Hyppää pääsisältöön

Kadonneet eläimet: Sukelsiko sampi sukupuuttoon?

Sinisampi
Ryhmyinen sampi on krokotiilimainen kala. Sinisampi Kuva: Maretarium / Sari Saukkonen Sinisampi

Itämeressä uiva sampi on vaikeuksissa. Suomesta sampi kuoli sukupuuttoon jo viime vuosisadan puolella. Nyt rannikoillamme tavatut sammet ovat istutettuja kaloja.

Krokotiilia etäisesti muistuttava sampi on näyttävä kala. Sillä on pitkänomainen kuono, selässä, kyljissä sekä vatsapuolella isoja kilpiä, ja leuan alla komeilevat viiksimäiset säikeet.

Sampilajeja on maailmassa useita, mutta Suomen vesillä eivät sammet ole pitkiin aikoihin viihtyneet kuin satunnaisesti. Tuhatkunta vuotta sitten Itämeren sampilajiksi vakiintunutta sinisampea (Acipenser oxyrinchus) ei ole saatu Suomessa enää 80 vuoteen.

– Ne ovat kuolleet sukupuuttoon koko Itämerestä, toteaa professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta.

Sampi joutui suuriin vaikeuksiin, kun kutujokia alettiin parin viimeisen vuosisadan aikana rakentaa ja padota. Näin vaelluskalan lisääntyminen vaikeutui ja kävi lähes mahdottomaksi.

Viimeisin istuttamaton sampi pyydettiin Suomessa jo 80 vuotta sitten, ja sitä myöhemmin saadut saaliit ovat mitä todennäköisimmin olleet istutettuja kaloja.

Sampi on uhanalainen koko Euroopassa

Sampikaloja saadaan jatkuvasti rannikoiltamme, mutta ne ovat tavallisesti siperiansampia, venäjänsampia tai tähtisampia.

– Venäläiset ja virolaiset istuttavat aika ajoin sampilajeja myös Suomenlahteen, ja osa Suomessa pyydetystä kaloista on peräisin niistä, kertoo professori Hannu Lehtonen.

Baltian maiden, Puolan ja Saksan edustalle on 2000-luvulla istutettu satoja tuhansia sinisampia, joista osa on vaeltanut jopa meille asti. Nämä kalat on puolestaan tuotu kasvatettavaksi Eurooppaan Kanadasta saakka.

– Sampi on herkkä kala. Olen hiukan epäileväinen sen suhteen, että istutetuista sampikannoista tulee kovin elinvoimaisia, sanoo Hannu Lehtonen.

Herrojen herkkua

Sampi on kulinaristin lempikala. Erityisesti sammenmäti eli kaviaari on haluttua ja hintavaa herkkua.

Yksi syy sampikantojen kuihtumiseen onkin ollut liikakalastus. Sampi on nykyään uhanalainen koko Euroopan alueella.

Sampi itse ruokailee ehkä hiukan yllättävällä tavalla. Petomaisesta ulkonäöstään huolimatta sillä ei nimittäin ole lainkaan hampaita, vaan se imaisee ravinnon kuonon alapuolella olevaan suuhunsa. Sampi syö pohjaeläimiä kuten simpukoita, pikkukaloja, äyriäisiä ja matoja.

Sinisampi ja siperiansampi kuvassa vedessä.
Sinisammen takana ui isompi siperiansampi. Kuva: Maretarium / Sari Saukkonen Sinisampi ja siperiansampi kuvassa vedessä. kalat,Sinisampi

Ei mikään pikkusintti

Kun kaloista on kyse, pitää tietysti kertoa kalajuttuja. Nämä faktat ovat kuitenkin tarkistettuja.

Jopa kuusimetriseksi kasvava sinisampi voi elää suotuisissa oloissa satavuotiaaksi.

Merikarvialla nostettiin merestä heinäkuussa 2017 liki kahdeksankiloinen kala, joka päätyi lehtiotsikoihin. Koska ikänestoreille kertyy painoa kunnioitettava määrä, Merikarvian sampinuorukainen on vielä pieni sintti ennätyssampien rinnalla.

– Suurin nykyisen Suomen alueelta saatu sampi kalastettiin Kokemäenjoesta vuonna 1914, vahvistaa Hannu Lehtonen.

Jättikalalla oli painoa peräti 152 kg, mutta Karjalan kannakselta parikymmentä vuotta myöhemmin napattu sampi oli sitäkin isompi: yli 170 kg.

Minkä ikäinen ja kokoinen lienee ollutkaan sitten se kuuluisa vonkale, joka pääsi karkuun…?

Sinisampi

Acipenser oxyrinchus

  • pitkä kuono, viiksisäikeet leuassa, ryhmyinen selkä
  • syö pohjaeläimiä
  • suurikokoinen vaelluskala
  • voi elää kymmeniä vuosia
Keskustele

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto