Hyppää pääsisältöön

Mikähän tuli päähän yhtäkkiä, kun...

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko
Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen ajatusten miljoonalaatikko

En tiedä mikä iili tuli päähän, mutta ajattelin tehdä jotain mitä en ole ennen tehnyt.

Ja niinpä marssin askarteluliikkeeseen ja ostin liimaa, piippurasseja ja sellaista piensälpettä, jollaista uskoakseni ei miehet ikinä osta ellei ole he miehet lastentarhanopettajia tai sekaisin.

Ajattelin nimittäin askarrella. Ei ketään lasta varten, eikä kenenkään lapsen kanssa, vaan omaksi aikuisikse itsekseen, huvin toivossa.

On ehkä syytä mainita, että olen käsistäni uskoakseni verrattoman paljon mediaanisohloa kömpelömpi.

Esim. Minecraftissa suurin saavutukseni on kanan näkeminen, toiseksi suurin epämääräisenmuotoisen kuopan laatiminen tavallaan vahingossa, ja kolmanneksi suurin Minecraft-mainetekoni oli pelin lisäosan lataamisessa epäonnistunta.

Askartelujeni haaste ellisuus on kömpelyyteni ohella melkoinen myös siksi, että en ole millään lailla innostunut askartelusta.

Mutta kun olen päättänyt, että aion kokeilla asioita joita en ole ennen kokeillut, niin pakkohan se on yrittää.

Ensimmäiseksi projektiksi ajattelin laatia pienen eläintarhan.

Sinne tulisi yksi eläin. Tapioca on kait sellainen pitkäkuonoinen meksikolainen hirvi tai peura, jolla on pidempi kuono kuin hevosella, mutta lyhempi kuono kuin norsulla.

Jos se ei meinaa onnistua, niin teen Pegasoksen, eli lentöhevosen.

Kunhan katson, miten homma onnistuu, niin saatan laittaa tähän oheen sitten kuvan siitä Tapiocasta. (Ko eläintä myydään myös kuivattuna - kaupassa ainakin oli pusseissa myytävänä Tapioca-jauhoa.)

Tai sitten se jauheversio on joku samanlainen juttu kuin on hirvensarvisuola, että jos pitää tehdä kiljua hänen, niin siihen tarvitsee.

Mutta minä aion tehdä kokonaisen, ehjän Tapiocan, en kuivattua ja jauhettua, kun olen pölylle allerginen, enkä sitä paitsi aio tehdä kiljua täksi viikonlopuksi, vaikka onkin pidennetty viikonloppu.

Sinisellä pohjalla oransseista piippurasseista ja askartelusilmistä taiteiltu tpiirimainen hahmo tuijottaa kameraa kohti viattomana ja uteliaana. Askarteli MK
Sinisellä pohjalla oransseista piippurasseista ja askartelusilmistä taiteiltu tpiirimainen hahmo tuijottaa kameraa kohti viattomana ja uteliaana. Askarteli MK Kuva: Pieni eläintarha ainoine hahmoineen © M.A.E.K MMXVIII askartelu,Piipunrassi,avatar

Mutta siltä varalta että menisi myttyyn yhden eläimen eläintarha-askarteluprojektini, kirjoitan tähän muutakin asiaa.

Kun mietin, että mistä asiasta tai kenelle en ole kirjoittanut vähään aikaan, niin tulee jostain syystä mielen Presidentti. Eli tämän palstan puolesta kirjoitettakoon nyt hänelle.

Hei-hei, Tasavallan Presidentti, Kajon palsta täällä taas, pitkästä aikaa!

Teillä on varmaan siellä Linnassa vielä tiskit menossa. Jos on teillä joskus siellä sinkeä rahatilanne, niin varmaan voisi tienata vähäsen tekemällä astianpesukonemyrkkymainoksen Linnanjuhlien presidentillisistä tiskeistä.

Sitten vielä toinen keksintö! Sieltä juhlista takuulla jääpi paljon poisheitettävää pullaa ja Mme Svinhufvudin kakkua ja voileipäkakkua ja pipareita ja ässiä.

Olisi kätevää jos linnan pihalla olisi pari kolme sikaa, ne nassuttelisivat ruoan tähteitä mielikseen, mas mas!

Paitsi niin paljon on sokerista evästä niisä tarjoiluissanne, niin että helposti tulisi niille ruoanjäte-si’ille aikuisiän diabetes.

Minkä ikäisenä on sika aikuinen?

Kun, ennen sitä aikaa voisi turvallisesti ne siat syödä täytekakkua ja ässiä ja pullaa. Ei menisi haaskuun, eikä toisaalta tulisi presidenttikään liian rotevaan kuntoon pullan syönnistä, kun olisi herkkuin syönnissä henkilökunnan ja vieraiden lisäksi siat kilpailijana - kunnes ovat aikuisia ne.

Mutta eri asiaan!

Onko teistä hauskaa olla Presidentti?

Minusta on aika hauskaa olla toimittaja, jonka työsarkana on kirjoittaa älyttömiä juttuja, jotka silti saattaisivat kiinnostaa Kansaa. Niinkuin nyt esmes presidentin toimet ja elo linnassa ja Tapioca-nimiset kuonokkaat meksikolaispeurat ja vaikka mitkä muuta älyttömät hommat.

Kampelakin on aika ihme, vai lahnako se on joka vain loisii kyljellään kurassa.

Sitten eri asia.

Teidän vaimonne kun on kirjallisuus-ihmisiä, niin teenpä tähän runon.

Runon älyäminen vaatii sen verran runon taustan selittämistä, että jos olisi hammastahnaa, jolla on sellainen sivuvaikutus, että se tekee ihmiselle pakonomaisen halun ottaa valokuvan lahnasta, niin siihen tilanteeseen on tämä runo runoiltu.

(Runojalaksi oli tarkoitus tulla metrum alcaicum hendekasyllabus, mutta se ei ihan onnistunut. Hyvä runo silti!) (Alkaa:)

Nautittuaan tahnasta
Kuvan otti - lahnasta.

Kuten näette, en ole runoilijana einsikertalainen!!

Lahnasta tuli mieleen (kun se sentään on elävä olento) että kun olen aloittelemassa tässä askartelu-uraa, saatan yrittää tehdä sinne yhden eläimen eläintarhaan Tapioca-peuran ohella myös Presidentin hahmon.

Voisi katsoja vaikka kuvitella, että on vaikka sitä yhden eläimen eläintarhaa vihkimässä Presidentti. Mutta en ole varma osaanko askarrella saksia, että voisi joilla leikata sillä Tarhan-Avaaja-Presidentti airutnauhan poikki.

Jos onnistun hienosti, otan siitä kuvan tähän juttuun. (Kuva ilmestyy tähän sitten kun askartelu on valmis.)

Pullonkorkista, suihkepullosta ja piippurasseista plius askartelusilmistä tehty "presidentin" hahmo istuallaan.
Pullonkorkista, suihkepullosta ja piippurasseista plius askartelusilmistä tehty "presidentin" hahmo istuallaan. Kuva: Istuva presidentti hymykuvassa. © M.A.E.K. MMXVIII askartelu,sininen,hahmot

Sitten oli vielä 2 asiaa joista haluan kirjoittaa Teille.

Onko linnassa isot kylpyhuoneet?

Siellä varmaan kaikuu hyvin, kun laulaa.

Minä laulan kylpyhuoneessa usein sitä,
että
 Va', pensiero, sull'ali dorate;
Va, ti posa sui clivi, sui colli,
ove olezzano tepide e molli
l'aure dolci del suolo natal!
Del Giordano le rive saluta,
di Sionne le torri atterrate…
Oh mia Patria sì bella e perduta!
O membranza sì cara e fatal!
Arpa d'or dei fatidici vati,
perché muta dal salice pendi?

Le memorie nel petto raccendi,
ci favella del tempo che fu!
O simile di Solima ai fati,
traggi un suono di crudo lamento;
o t'ispiri il Signore un concento
che ne infonda al patire virtù!

Kaikuu kylpyhuoneessa se tavattoman hienosti. Kun laittaa oman korvan kylppärin seinäpatteria vasten, voi vielä kuulla viimeisten tavujen kaiut siinä! Mutta presidentinlinnallisessa kylpyhuoneessa miten se kaikuisi juhlallisna vasta!

Ja sitten se toinen, viimeinen kysymys:

Kun sanotaan, että ruostuneen mutterin saa helposti kierretyksi irti, jos sitä ensin holvaa apteekista saatavalla sikojen ripulilääkkeellä, CH2(COOH)•COH(COOH)•CH2(COOH) (tai C6H8O7).

Niin toimiiko oikeasti, vai onko vedätystä? ajattelin, että jos on Linnassa jo niitä sikoja, niin Linnan virallinen sikainpitäjä saattaisi tietää, että onko varma nakki, että toimii.

Kun nykyään on kaikenmoista vedätystä.

Mutta hauskaa päivänjatkoa Presidentille ja muille - ja kun istuvasta presidentistä on minun mielestäni aika vähän hymyileviä kuvia, niin yritän askarrella tähän sellaisen. Tuliko hyvä vai liian kauhea?

Kysyy

Mimim. “Yksi monten puolesta”.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Matkakertomuksia - Osa I/V - Matkakuume

    Tähän sai kirjoittaa vain 60 merkkiä. Epistä! 60 on liian vä

    Monesti ilahdun pienestä minä. Esim. sähkömiehen jäljiltä kun on jäänyt millin pituisia eri värisiä johdonkatkileita, niin minusta ovat ne niin kauneita ja ilahduttavia, että voisin sirotella ne kaura-spelttipuuron päälle ja syödä huomenpuuroni seassa..

  • Testaa itsesi, oletko liian normaali!

    Täytyy tunnustaa joskus nettitestautuneeni.

    Uskon, että jotakuinkin terve ihminen tietää riittävän tarkkaan, millainen on, ja ei ole. Lisäksi ystävät ja viholliset auttavat ihmistä näkemään oman kuvansa paremmin. Minkä tautta sitä sitten pitää tukea kapitalistin klikkausrahastoa klikkaamalla jotain testiä netissä?

  • Kaksi, mistä sietäisi

    Nuhtelun ansaitsijia (2 kpl.)

    Ainkin ennen vanhaan yksi ”poliisin langettamista” rangaistuksista oli nuhteleminen. Siis että polisii nuhteli sitä, kerta oli töppöillyt hän. Että mitä vasten nuin teit, ja että yada yada yada. Ja toinen siinä kuuntelee kaula punoittaen, ja häpeää, ja parantaa tapansa!

  • Ilom päivä!

    Hyviäkin asioita tapahtuu, sentään.

    Lienen kertonut kissasta, joka asuu kotini lähistöllä, viettää usein aikaa kerrostaloasuntonsa saunan avoimen ikkunan ikkunalaudalla ja katselee minua, kun talsin kotea kohti. Ja lienen kertonut, että pitkään aikaa ei ole näkynyt sitä kissaa..

  • WC:n pesy ym. juttuja joita naiset rakastavat

    Kylppärinpesun sukupuolimetafysiikkaa on tämä.

    "...Olin varautunut kunnon litkuilla, joiden tuoteselosteessa oli kannustava määrä varoitusmerkkejä; pääkalloja, kaasunaamareita, ylösalaisin olevia ristejä ja muita graafisia pelotteita..."

  • Havaittuja ja kuultuja eroja naisten ja miesten välillä

    Naiset eroavat miehistä, mutta ei aina päinvastoin.

    "Laiskana päivänä miehestä on kiva jos kaupassa nainen (tyttöystävä, vaimo) ottaa ostoskärryt ja työntää niitä, mutta uros-tomerana päivänä miehestä tuntuu, että nainen otti miehuuden pois samalla kun otti kärrien hallinnan. Kärrejä työntävien miesten rinnalla hän tuntee itsensä koiraksi..."

  • Kaltimo

    Kavalasta sängystä murehtuu Kajo

    Nukun mieluusti selälläni, päin vastoin kuin käärmeet jotka nukkuvat kai mahallaan. Vaikka en kyllä ole ihan varma. Kuitengin, oli selälle hyvä se sänky.

  • Hippi sai kyytiä!

    Hyviä asioita, joita pääsi sentään näkemään tämä.

    Ällistyin ihan oikeasti, kun se kotkotus putkahti näköpiiriini kuin avaruuden aikarepeämästä pössähtäneenä...

  • Mielikuvitusäiti

    Kuviteltu äiti Kajon mielessä

    Iltapäivällä, kun sitä tuli koulusta kotiin, usein papatti innostuneesti jo eteisestä äidille - -