mr Hyde (1950)
Vahtonen ei vedä vesiperää (1963)

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.