Hyppää pääsisältöön

Kokeilemme ja tuotamme kaikenlaisia ääniä… Avaruusromua 7.1.2018

Äänikäyrä tietokoneen ruudulla
Äänikäyrä tietokoneen ruudulla ääni (fysikaaliset ilmiöt)

”Meillä on äänitaloja, joissa kokeilemme ja tuotamme kaikenlaisia ääniä ja tutkimme niiden syntyä".

"Meillä on teille tuntemattomia harmonioita, jotka perustuvat neljännessävelille ja hienovaraisille sävelvaihteluille. Samoin teille tuntemattomia soittimia, joista jotkut ovat ääneltään kauniimpia kuin mikään tuntemanne, sekä ääneltään hienoja ja kauniita kelloja ja äänirautoja”.

Näin kertoo 1500- ja 1600-luvuilla elänyt englantilainen Francis Bacon, teoksessaan Uusi Atlantis.

Tarinassaan Bacon kuvailee utopiaa eli täysin onnellista yhteiskuntaa. Uusi Atlantis kertoo kaukaiselta mereltä löydetystä saarivaltiosta, yhteiskunnasta, jossa kaikki sairaudet on voitettu ja luonto on alistettu ihmisen palvelukseen.

Kerrotaan, että Francis Bacon piti elämäntehtävänään kaikkien tieteiden uudistamista. Ei mikään ihan vaatimaton tavoite, mutta Bacon eli aikana, jolloin saatettiin puhua yleisneroista. Ja hän oli sellainen. Hän oli kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies.

Francis Bacon oli se, jonka kerrotaan sanoneen ”tieto on valtaa”. Ja jo tuolla yhdellä profetaalisella lausahduksella hän olisi melkein lunastanut paikan suurten länsimaisten filosofien joukossa, mutta hän sanoi ja teki paljon muutakin.

Vuonna 1627 julkaistu The New Atlantis eli Uusi Atlantis on klassinen utopiatarina. Se on julkaistu Topi Makkosen suomentamana kolmen utopiaklassikon kokoelmassa nimeltä Matkoja utopiaan. Kokoelman muut klassikot ovat Tommaso Campanellan Aurinkokaupunki ja David Humen Täydellisen valtion idea.

Uusi Atlantis -tarinassa on melko huikeita visioita äänien, musiikin ja tekniikan tulevaisuudesta. On äänitaloja, tuntemattomia soittimia ja tuntemattomia harmonioita. On kokeilua kaikenlaisilla äänillä. Äänien tuottamista, tekniikkaa ja äänien synnyn tutkimista.

Francis Baconin aika oli tieteellisen vallankumouksen aikaa. Se oli luonnontieteiden läpimurron aikaa. Se oli matematiikan ja logiikan aikaa. