Hyppää pääsisältöön

Viimeinen Luontoretki 2017: Sympaattisen harmaasiepon pesintäpuuhat

Harmaasiepot pesällä.
Harmaasiepot pesällä. Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo,linnut,luonto,Juha Laaksonen

Viimeinen aamu. Tänään harmaasiepon poikaset lähtevät pesästä, arvelee Juha Laaksonen, joka seuraa mökkinsä ikkunasta harmaasiepon pesintää. Vuoden viimeisellä Luontoretkellä palataan kesäisiin, heinäkuun tunnelmiin Mäntyharjun Vannekivenniemeen.

Millaista on harmaasieppoperheen arki – miten pesä rakennetaan, kauanko munia haudotaan, kuka ruokkii ja kuinka useasti, miltä poikaset näyttävät ja miten nopeasti ne kasvavat?

Harmaasiepot pesivät yllättävissä paikoissa

Harmaasieppo pesällä.
Koivuavopöntöstä aukeaa hyvät näkymät Harmaasieppo pesällä. Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo,luonto,Juha Laaksonen

Harmaasieppo voi rakentaa pesänsä yllättäviin paikkoihin: ovessa roikkuvaan koristekranssiin, vesikouruun tai seinustalle asetettuun kukkalaatikkoon. Pesiä on löydetty ikkunalaudoilta, puupinoista ja seinustalle jätettyjen haravoiden, lapioiden, autonrenkaiden ja monien muiden tarpeellisten tai tarpeettomien tavaroiden päältä.

Pääasia on, että pesäpaikasta aukeaa naaraalle riittävän hyvät näkymät. Sekä koiras että naaras osallistuvat pesänrakennukseen, koiras tosin vähemmän.

Juhan mökkipihassa harmaasieppopariskunta on tykästynyt tuohiseen pesään, joka on rakennettu koivuun, noin kolmen metrin korkeuteen. Luonnonpesät on rakennettu esimerkiksi sammaleesta ja naavasta, mutta taajamien siepot sisustavat pesiään langanpätkillä, paperinpaloilla tai vaikka koirankarvoilla.

Myös koiras vahtii ja ruokkii

Harmaasiepon poikaset pesässä.
Kidat auki kohti taivasta - ruokaa tuodaan pesään alle minuutin välein Harmaasiepon poikaset pesässä. Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo,luonto,Juha Laaksonen

Naaras munii keskimäärin neljästä kuuteen vaaleaharmaata punatäpläistä munaa. Muniminen tapahtuu yleensä aamupäivisin, yhdeksän ja yhdentoista välillä. Naaraan haudontaurakka kestää vähän alle kaksi viikkoa.

Sieppoperheessä vallitsee tasa-arvo – sekä koiras että naaras ruokkivat poikasia. Koiras ja naaras ovat myös poikkeuksellisesti samannäköisiä.

Koiraan tehtävä on myös vartioida pesää ja varoittaa naarasta lähestyvistä vaaroista. Vaaran uhatessa naaras poistuu pesästä.

Älä häiritse – poikaset pakenevat herkästi pesästä

Harmaasiepon poikaset nukkuvat pesässä.
Poikaset kököttävät pesässä rauhallisina rankan aamusyömisen jälkeen Harmaasiepon poikaset nukkuvat pesässä. Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo,luonto,Juha Laaksonen

Kahden viikon kuluttua poikaset ovat jo kasvaneet niin, että neljä rotevaa sisarusta ei enää mahdu pesään, vaan on aika lentää maailmalle.

Poikaset saattavat jättää pesän jo aiemmin säikähtäessään petoa tai muuta rauhanhäiritsijää. Siksi pihapiirissä olevaa pesää ei kannata turhaan lähestyä poikasten ollessa viikon, parin ikäisiä.

Pesä, munat tai poikaset saattavat myös tuhoutua rankkasateessa tai vesisade häätää poikaset maastoon lentokyvyttöminä.

Voiko pesää siirtää?

Jos pesän paikka muuttuu, monet linnut eivät välttämättä enää hyväksy tai löydä sitä. Jos ihminen siirtää vaikkapa verannalla olevaa harmaasiepon tai mustarastaan pesää metrinkin verran, voi olla, että pesintä jää siihen. Mikäli pesä on rakennettu aivan mahdottomaan paikkaan, vaikkapa oven viereen, niin pienin, vähittäisin siirroin paikan vaihtaminen on mahdollista.

Hieman haikein mielin Juha Laaksonen katselee mökin ikkunasta pesälle viimeistä kertaa. Poikaset siirtyvät pian maastoon ja niiden on nyt osattava lentää – edes auttavasti. Onnea matkaan kaverit!

KUUNTELE OHJELMA:

Yle Luonto – liity joukkoomme Facebookissa!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

  • Minnan kääpäkävelyn valmentajat vinkaavat: Näin löydät elämää metsästä

    Metsäluonnon asukkaista valtaosa on pieniä ja piilottelevia.

    ”Onko totta että mitä enemmän metsässä hidastaa ja rauhoittuu, sitä paremmin huomaa ympäröivää luontoa – sen erilaisia muotoja, värejä, yksityiskohtia ja kauneutta? Ja sitä pienempiä ja vaivihkaisempia tapahtumia pääsee näkemään?” Lähden testaamaan tätä ajatusta Evolle, jossa sijaitsee eräs Etelä- Suomen laajin vanhan metsän alue. Metsäluonnon asukkaista valtaosa on hyvin pieniä ja piilottelevia. Aion sukeltaa tähän hiljaiseen maailmaan.

  • Suojele jokamiehenoikeuksia – osallistu Minä ja mun puu -kampanjaan

    Millainen on sinun puusi?

    Minä ja mun puu -kampanja kerää rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia Yle Luonnon sivuille ja someen 25.8.–7.10.2018. Kampanja on osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Merisää - Kotka Rankki: "Ohutta yläpilveä" on nyt historiaa

    Untuvapilvet olivat tuttuja saaren varusmiehille.

    Radion rannikkoasemien merisäätiedotus aloitetaan idästä. Listan toinen sääasema on Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari. Saarelta on tehty havaintoja muun muassa uhanalaista ja vaarantuneista lintulajeista. Linnakesaari avautui yleisölle vasta hiljattain.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.