Kadonneet eläimet: Missä piileksii tammihiiri?

Jääkauden jälkeinen jäänne ja rosvonaamiota käyttävä peto. Horrostaa talvet ja kiipeilee kesät puunrunkoja pitkin. Mikä se on?

Harva meistä on nähnyt tammihiirtä (Eliomys quercinus). Se on pienen rotan kokoinen jyrsijä, jolle maistuvat siementen, marjojen, hyönteisten ja niiden toukkien lisäksi jopa linnun- ja myyränpoikaset.

Tammihiiri ei nimestään huolimatta ole hiiri, vaan se kuuluu unikekojen heimoon. Talvet tammihiiri viettää horroksessa.

Pohjolassa tammihiirtä pidetään jäännelajina eli reliktinä. Sen uskotaan eläneen tuhansia vuosia sitten paljon laajemmalla alueella kuin nyt, mutta jääkauden jälkeisen lämpökauden väistymisen jälkeen olosuhteet eivät olleet täällä enää sille otolliset.

Jyrsijää tavataan lähes koko Euroopassa, mutta mitä idemmäs mennään, sen vähemmän niitä on. Itä-Euroopassa kanta on supistunut rajusti viime vuosikymmeninä. Baltiassa sekä Luoteis-Venäjällä laji on jo harvinainen ja Suomessa tammihiiri on julistettu kadonneeksi.

Mitä tapahtui tammihiirelle?

Tammihiiren levinneisyydestä tiedetään, että 1900-luvulla tammihiiriä tavattiin Heinolan ja Jaalan seuduilla. Havaintoja tehtiin myös Hartolassa, Sysmässä, Teuvassa sekä Värtsilässä. Tammihiiriä jäi loukkuihin maaseuturakennuksissa, puutarhoissa ja pihojen reunamilla.

Virallisia vahvistettuja havaintoja tammihiirestä ei ole vuoden 1993 jälkeen etsinnöistä huolimatta.

– Tämänhetkisen tiedon perusteella tammihiiri on kuollut Suomesta sukupuuttoon aikaa sitten, vahvistaa professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskus LUKE:sta.

Tammihiiren katoamisen suurimpana syynä pidetään ilmaston muuttumista. Reliktilajilla ei alun alkaenkaan ole ollut Suomessa ihanteellisia selvitytymismahdollisuuksia.

– Jotkut pienet paikalliset populaatiot ovat voineet olla sattumaakin. Tammihiiriä on saattanut kulkeutua esimerkiksi Pohjanmaalle rehukuormien mukana, pohtii Heikki Henttonen.

Suomenlahden tammihiirisaaret

Vaikka Suomesta tammihiiriä ei enää löydy, niitä asustaa kuitenkin hyvin lähellä. Venäjälle nykyään kuuluvissa Tytärsaaressa ja Suursaaressa itäisellä Suomenlahdella on omat tammihiiripopulaationsa.

Saarilla kasvaa paljon ruusupensaita, joiden kiulukat ovat tammihiirten suurta herkkua. Siellä on myös vanhoja rakennuksia, joiden kivijalat sopivat vaikka horrostuspaikoiksi.

Vieläkö tammihiiri voisi piileksiä Suomessa? Tammihiiri puunrungolla Kuva: Freenatureimages/ F.J. Woltman Tammihiiri

Voiko tammihiiriä enää löytyä?

Tammihiiriä on etsitty Suomesta tutkijavoimin vielä 2000-luvullakin mutta tuloksetta. Vuosien varrella tehtyjä yksittäisiä maallikkohavaintoja ei myöskään ole voitu pitää tieteellisesti luotettavina. Vikkelästi juoksevia hiirennäköisiä eläimiä voi olla vaikea tunnnistaa.

– Kaikki tammenrunkoa kiipeilevät jyrsijät eivät ole tammihiiriä eivätkä koivua pitkin vilistävät hiiret aina koivuhiiriä, muistuttaa professori Henttonen.

Entä jos jossain päin Suomea kuitenkin piileksisi tammihiiriä, jotka syystä tai toisesta eivät ole haksahtaneet tutkijoiden pyydyksiin? Tammihiiren löytyminen olisi luonnollisesti iloinen yllätys.

Professori Heikki Henttonen rohkaisee havainnontekijöitä ottamaan kuvia oletetuista tammihiiristä ja lähettämään ne tutkijoiden arvioitaviksi.

Tiedot kuvineen voi lähettää osoitteisiin heikki.henttonen@luke.fi tai ulla-maija.liukko@ymparisto.fi. Kuolleena löytyneen otuksen voi myös lähettää Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.

Tammihiiret pääsivät aikanaan postimerkkiin. Postimerkki, jossa on kaksi tammihiirtä Kuva: Postimuseo: Eeva Oivo, 1982 Tammihiiri