Sini Sovijärvi
Yle
Kuusi kuvaa taiteilija Riitta Nelimarkan elämästä
Riitta Nelimarkka kertoo kuvista ohjelmassa Kuusi kuvaa
Tunnustettu taiteilija
Riitta Nelimarkan pitkä ansioluettelo ulottuu laajalti Suomen rajojen ulkopuolelle. Syvällisesti monialainen taiteilija rikkoo "kuvan" rajoja monilla tasoilla. Pensselin ja kynän vedoista kuva lähtee lentoon ja siirtyy luontevasti eri materiaaleihin – ja sfääreihin.
Nelimarkka luo sykähdyttäviä hahmoja. Niiden hilpeä, ihmettelevä ja uskalikko habitus asettaa avoimia kysymyksiä koko elämästä. Kirjailijana ja mainiona sanankäyttäjänä – jo teostensa nimien maailmassa – taiteilija näyttää monilahjakkaat kyntensä.
Animaatioelokuvataiteessa Riitta Nelimarkka on tehnyt yhteistyötä miehensä Jaakko Seeckin kanssa. He saivat Kritiikin kannukset -palkinnon jo v. 1974 elokuvasta Sammon tarina 1-3 (1972-1974). Pariskunta myös työsti myös Suomen ensimmäisen pitkän animaatioelokuvan Seitsemän veljestä v. 1979. Siitä tehtiin ranskankielinen versio v. 2011.
Nuoruuden opinnot Pariisissa sytyttivät elinikäisen kipinän ranskalaisuuteen. Ranskasta muodostui taiteilijalle tärkeä ja inspiroiva yhteistyökumppani.
Ranskan valtio myönsi Riitta Nelimarkalle kulttuuriministeriön Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016. Tunnustus on taidehierarkiassa huomattava.
Riitta Nelimarkan taide ja curriculum vitae
Alter ego "Elise" kulkee vapaana ismeistä
Nosce te ipsum – tunne itsesi on Riitta Nelimarkan tunnuslauseita. Tutkimusmatkat oman itsen sielunmaisemaan ja luovuuteen ovat taiteilijalle olennaisia työkaluja.
Villapysteissä ja maalauksissa kulkee hahmo nimeltä Elise – ratkaisevasti mukana jo Nelimarkan tohtorinväitöskirjassa Self portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio v. 2001.
–Elisellä on monta muotoa, kuten on meillä ihmisinä ja olentoina, sanoo Riitta Nelimarkka. Mietityttävä, vapaasti liikkuva Elise lienee hänen luonteva alter egonsa. –Niin vapaa on taiteilijan sielu, ettei sen tarvitse istua aikakausien ismeihin eikä trendeihin, vaikka ne voi toki tunnustaa ja tiedostaa, sanoo Elisen luoja.
Onnellinen Bonga
Nuori perhe Nelimarkka & Seeck katseli sopivaa näyttely- ja työskentelytilaa mm. Ranskasta. Olihan 1980-luvulla muodikasta ostaa ränsistyneitä linnoja tai kartanoita ja kunnostaa niitä omiin tarpeisiin.
Yksi kiintoisa luostari oli jo kiikarissa, mutta munkit peruivat kaupan viime metreillä.
Sitten Jaakko Seeckin silmiin osui ilmoitus rapistuneesta, mutta hulppeasta, vanhasta yksityiskodista Loviisassa, kirkon kupeessa. Satavuotias "pytinki" oli visuaalisesti vaikuttava ja taiteen kannalta toiminnallisesti houkutteleva. Vankkana etuna oli sijainti kotimaassa.
Kotimaa voitti, mutta edessä oli väistämätön, mittava kunnostusurakka. Se alkoi v. 1987.
Kun raskaimmat korjaukset vihdoin 1990-luvun puolivälin jälkeen olivat voiton puolella, saattoi persoonallinen Bonga avata ovensa myös yleisölle. Kulttuuriteko oli valmis.
Bongan linnaan voi tutustua tilauksesta ympäri vuoden. Muutoin linna on auki viikonloppuisin kesällä ja joulun alla. Nelimarkan riemukasta taidetta on esillä useassa kerroksessa ja sitä on mahdollista myös ostaa. Bongassa ovat nähtävinä taiteilijan tuoreimmat työt, ennen kuin ne matkaavat maailmalle.
Historiallinen rakennus sokkeloineen, ikkunanäkymineen ja pihoineen on tutustumisen arvoinen. Se on osa idyllisen rannikkokaupungin ja koko Suomen yhteistä kulttuuriperintöä.
Bonga on Riitta Nelimarkalle luovuuden ja rauhan tyyssija, siellä aikakin kulkee toisenlaisella rytmillä kuin Helsingissä. On myös tilaa neljän lapsenlapsen mellastaa pensselit kourassa ja riehua sydämensä kyllyydestä.
–Nyt me riehutaan! Siinä on uuden taiteilijapolven tiivis riemunkiljahdus isovanhempiensa iloksi.
Bongan linna on Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Loviisassa
Linkki Suomen taiteen kulta-aikaan
Riitta Nelimarkalla on suora sukuyhteys Suomen kulta-ajan taiteilijoihin. Hänen isoisänsä, taidemaalari Eero Nelimarkka (1891-1977) oli Eero Järnefeltin (1863-1937) oppilas ja kävi aikalaistensa tapaan hakemassa taitoa ja inspiraatiota työhönsä Pariisista.
FT, taidehistorioitsija Riitta Ojanperän kuratoima Eero Nelimarkka -näyttely (15.9.2017- 4.2.2018) Helsingin taidemuseossa (HAM) oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 maamme kulta-ajan taiteilijalle ja hänen aikalaisilleen.
Näyttelyssä voi tutustua Riitta Nelimarkan isoisästään 2017 toteuttamaan uuteen dokumenttielokuvaan Eero Nelimarkka – per aspera ad astra (18 min). Näin toteutui pojantyttären haave kertoa "isoisän tarina pähkinänkuoressa".
Isoisän perintö elää Alajärvellä
Nelimarkka -museorakennuksen suunnitteli perheen hyvä ystävä, arkkitehti Hilding Ekelund Alajärven Pekkolan kylään Etelä-Pohjanmaalla. Se avattiin yleisölle v. 1964 ja on nykyisin Alajärven kaupungin omistuksessa.
Nelimarkka-museo nimettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi vuonna 1995. Sen tehtäviin kuuluu taiteilija-professori Eero Nelimarkan taiteen esittäminen ja tutkimus sekä pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen. Museon taustavoimana on professori Eero Nelimarkan vuonna 1945 perustama NELIMARKKA-RAHASTO sr, jonka hallituksen puheenjohtajana Riitta Nelimarkka on toiminut vuodesta 1987.
Museossa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Kivenheiton päässä päärakennuksesta sijaitsee Villa Nelimarkka, jonka taiteilija rakennutti perheelleen ateljeehuvilaksi. Eero Nelimarkka laati talon kaikki piirustukset itse. Kivijalan muuraaminen aloitettiin kesällä 1928 ja pärekatto laitettiin kesällä 1932.
Museokokonaisuus toimii nyt myös kansainvälisenä taiteilijaresidenssinä, jossa työskentelee 6 – 10 taiteilijaa vuosittain.
Alajärven keskustassa sijaitseva Villa Väinölä – arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon Väinö-veljelleen 1926 suunnittelema huvila – siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan tammikuussa 2015.
Nelimarkka-museo ja -taiteilijaresidenssi
