Hyppää pääsisältöön

Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä.
Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. v. 2016. Hauskat villapystit elävät omaa elämäänsä. Niissä kaikissa piilee Elise, taiteilijan alter ego, joka seikkailee ja kokeilee vapaana ismeistä. Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä. Kuva: Jeannette Bougrab - Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Tunnustettu taiteilija

Riitta Nelimarkan pitkä ansioluettelo ulottuu laajalti Suomen rajojen ulkopuolelle. Syvällisesti monialainen taiteilija rikkoo "kuvan" rajoja monilla tasoilla. Pensselin ja kynän vedoista kuva lähtee lentoon ja siirtyy luontevasti eri materiaaleihin – ja sfääreihin.

Nelimarkka luo sykähdyttäviä hahmoja. Niiden hilpeä, ihmettelevä ja uskalikko habitus asettaa avoimia kysymyksiä koko elämästä. Kirjailijana ja mainiona sanankäyttäjänä – jo teostensa nimien maailmassa – taiteilija näyttää monilahjakkaat kyntensä.

Animaatioelokuvataiteessa Riitta Nelimarkka on tehnyt yhteistyötä miehensä Jaakko Seeckin kanssa. He saivat Kritiikin kannukset -palkinnon jo v. 1974 elokuvasta Sammon tarina 1-3 (1972-1974). Pariskunta myös työsti myös Suomen ensimmäisen pitkän animaatioelokuvan Seitsemän veljestä v. 1979. Siitä tehtiin ranskankielinen versio v. 2011.

Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984
Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla Helsingissä v. 1984. Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984 Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Nuoruuden opinnot Pariisissa sytyttivät elinikäisen kipinän ranskalaisuuteen. Ranskasta muodostui taiteilijalle tärkeä ja inspiroiva yhteistyökumppani.

Ranskan valtio myönsi Riitta Nelimarkalle kulttuuriministeriön Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016. Tunnustus on taidehierarkiassa huomattava.

Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa.
Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä v. 2016. Suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab. Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa. Kuva: Joël Ferrand, Ambassade de France à Helsinki Riitta Nelimarkka,Jeannette Bougrab,Ordre des Arts et des Lettres

Riitta Nelimarkan taide ja curriculum vitae

Riitta Nelimarkka Wikipedia

Alter ego "Elise" kulkee vapaana ismeistä

Nosce te ipsum – tunne itsesi on Riitta Nelimarkan tunnuslauseita. Tutkimusmatkat oman itsen sielunmaisemaan ja luovuuteen ovat taiteilijalle olennaisia työkaluja.

Villapysteissä ja maalauksissa kulkee hahmo nimeltä Elise – ratkaisevasti mukana jo Nelimarkan tohtorinväitöskirjassa Self portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio v. 2001.

–Elisellä on monta muotoa, kuten on meillä ihmisinä ja olentoina, sanoo Riitta Nelimarkka. Mietityttävä, vapaasti liikkuva Elise lienee hänen luonteva alter egonsa. –Niin vapaa on taiteilijan sielu, ettei sen tarvitse istua aikakausien ismeihin eikä trendeihin, vaikka ne voi toki tunnustaa ja tiedostaa, sanoo Elisen luoja.

Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm.
Riitta Nelimarkan villainen Elise-hahmo komeilee Hugo Simberg -pastissin (Riitta Nelimarkka: Täältä muinaisuuteen -villareliefi 2017) edessä Bongan linnassa. Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm. Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Onnellinen Bonga

Nuori perhe Nelimarkka & Seeck katseli sopivaa näyttely- ja työskentelytilaa mm. Ranskasta. Olihan 1980-luvulla muodikasta ostaa ränsistyneitä linnoja tai kartanoita ja kunnostaa niitä omiin tarpeisiin.
Yksi kiintoisa luostari oli jo kiikarissa, mutta munkit peruivat kaupan viime metreillä.

Sitten Jaakko Seeckin silmiin osui ilmoitus rapistuneesta, mutta hulppeasta, vanhasta yksityiskodista Loviisassa, kirkon kupeessa. Satavuotias "pytinki" oli visuaalisesti vaikuttava ja taiteen kannalta toiminnallisesti houkutteleva. Vankkana etuna oli sijainti kotimaassa.

