Hyppää pääsisältöön

Turkin puhdistusten uhrit hakevat turvaa Euroopasta - “Turkissa odottavat kiduttajat ja vankiselli”

Kaksi entistä turkkilaissotilasta Brysselissä. Miehet ovat hakeneet turvapaikkaa Belgiasta. NIstuvat penkillä, eivät näytä kasvojaan.
Kaksi entistä turkkilaissotilasta Brysselissä. Miehet ovat hakeneet turvapaikkaa Belgiasta. NIstuvat penkillä, eivät näytä kasvojaan. Kuva: Tom Kankkonen/ Yle Turkki,turvapaikanhakijat,Nato

Turkista saapuu entistä enemmän turvapaikanhakijoita Eurooppaan. Pelkästään Saksaan on viime kuukausina tullut Turkista noin tuhat turvapaikanhakijaa kuussa, ja myös muista maista löytyy turvaa hakevia turkkilaisia.

Kaksi hermostuneen oloista miestä lähestyy meitä brysseliläisessä puistossa. Olemme käyneet pitkän keskustelun Whatsapp-viestipalvelussa, ennen kuin tapaaminen järjestyy.

Miehet ovat Turkin asevoimien entisiä upseereita, joiden tie puistoon kulkee sotilasliitto Naton Brysselissä sijaitsevan päämajan kautta.

Varovaisten miesten sotilasura on ohi. Kun Turkissa kesällä 2016 tehtiin vallankaappausyritys, miehet olivat Belgiassa Nato-tehtävissä, kaukana tapahtumien keskipisteestä.

"Vallankaappausyrityksen jälkeen meidät kutsuttiin takaisin Turkkiin. Kun näimme mitä tapahtui ensimmäisille lähtijöille, päätimme kuitenkin jäädä tänne ja hakea turvapaikkaa", kertoo nuorempi miehistä. Hän kutsuu itseään Muratiksi.

Haikea loppu sotilasuralle

Entiset upseerit sanovat, että ensimmäiset kotiinpalaajat lähetettiin vankilaan. Miesten mukaan Turkista kantautuu myös tietoja kidutuksesta ja kehnoista vankilaoloista. Monien vangittujen kohdalla on epäselvää mistä heitä tarkalleen ottaen syytetään.

"On selvä, että paluu Turkkiin tarkoittaisi kaltoinkohtelun ja kidutuksen lisäksi pitkää odotusta vankilassa, kuten kollegoillemme on käynyt", sanoo vanhempi miehistä.

Turkissa ammattisotilaat kuuluivat pitkään yhteiskunnan eliittiin.

"Tunnen suurta haikeutta ja tuskaa, kun näen univormuni. Minulla on se vielä tallessa kaapissa", Murat kertoo liikuttuneena.

Miehet eivät halua oikeita nimiään julkisuuteen, eivätkä he näytä kasvojaan kuvissa.

Olemme huolissamme Turkissa olevista sukulaisistamme.― Turvapaikkaa hakenut turkkilaissotilas

"Olemme huolissamme Turkissa olevista sukulaisistamme, he voivat joutua vaikeuksiin", sanoo toinen miehistä.

Huoli ei ole perusteeton. Turkin viranomaiset ovat yrittäneet painostaa ulkomaille paenneita pidättämällä Turkkiin jääneitä sukulaisia.

Tapaamani entiset upseerit saivat potkut osana valtavaa joukkopuhdistusta syksyllä 2016, erotettavien listalla oli kerralla 15 000 nimeä. Kaikkia syytettiin sotkeutumisesta "terrorismiin". Sen tarkempia tietoja syytöksistä ei miesten mukaan ole.

Heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen noin 150 000 ihmistä on menettänyt työpaikkansa muun muassa asevoimissa, poliisissa ja yliopistoissa. Pidätettyjä on yli 50 000.

Väkivaltaisesta kaappausyrityksestä syytetään yleisesti Yhdysvalloissa asuvaa saarnaajaa Fethullah Güleniä ja hänen Hizmet-liikettään. Turkin viranomaiset eivät puhu Hizmetistä, vaan Fetö-terrorijärjestöstä.

“Omituinen kaappausyritys"

Entisten sotilaiden mielestä kyse ei ole vallankaappausyritykseen sotkeutuneiden rankaisemisesta. Puhdistusten tavoitteena on heidän mukaansa varmistaa, että asevoimiin ja muualle valtionhallintoon jää vain presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tukijoita.

Demonstranter ockuperar en stridsvagn i Istanbul.
Vuoden 2016 vallankaappausyritys kukistettiin nopeasti. Demonstranter ockuperar en stridsvagn i Istanbul. Kuva: EPA Turkki,sotilasvallankaappaukset,panssarivaunut,mielenosoitukset

Molemmat miehet kiistävät ehdottomasti, että heillä olisi ollut mitään tekemistä Gülenin liikkeen kanssa.

"Turkissa on erotettu tuhansia upseereita, vaikka vallankaappausyritykseen oli sotkeutunut vain pieni ryhmä. Jos asevoimissa olisi ollut niin paljon gülenistejä kuin on väitetty, kaappausyrityksen olisi pitänyt onnistua".

