Hyppää pääsisältöön

Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä.
Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. v. 2016. Hauskat villapystit elävät omaa elämäänsä. Niissä kaikissa piilee Elise, taiteilijan alter ego, joka seikkailee ja kokeilee vapaana ismeistä. Taiteilija Riitta Nelimarkka "ateljeerissaan" Helsingin Marjaniemessä. Kuvassa näkyy villapystejä. Ne ovat hauskoja, värikkäitä olioita tai tyyppejä, joilla on erilaisia ilmeitä. Kuva: Jeannette Bougrab - Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Tunnustettu taiteilija

Riitta Nelimarkan pitkä ansioluettelo ulottuu laajalti Suomen rajojen ulkopuolelle. Syvällisesti monialainen taiteilija rikkoo "kuvan" rajoja monilla tasoilla. Pensselin ja kynän vedoista kuva lähtee lentoon ja siirtyy luontevasti eri materiaaleihin – ja sfääreihin.

Nelimarkka luo sykähdyttäviä hahmoja. Niiden hilpeä, ihmettelevä ja uskalikko habitus asettaa avoimia kysymyksiä koko elämästä. Kirjailijana ja mainiona sanankäyttäjänä – jo teostensa nimien maailmassa – taiteilija näyttää monilahjakkaat kyntensä.

Animaatioelokuvataiteessa Riitta Nelimarkka on tehnyt yhteistyötä miehensä Jaakko Seeckin kanssa. He saivat Kritiikin kannukset -palkinnon jo v. 1974 elokuvasta Sammon tarina 1-3 (1972-1974). Pariskunta myös työsti myös Suomen ensimmäisen pitkän animaatioelokuvan Seitsemän veljestä v. 1979. Siitä tehtiin ranskankielinen versio v. 2011.

Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984
Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla Helsingissä v. 1984. Taiteilija Riitta Nelimarkka aviomiehensä Jaakko Seeckin kanssa Espalla, Helsingissä v. 1984 Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Nuoruuden opinnot Pariisissa sytyttivät elinikäisen kipinän ranskalaisuuteen. Ranskasta muodostui taiteilijalle tärkeä ja inspiroiva yhteistyökumppani.

Ranskan valtio myönsi Riitta Nelimarkalle kulttuuriministeriön Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016. Tunnustus on taidehierarkiassa huomattava.

Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa.
Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä v. 2016. Suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab. Riitta Nelimarkan kunniamerkkitilaisuus Ranskan lähetystössä Helsingissä v. 2016. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura ja kulttuurineuvos Jeannette Bougrab iloitsevat yhdessä taiteilijan kanssa. Kuva: Joël Ferrand, Ambassade de France à Helsinki Riitta Nelimarkka,Jeannette Bougrab,Ordre des Arts et des Lettres

Riitta Nelimarkan taide ja curriculum vitae

Riitta Nelimarkka Wikipedia

Alter ego "Elise" kulkee vapaana ismeistä

Nosce te ipsum – tunne itsesi on Riitta Nelimarkan tunnuslauseita. Tutkimusmatkat oman itsen sielunmaisemaan ja luovuuteen ovat taiteilijalle olennaisia työkaluja.

Villapysteissä ja maalauksissa kulkee hahmo nimeltä Elise – ratkaisevasti mukana jo Nelimarkan tohtorinväitöskirjassa Self portrait, Elisen väitöskirja, Variaation variaatio v. 2001.

–Elisellä on monta muotoa, kuten on meillä ihmisinä ja olentoina, sanoo Riitta Nelimarkka. Mietityttävä, vapaasti liikkuva Elise lienee hänen luonteva alter egonsa. –Niin vapaa on taiteilijan sielu, ettei sen tarvitse istua aikakausien ismeihin eikä trendeihin, vaikka ne voi toki tunnustaa ja tiedostaa, sanoo Elisen luoja.

Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm.
Riitta Nelimarkan villainen Elise-hahmo komeilee Hugo Simberg -pastissin (Riitta Nelimarkka: Täältä muinaisuuteen -villareliefi 2017) edessä Bongan linnassa. Riitta Nelimarkan taidetta. Etualalla Elise-villapysti ja taustalla Hugo Simberg -pastissi "Täältä muinaisuuteen” villarliefi 2017, 170 x 360 cm. Kuva: Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Onnellinen Bonga

Nuori perhe Nelimarkka & Seeck katseli sopivaa näyttely- ja työskentelytilaa mm. Ranskasta. Olihan 1980-luvulla muodikasta ostaa ränsistyneitä linnoja tai kartanoita ja kunnostaa niitä omiin tarpeisiin.
Yksi kiintoisa luostari oli jo kiikarissa, mutta munkit peruivat kaupan viime metreillä.

Sitten Jaakko Seeckin silmiin osui ilmoitus rapistuneesta, mutta hulppeasta, vanhasta yksityiskodista Loviisassa, kirkon kupeessa. Satavuotias "pytinki" oli visuaalisesti vaikuttava ja taiteen kannalta toiminnallisesti houkutteleva. Vankkana etuna oli sijainti kotimaassa.

Kotimaa voitti, mutta edessä oli väistämätön, mittava kunnostusurakka. Se alkoi v. 1987.
Kun raskaimmat korjaukset vihdoin 1990-luvun puolivälin jälkeen olivat voiton puolella, saattoi persoonallinen Bonga avata ovensa myös yleisölle. Kulttuuriteko oli valmis.

Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa.
Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Riitta nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Bongan linna Loviisassa. Kuva: Jaakko Seeckin ja Riitta Nelimarkan kokoelmat Riitta Nelimarkka

Bongan linnaan voi tutustua tilauksesta ympäri vuoden. Muutoin linna on auki viikonloppuisin kesällä ja joulun alla. Nelimarkan riemukasta taidetta on esillä useassa kerroksessa ja sitä on mahdollista myös ostaa. Bongassa ovat nähtävinä taiteilijan tuoreimmat työt, ennen kuin ne matkaavat maailmalle.

Historiallinen rakennus sokkeloineen, ikkunanäkymineen ja pihoineen on tutustumisen arvoinen. Se on osa idyllisen rannikkokaupungin ja koko Suomen yhteistä kulttuuriperintöä.

Bonga on Riitta Nelimarkalle luovuuden ja rauhan tyyssija, siellä aikakin kulkee toisenlaisella rytmillä kuin Helsingissä. On myös tilaa neljän lapsenlapsen mellastaa pensselit kourassa ja riehua sydämensä kyllyydestä.

–Nyt me riehutaan! Siinä on uuden taiteilijapolven tiivis riemunkiljahdus isovanhempiensa iloksi.

Bongan linna on Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin näyttely- ja työskentelytila Loviisassa

Linkki Suomen taiteen kulta-aikaan

Riitta Nelimarkalla on suora sukuyhteys Suomen kulta-ajan taiteilijoihin. Hänen isoisänsä, taidemaalari Eero Nelimarkka (1891-1977) oli Eero Järnefeltin (1863-1937) oppilas ja kävi aikalaistensa tapaan hakemassa taitoa ja inspiraatiota työhönsä Pariisista.

FT, taidehistorioitsija Riitta Ojanperän kuratoima Eero Nelimarkka -näyttely (15.9.2017- 4.2.2018) Helsingin taidemuseossa (HAM) oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 maamme kulta-ajan taiteilijalle ja hänen aikalaisilleen.

Näyttelyssä voi tutustua Riitta Nelimarkan isoisästään 2017 toteuttamaan uuteen dokumenttielokuvaan Eero Nelimarkka – per aspera ad astra (18 min). Näin toteutui pojantyttären haave kertoa "isoisän tarina pähkinänkuoressa".

Isoisän perintö elää Alajärvellä

Nelimarkka -museorakennuksen suunnitteli perheen hyvä ystävä, arkkitehti Hilding Ekelund Alajärven Pekkolan kylään Etelä-Pohjanmaalla. Se avattiin yleisölle v. 1964 ja on nykyisin Alajärven kaupungin omistuksessa.

Nelimarkka-museo nimettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi vuonna 1995. Sen tehtäviin kuuluu taiteilija-professori Eero Nelimarkan taiteen esittäminen ja tutkimus sekä pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen. Museon taustavoimana on professori Eero Nelimarkan vuonna 1945 perustama NELIMARKKA-RAHASTO sr, jonka hallituksen puheenjohtajana Riitta Nelimarkka on toiminut vuodesta 1987.

Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm.  Pappi pitää hartaushetkeä.
Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa. (1924) Eero Nelimarkka: Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljyvärimaalaus pellavakankaalle, 145 x 210 cm. Pappi pitää hartaushetkeä. Kuva: Nelimarkka-museo Alajärvi Riitta Nelimarkka,Eero Nelimarkka

Museossa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Kivenheiton päässä päärakennuksesta sijaitsee Villa Nelimarkka, jonka taiteilija rakennutti perheelleen ateljeehuvilaksi. Eero Nelimarkka laati talon kaikki piirustukset itse. Kivijalan muuraaminen aloitettiin kesällä 1928 ja pärekatto laitettiin kesällä 1932.

Museokokonaisuus toimii nyt myös kansainvälisenä taiteilijaresidenssinä, jossa työskentelee 6 – 10 taiteilijaa vuosittain.
Alajärven keskustassa sijaitseva Villa Väinölä – arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon Väinö-veljelleen 1926 suunnittelema huvila – siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan tammikuussa 2015.

Nelimarkka-museo ja -taiteilijaresidenssi

Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä.
Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän kuvia ateljeekodissa Helsingin Marjaniemessä joulukuussa 2017. Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka (oik) ja Sini Sovijärvi (Yle) tutkivat taiteilijan elämän keskeisiä kuvia joulukuussa 2017 atelierissa, Helsingin Marjaniemessä. Kuva: Kalle Ranta-aho - Sini Sovijärvi (Yle) Riitta Nelimarkka
  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.