Hyppää pääsisältöön

Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä.
Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. v. 2016. Hauskat villapystit elävät omaa elämäänsä. Niissä kaikissa piilee Elise, taiteilijan alter ego, joka seikkailee ja kokeilee vapaana ismeistä. Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä. Kuva: Jeannette Bougrab - Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Tunnustettu taiteilija

Riitta Nelimarkan pitkä ansioluettelo ulottuu laajalti Suomen rajojen ulkopuolelle. Syvällisesti monialainen taiteilija rikkoo "kuvan" rajoja monilla tasoilla. Pensselin ja kynän vedoista kuva lähtee lentoon ja siirtyy luontevasti eri materiaaleihin – ja sfääreihin.

Nelimarkka luo sykähdyttäviä hahmoja. Niiden hilpeä, ihmettelevä ja uskalikko habitus asettaa avoimia kysymyksiä koko elämästä. Kirjailijana ja mainiona sanankäyttäjänä – jo teostensa nimien maailmassa – taiteilija näyttää monilahjakkaat kyntensä.

Animaatioelokuvataiteessa Riitta Nelimarkka on tehnyt yhteistyötä miehensä Jaakko Seeckin kanssa. He saivat Kritiikin kannukset -palkinnon jo v. 1974 elokuvasta Sammon tarina 1-3 (1972-1974). Pariskunta myös työsti myös Suomen ensimmäisen pitkän animaatioelokuvan Seitsemän veljestä v. 1979. Siitä tehtiin ranskankielinen versio v. 2011.

Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984
Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla Helsingissä v. 1984. Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984 Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Nuoruuden opinnot Pariisissa sytyttivät elinikäisen kipinän ranskalaisuuteen. Ranskasta muodostui taiteilijalle tärkeä ja inspiroiva yhteistyökumppani.

Ranskan valtio myönsi Riitta Nelimarkalle kulttuuriministeriön Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016. Tunnustus on taidehierarkiassa huomattava.

Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa.
Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä v. 2016. Suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab. Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa. Kuva: Joël Ferrand, Ambassade de France à Helsinki Riitta Nelimarkka,Jeannette Bougrab,Ordre des Arts et des Lettres

Riitta Nelimarkan taide ja curriculum vitae

Riitta Nelimarkka Wikipedia

Alter ego "Elise" kulkee vapaana ismeistä

Nosce te ipsum – tunne itsesi on Riitta Nelimarkan tunnuslauseita. Tutkimusmatkat oman itsen sielunmaisemaan ja luovuuteen ovat taiteilijalle olennaisia työkaluja.

Villapysteissä ja maalauksissa kulkee hahmo nimeltä Elise – ratkaisevasti mukana jo Nelimarkan tohtorinväitöskirjassa Self portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio v. 2001.

–Elisellä on monta muotoa, kuten on meillä ihmisinä ja olentoina, sanoo Riitta Nelimarkka. Mietityttävä, vapaasti liikkuva Elise lienee hänen luonteva alter egonsa. –Niin vapaa on taiteilijan sielu, ettei sen tarvitse istua aikakausien ismeihin eikä trendeihin, vaikka ne voi toki tunnustaa ja tiedostaa, sanoo Elisen luoja.

Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm.
Riitta Nelimarkan villainen Elise-hahmo komeilee Hugo Simberg -pastissin (Riitta Nelimarkka: Täältä muinaisuuteen -villareliefi 2017) edessä Bongan linnassa. Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm. Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Onnellinen Bonga

Nuori perhe Nelimarkka & Seeck katseli sopivaa näyttely- ja työskentelytilaa mm. Ranskasta. Olihan 1980-luvulla muodikasta ostaa ränsistyneitä linnoja tai kartanoita ja kunnostaa niitä omiin tarpeisiin.
Yksi kiintoisa luostari oli jo kiikarissa, mutta munkit peruivat kaupan viime metreillä.

Sitten Jaakko Seeckin silmiin osui ilmoitus rapistuneesta, mutta hulppeasta, vanhasta yksityiskodista Loviisassa, kirkon kupeessa. Satavuotias "pytinki" oli visuaalisesti vaikuttava ja taiteen kannalta toiminnallisesti houkutteleva. Vankkana etuna oli sijainti kotimaassa.

Kotimaa voitti, mutta edessä oli väistämätön, mittava kunnostusurakka. Se alkoi v. 1987.
Kun raskaimmat korjaukset vihdoin 1990-luvun puolivälin jälkeen olivat voiton puolella, saattoi persoonallinen Bonga avata ovensa myös yleisölle. Kulttuuriteko oli valmis.

Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa.
Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Kuva: Jaakko Seeckin ja Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Bongan linnaan voi tutustua tilauksesta ympäri vuoden. Muutoin linna on auki viikonloppuisin kesällä ja joulun alla. Nelimarkan riemukasta taidetta on esillä useassa kerroksessa ja sitä on mahdollista myös ostaa. Bongassa ovat nähtävinä taiteilijan tuoreimmat työt, ennen kuin ne matkaavat maailmalle.

Historiallinen rakennus sokkeloineen, ikkunanäkymineen ja pihoineen on tutustumisen arvoinen. Se on osa idyllisen rannikkokaupungin ja koko Suomen yhteistä kulttuuriperintöä.

Bonga on Riitta Nelimarkalle luovuuden ja rauhan tyyssija, siellä aikakin kulkee toisenlaisella rytmillä kuin Helsingissä. On myös tilaa neljän lapsenlapsen mellastaa pensselit kourassa ja riehua sydämensä kyllyydestä.

–Nyt me riehutaan! Siinä on uuden taiteilijapolven tiivis riemunkiljahdus isovanhempiensa iloksi.

Bongan linna on Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Loviisassa

Linkki Suomen taiteen kulta-aikaan

Riitta Nelimarkalla on suora sukuyhteys Suomen kulta-ajan taiteilijoihin. Hänen isoisänsä, taidemaalari Eero Nelimarkka (1891-1977) oli Eero Järnefeltin (1863-1937) oppilas ja kävi aikalaistensa tapaan hakemassa taitoa ja inspiraatiota työhönsä Pariisista.

FT, taidehistorioitsija Riitta Ojanperän kuratoima Eero Nelimarkka -näyttely (15.9.2017- 4.2.2018) Helsingin taidemuseossa (HAM) oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 maamme kulta-ajan taiteilijalle ja hänen aikalaisilleen.

Näyttelyssä voi tutustua Riitta Nelimarkan isoisästään 2017 toteuttamaan uuteen dokumenttielokuvaan Eero Nelimarkka – per aspera ad astra (18 min). Näin toteutui pojantyttären haave kertoa "isoisän tarina pähkinänkuoressa".

Isoisän perintö elää Alajärvellä

Nelimarkka -museorakennuksen suunnitteli perheen hyvä ystävä, arkkitehti Hilding Ekelund Alajärven Pekkolan kylään Etelä-Pohjanmaalla. Se avattiin yleisölle v. 1964 ja on nykyisin Alajärven kaupungin omistuksessa.

Nelimarkka-museo nimettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi vuonna 1995. Sen tehtäviin kuuluu taiteilija-professori Eero Nelimarkan taiteen esittäminen ja tutkimus sekä pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen. Museon taustavoimana on professori Eero Nelimarkan vuonna 1945 perustama NELIMARKKA-RAHASTO sr, jonka hallituksen puheenjohtajana Riitta Nelimarkka on toiminut vuodesta 1987.

Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm.  Pappi pitää hartaushetkeä.
Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa. (1924) Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm. Pappi pitää hartaushetkeä. Kuva: Nelimarkka-museo Alajärvi Riitta Nelimarkka,Eero Nelimarkka

Museossa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Kivenheiton päässä päärakennuksesta sijaitsee Villa Nelimarkka, jonka taiteilija rakennutti perheelleen ateljeehuvilaksi. Eero Nelimarkka laati talon kaikki piirustukset itse. Kivijalan muuraaminen aloitettiin kesällä 1928 ja pärekatto laitettiin kesällä 1932.

Museokokonaisuus toimii nyt myös kansainvälisenä taiteilijaresidenssinä, jossa työskentelee 6 – 10 taiteilijaa vuosittain.
Alajärven keskustassa sijaitseva Villa Väinölä – arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon Väinö-veljelleen 1926 suunnittelema huvila – siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan tammikuussa 2015.

Nelimarkka-museo ja -taiteilijaresidenssi

Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä.
Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän kuvia ateljeekodissa Helsingin Marjaniemessä joulukuussa 2017. Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä. Kuva: Kalle Ranta-aho - Sini Sovijärvi (Yle) Riitta Nelimarkka
  • Kuusi kuvaa uusimmat lähetykset

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Kuusi kuvaa uusimmat lähetykset

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

  • Petri Räisänen on astangajoogan ikoni

    Petri Räisänen yhdistää astangajoogaan kansanparannusta.

    Erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Nykyisin hänen luokseen tulee ohjausta ja hoitoa kaipaavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Myös Petri Räisäsen joogaretriitit eri puolilla maailmaa ovat suosittuja.

  • Kylillä kierretään jo viidettä kesää

    Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

    Kyläpanimolla tuoksuvat maltaat. Hiilet hohkaavat kuumuutta ahjossa sepän pajassa ja tallissa kilisee kengittäjän vasara. Metsän reunassa räpsyy riistakamera ja ja enduropyörän pärinä lähenee, vaikka vielä ei mitään näy… Lähde matkaan kiertämään suomalaista maaseutua!

  • Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.