Mitä ikinä tapahtui sinä iltana, se ei näyttänyt todelliselta kaappausyritykseltä.― Turvapaikkaa hakenut turkkilaissotilas

"Mitä ikinä tapahtui sinä iltana, se ei näyttänyt todelliselta kaappausyritykseltä. Esimerkiksi ilmavoimista käytössä oli vain kolmisenkymmentä lentokonetta, mutta silti 70 prosenttia lentäjistä sai potkut", sanoo toinen upseereista.

Lukuja on mahdoton tarkistaa, koska Turkin ilmavoimien hävittäjälentäjien määrä ei ole julkista tietoa. Julkisuuteen on kerrottu, että yli 300 lentäjää on erotettu puhdistuksissa.

Professori turvapaikanhakijana

Eurooppaan on vallankaappausyrityksen jälkeen tullut tuhansia turvapaikanhakijoita Turkista. Osa heistä kertoo avoimesti tukeneensa Gülenin liikettä. Tulijoiden joukossa on monenlaisia ihmisiä, myös vasemmistoaktivisteja ja kurdeja.

Lääkärit Fatma ja Hüseyin Fidan työskentelivät sairaalassa, joka takavarikoitiin. Viranomaisten mukaan sairaala oli osa Hizmet-liikettä, eli viranomaiskielellä Fetö-terrorijärjestöä.

Fatma Fidan työskenteli myös professorina yliopistossa, joka niin ikään on nyt suljettu.

"Meille tuli kova kiire, otimme vain pienet laukut itsellemme ja lapsillemme. Meillä ei ollut edes mukanamme talvivaatteita, koska emme tienneet miten pitkäksi aikaa lähdemme", Fatma Fidan kuvailee pakoa.

Gülenistien ja muiden hallituksen vastustajiksi leimattujen turkkilaisten passeja on peruttu tai maasta pääsee vain erityisluvalla.

Myönteinen yllätys ja äkkilähtö

Fidanin perhe kävi näyttämässä paperinsa istanbulilaisella lentokentällä. Kun poliisit yllättäen sanoivat, että matkustamiselle ei ollut esteitä, perhe lähti maasta muutaman tunnin kuumeisen pakkaamisen jälkeen.

Pariskunta kävelee kadulla vastaanottokeskuksessa Saksassa
Lääkärit Hüseyin ja Fatma päätyivät saksalaiseen vastaanottokeskukseen, kun Turkin viranomaiset takavarikoivat sairaalan, jossa he työskentelivät. Osa heidän kollegoistaan on pidätetty. Pariskunta kävelee kadulla vastaanottokeskuksessa Saksassa Kuva: Yle /Ivar Heinmaa Turkkilaiset,pakolainen,Saksa

Fidanin perheeseen kuuluu myös kaksi lasta. Perhe sai turvapaikan Saksasta ja totuttelee nyt uuden elämän alkuun.

Gülen-liikkeen kannattajat vakuuttavat, että heillä ei ollut mitään ennakkotietoa vallankaappaushankkeesta, vaan he olivat yhtä yllättyneitä ja järkyttyneitä kuin muutkin turkkilaiset. He eivät myöskään ymmärrä gülenistien leimaamista terroristeiksi.

Toivon, että Turkin tapahtumista saadaan lopulta totuudenmukainen kuva.― Turkista paennut lääkäri.

"En ole aiemmin ollut politiikasta kiinnostunut, enkä siitä paljoakaan ymmärrä. Olen kiinnostunut työstäni. Toivon vain, että Turkin viimeaikaisista tapahtumista saadaan lopulta totuudenmukainen kuva", Fatma Fidan sanoo.

Hallituksen liittolaisista “terroristeiksi”

Rivigülenistit kokevat olleensa oikealla asialla ja puhuvat usein maltillista islamia edustavasta liikkeestä, joka korostaa koulutuksen merkitystä. Fethullah Gülen oli ainakin vuoteen 2011 asti yhteistyössä silloisen pääministerin Recep Tayyip Erdoğanin ja hallitsevan oikeus- ja kehityspuolueen kanssa.

Liikettä seuranneiden tutkijoiden ja toimittajien mukaan yhteistyöllä raivattiin nimenomaan tilaa islamille Turkissa.

Erdoğan ja Gülen riitaantuivat kuitenkin ja ajautuivat katkeraan valtataisteluun.

On väitetty, että ensimmäiset kunnon kiistat alkoivat, kun Gülen vaati kannattajilleen kiintiötä hallitsevan oikeus- ja kehityspuolueen kansanedustajaehdokkaista vuoden 2011 vaaleissa.

Gülenin johtamalla liikkeellä on löyhä rakenne, eikä selvästi rajattua jäsenyyttä näyttäisi olevan. Liikkeen kannattajien tiedetään kuitenkin toimineen muun muassa Turkin poliisissa ja oikeusjärjestelmässä.

Turkista on vaikea löytää ketään, joka nyt myöntäisi toivoneensa vallankaappaajien onnistumista. Vallankaappausyrityksen jälkeiset tapahtumat jakavat kuitenkin mielipiteitä.

Arvostelijoiden mielestä käynnissä on nyt uusi vallankaappaus presidentti Erdoğanin johdolla. Ja osa turkkilaisista haluaa turvaan tältä uudelta kaappaukselta.

Ulkolinja: Pako Turkista 4.1. TV1 klo 21.35. Katsottavissa myös Yle Areenassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua