Hyppää pääsisältöön

Jääkiekkoilija Charles Darwin

Charles Darwin
Charles Darwin Kuva: Wellcome Collection CC-BY 4.0 Charles Darwin

Harva yhdistää evoluutioteorian kehittäjän Charles Darwinin (1809-1882) jääkiekkoon. Yhteys on kuitenkin olemassa, sillä jos nyt ei ihan jääkiekkoa, niin ainakin jotakin sen esimuotoa kuuluisa luonnontieteilijä näyttää harrastaneen.

Maaliskuussa vuonna 1853 Charles Darwin kirjoitti pojalleen Williamille, joka oli opiskelemassa isänsä entisessä opinahjossa. William kävi koulua länsienglantilaisessa Shrewsburyn koulussa, missä myös Charles Darwin oli opiskellut 1820-luvulla. Lähellä Walesin rajaa sijaitsevan paikkakunnan lammet ja aluetta halkova joki saattoivat jäätyä talvisaikaan. Kirjeessä isä Charles uteleekin onko poika löytänyt hyvän lammen, jolla voi luistella. Hän kun piti kovasti hockyn pelaamisesta jäällä luistimilla.

Have you got a pretty good pond to skate on? I used be very fond of playing at hocky on the ice on skates.― Charles Darwin

Kirjeessään Charles Darwin käytti pelistä termiä hocky, mutta aivan yhtä hyvin hän olisi voinut käyttää termejä hockey tai bandy. Mailapelien nimitykset vaihtelivat eri alueilla, vaikka niillä voitiin tarkoittaa hyvin samankaltaista toimintaa.

On the Origin of Hockey

Viittaus kuuluisan luonnontieteilijän jääkiekkoharrastuksesta löytyy mm. muutama vuosi sitten ilmestyneestä On the Origin of Hockey -kirjasta. Siinä Carl Gidén, Patrick Houda ja Jean-Patrice Martel luotaavat jääkiekon juuria, jotka heidän mukaansa ovat Britteinsaarilla.

Gidénin, Houdan ja Martelin mukaan jääkiekko ei ole siis syntynyt Kanadassa, kuten yleensä uskotaan. Kanadassa jääkiekko on nivoutunut vahvasti kansalaisten identiteettiin, ja useat kanadalaiset paikkakunnat ovat kilvoitelleet jääkiekon syntypaikan kunniasta.

Jääkiekko ei ole kuitenkaan syntynyt tyhjästä, vaan luonnollinen selitys sen synnylle ovat Britteinsaarilla harrastetut erilaiset mailapelit, joita yleensä pelattiin maalla, mutta joita on voitu pelata myös jäällä luistimilla. Englannista ja muualta Britteinsaarilta saapuneet siirtolaiset ja Kanadaan sijoitetut sotilaat toivat pelit mukanaan uudelle mantereelle. Tästä alkoi kehitys kohti nykyaikaista jääkiekkoa.

Mutta voisiko englantilaisilla lammilla varhain pelatuista peleistä käyttää nimitystä jääkiekko?

Mitä on jääkiekko?

Kansainvälinen jääkiekkotutkimusseura Society for International Hockey Research totesi 2000-luvun alussa, että tarvitaan tarkempi määritelmä siitä mitä on jääkiekko. Asiaa pohtinut komitea päätyi siihen, että jääkiekossa on oltava kuusi komponenttia: luistimet, mailat, kaksi joukuetta, peliväline pallo tai kiekko, joka yritetään saada maaliviivan yli tai maaliverkkoon ja määritelty pelialue.

Määritelmä on tarkoituksellisesti melko väljä, jotta jääkiekon historiasta syntyisi keskustelua. Raportin yhteydessä seura päätyi siihen, että ensimmäinen varsinainen jääkiekko-ottelu pelattiin Montrealissa vuonna 1875. Victoria Skating Rink -hallissa pelatun ottelun kummassakin joukkueessa oli yhdeksän pelaajaa, ja pelivälineenä oli puinen kiekko.

On the Origin of Hockey -kirjan tekijät muistuttavat, että Montrealin peli muistutti paljon enemmän englantilaisia hockey-pelejä kuin nykyaikaista jääkiekkoa. Heidän mielestään Englannista löytyy hyvin varhain melko yhtenäisiä kuvauksia hockeyn ja bandyn pelaamisesta - ja näillä usein tarkoitettiin samaa asiaa - että käytännössä voidaan puhua jääkiekosta.

Siitä voi kiistellä voiko pelistä käyttää nimitystä jääkiekko, mutta joka tapauksessa 1820-luvulla länsienglantilaisen lammen jäällä luistimilla ja mailan kanssa viiletti myös evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin. Pelivälineenä saattoi hyvin olla oluttynnyrin tappi eli puukiekko. Kyllä meno olisi silloin muistuttanut melko paljon jääkiekkoa - tai ainakin suomalaisittain pipolätkää.

Lisää aiheesta:
Jääkiekon tarina -sarja 8. ja 15. tammikuuta Yle Radio 1:ssä ja Areenassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.