Hyppää pääsisältöön

Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä.
Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. v. 2016. Hauskat villapystit elävät omaa elämäänsä. Niissä kaikissa piilee Elise, taiteilijan alter ego, joka seikkailee ja kokeilee vapaana ismeistä. Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä. Kuva: Jeannette Bougrab - Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Tunnustettu taiteilija

Riitta Nelimarkan pitkä ansioluettelo ulottuu laajalti Suomen rajojen ulkopuolelle. Syvällisesti monialainen taiteilija rikkoo "kuvan" rajoja monilla tasoilla. Pensselin ja kynän vedoista kuva lähtee lentoon ja siirtyy luontevasti eri materiaaleihin – ja sfääreihin.

Nelimarkka luo sykähdyttäviä hahmoja. Niiden hilpeä, ihmettelevä ja uskalikko habitus asettaa avoimia kysymyksiä koko elämästä. Kirjailijana ja mainiona sanankäyttäjänä – jo teostensa nimien maailmassa – taiteilija näyttää monilahjakkaat kyntensä.

Animaatioelokuvataiteessa Riitta Nelimarkka on tehnyt yhteistyötä miehensä Jaakko Seeckin kanssa. He saivat Kritiikin kannukset -palkinnon jo v. 1974 elokuvasta Sammon tarina 1-3 (1972-1974). Pariskunta myös työsti myös Suomen ensimmäisen pitkän animaatioelokuvan Seitsemän veljestä v. 1979. Siitä tehtiin ranskankielinen versio v. 2011.

Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984
Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla Helsingissä v. 1984. Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984 Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Nuoruuden opinnot Pariisissa sytyttivät elinikäisen kipinän ranskalaisuuteen. Ranskasta muodostui taiteilijalle tärkeä ja inspiroiva yhteistyökumppani.

Ranskan valtio myönsi Riitta Nelimarkalle kulttuuriministeriön Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016. Tunnustus on taidehierarkiassa huomattava.

Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa.
Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä v. 2016. Suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab. Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa. Kuva: Joël Ferrand, Ambassade de France à Helsinki Riitta Nelimarkka,Jeannette Bougrab,Ordre des Arts et des Lettres

Riitta Nelimarkan taide ja curriculum vitae

Riitta Nelimarkka Wikipedia

Alter ego "Elise" kulkee vapaana ismeistä

Nosce te ipsum – tunne itsesi on Riitta Nelimarkan tunnuslauseita. Tutkimusmatkat oman itsen sielunmaisemaan ja luovuuteen ovat taiteilijalle olennaisia työkaluja.

Villapysteissä ja maalauksissa kulkee hahmo nimeltä Elise – ratkaisevasti mukana jo Nelimarkan tohtorinväitöskirjassa Self portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio v. 2001.

–Elisellä on monta muotoa, kuten on meillä ihmisinä ja olentoina, sanoo Riitta Nelimarkka. Mietityttävä, vapaasti liikkuva Elise lienee hänen luonteva alter egonsa. –Niin vapaa on taiteilijan sielu, ettei sen tarvitse istua aikakausien ismeihin eikä trendeihin, vaikka ne voi toki tunnustaa ja tiedostaa, sanoo Elisen luoja.

Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm.
Riitta Nelimarkan villainen Elise-hahmo komeilee Hugo Simberg -pastissin (Riitta Nelimarkka: Täältä muinaisuuteen -villareliefi 2017) edessä Bongan linnassa. Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm. Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Onnellinen Bonga

Nuori perhe Nelimarkka & Seeck katseli sopivaa näyttely- ja työskentelytilaa mm. Ranskasta. Olihan 1980-luvulla muodikasta ostaa ränsistyneitä linnoja tai kartanoita ja kunnostaa niitä omiin tarpeisiin.
Yksi kiintoisa luostari oli jo kiikarissa, mutta munkit peruivat kaupan viime metreillä.

Sitten Jaakko Seeckin silmiin osui ilmoitus rapistuneesta, mutta hulppeasta, vanhasta yksityiskodista Loviisassa, kirkon kupeessa. Satavuotias "pytinki" oli visuaalisesti vaikuttava ja taiteen kannalta toiminnallisesti houkutteleva. Vankkana etuna oli sijainti kotimaassa.

Kotimaa voitti, mutta edessä oli väistämätön, mittava kunnostusurakka. Se alkoi v. 1987.
Kun raskaimmat korjaukset vihdoin 1990-luvun puolivälin jälkeen olivat voiton puolella, saattoi persoonallinen Bonga avata ovensa myös yleisölle. Kulttuuriteko oli valmis.

Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa.
Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Kuva: Jaakko Seeckin ja Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Bongan linnaan voi tutustua tilauksesta ympäri vuoden. Muutoin linna on auki viikonloppuisin kesällä ja joulun alla. Nelimarkan riemukasta taidetta on esillä useassa kerroksessa ja sitä on mahdollista myös ostaa. Bongassa ovat nähtävinä taiteilijan tuoreimmat työt, ennen kuin ne matkaavat maailmalle.

Historiallinen rakennus sokkeloineen, ikkunanäkymineen ja pihoineen on tutustumisen arvoinen. Se on osa idyllisen rannikkokaupungin ja koko Suomen yhteistä kulttuuriperintöä.

Bonga on Riitta Nelimarkalle luovuuden ja rauhan tyyssija, siellä aikakin kulkee toisenlaisella rytmillä kuin Helsingissä. On myös tilaa neljän lapsenlapsen mellastaa pensselit kourassa ja riehua sydämensä kyllyydestä.

–Nyt me riehutaan! Siinä on uuden taiteilijapolven tiivis riemunkiljahdus isovanhempiensa iloksi.

Bongan linna on Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Loviisassa

Linkki Suomen taiteen kulta-aikaan

Riitta Nelimarkalla on suora sukuyhteys Suomen kulta-ajan taiteilijoihin. Hänen isoisänsä, taidemaalari Eero Nelimarkka (1891-1977) oli Eero Järnefeltin (1863-1937) oppilas ja kävi aikalaistensa tapaan hakemassa taitoa ja inspiraatiota työhönsä Pariisista.

FT, taidehistorioitsija Riitta Ojanperän kuratoima Eero Nelimarkka -näyttely (15.9.2017- 4.2.2018) Helsingin taidemuseossa (HAM) oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 maamme kulta-ajan taiteilijalle ja hänen aikalaisilleen.

Näyttelyssä voi tutustua Riitta Nelimarkan isoisästään 2017 toteuttamaan uuteen dokumenttielokuvaan Eero Nelimarkka – per aspera ad astra (18 min). Näin toteutui pojantyttären haave kertoa "isoisän tarina pähkinänkuoressa".

Isoisän perintö elää Alajärvellä

Nelimarkka -museorakennuksen suunnitteli perheen hyvä ystävä, arkkitehti Hilding Ekelund Alajärven Pekkolan kylään Etelä-Pohjanmaalla. Se avattiin yleisölle v. 1964 ja on nykyisin Alajärven kaupungin omistuksessa.

Nelimarkka-museo nimettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi vuonna 1995. Sen tehtäviin kuuluu taiteilija-professori Eero Nelimarkan taiteen esittäminen ja tutkimus sekä pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen. Museon taustavoimana on professori Eero Nelimarkan vuonna 1945 perustama NELIMARKKA-RAHASTO sr, jonka hallituksen puheenjohtajana Riitta Nelimarkka on toiminut vuodesta 1987.

Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm.  Pappi pitää hartaushetkeä.
Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa. (1924) Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm. Pappi pitää hartaushetkeä. Kuva: Nelimarkka-museo Alajärvi Riitta Nelimarkka,Eero Nelimarkka

Museossa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Kivenheiton päässä päärakennuksesta sijaitsee Villa Nelimarkka, jonka taiteilija rakennutti perheelleen ateljeehuvilaksi. Eero Nelimarkka laati talon kaikki piirustukset itse. Kivijalan muuraaminen aloitettiin kesällä 1928 ja pärekatto laitettiin kesällä 1932.

Museokokonaisuus toimii nyt myös kansainvälisenä taiteilijaresidenssinä, jossa työskentelee 6 – 10 taiteilijaa vuosittain.
Alajärven keskustassa sijaitseva Villa Väinölä – arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon Väinö-veljelleen 1926 suunnittelema huvila – siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan tammikuussa 2015.

Nelimarkka-museo ja -taiteilijaresidenssi

Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä.
Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän kuvia ateljeekodissa Helsingin Marjaniemessä joulukuussa 2017. Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä. Kuva: Kalle Ranta-aho - Sini Sovijärvi (Yle) Riitta Nelimarkka
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.