Kotimaa voitti, mutta edessä oli väistämätön, mittava kunnostusurakka. Se alkoi v. 1987.
Kun raskaimmat korjaukset vihdoin 1990-luvun puolivälin jälkeen olivat voiton puolella, saattoi persoonallinen Bonga avata ovensa myös yleisölle. Kulttuuriteko oli valmis.

Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa.
Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Kuva: Jaakko Seeckin ja Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Bongan linnaan voi tutustua tilauksesta ympäri vuoden. Muutoin linna on auki viikonloppuisin kesällä ja joulun alla. Nelimarkan riemukasta taidetta on esillä useassa kerroksessa ja sitä on mahdollista myös ostaa. Bongassa ovat nähtävinä taiteilijan tuoreimmat työt, ennen kuin ne matkaavat maailmalle.

Historiallinen rakennus sokkeloineen, ikkunanäkymineen ja pihoineen on tutustumisen arvoinen. Se on osa idyllisen rannikkokaupungin ja koko Suomen yhteistä kulttuuriperintöä.

Bonga on Riitta Nelimarkalle luovuuden ja rauhan tyyssija, siellä aikakin kulkee toisenlaisella rytmillä kuin Helsingissä. On myös tilaa neljän lapsenlapsen mellastaa pensselit kourassa ja riehua sydämensä kyllyydestä.

–Nyt me riehutaan! Siinä on uuden taiteilijapolven tiivis riemunkiljahdus isovanhempiensa iloksi.

Bongan linna on Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Loviisassa

Linkki Suomen taiteen kulta-aikaan

Riitta Nelimarkalla on suora sukuyhteys Suomen kulta-ajan taiteilijoihin. Hänen isoisänsä, taidemaalari Eero Nelimarkka (1891-1977) oli Eero Järnefeltin (1863-1937) oppilas ja kävi aikalaistensa tapaan hakemassa taitoa ja inspiraatiota työhönsä Pariisista.

FT, taidehistorioitsija Riitta Ojanperän kuratoima Eero Nelimarkka -näyttely (15.9.2017- 4.2.2018) Helsingin taidemuseossa (HAM) oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 maamme kulta-ajan taiteilijalle ja hänen aikalaisilleen.

Näyttelyssä voi tutustua Riitta Nelimarkan isoisästään 2017 toteuttamaan uuteen dokumenttielokuvaan Eero Nelimarkka – per aspera ad astra (18 min). Näin toteutui pojantyttären haave kertoa "isoisän tarina pähkinänkuoressa".

Isoisän perintö elää Alajärvellä

Nelimarkka -museorakennuksen suunnitteli perheen hyvä ystävä, arkkitehti Hilding Ekelund Alajärven Pekkolan kylään Etelä-Pohjanmaalla. Se avattiin yleisölle v. 1964 ja on nykyisin Alajärven kaupungin omistuksessa.

Nelimarkka-museo nimettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi vuonna 1995. Sen tehtäviin kuuluu taiteilija-professori Eero Nelimarkan taiteen esittäminen ja tutkimus sekä pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen. Museon taustavoimana on professori Eero Nelimarkan vuonna 1945 perustama NELIMARKKA-RAHASTO sr, jonka hallituksen puheenjohtajana Riitta Nelimarkka on toiminut vuodesta 1987.

Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm.  Pappi pitää hartaushetkeä.
Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa. (1924) Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm. Pappi pitää hartaushetkeä. Kuva: Nelimarkka-museo Alajärvi Riitta Nelimarkka,Eero Nelimarkka

Museossa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Kivenheiton päässä päärakennuksesta sijaitsee Villa Nelimarkka, jonka taiteilija rakennutti perheelleen ateljeehuvilaksi. Eero Nelimarkka laati talon kaikki piirustukset itse. Kivijalan muuraaminen aloitettiin kesällä 1928 ja pärekatto laitettiin kesällä 1932.

Museokokonaisuus toimii nyt myös kansainvälisenä taiteilijaresidenssinä, jossa työskentelee 6 – 10 taiteilijaa vuosittain.
Alajärven keskustassa sijaitseva Villa Väinölä – arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon Väinö-veljelleen 1926 suunnittelema huvila – siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan tammikuussa 2015.

Nelimarkka-museo ja -taiteilijaresidenssi

Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä.
Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän kuvia ateljeekodissa Helsingin Marjaniemessä joulukuussa 2017. Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä. Kuva: Kalle Ranta-aho - Sini Sovijärvi (Yle) Riitta Nelimarkka
  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.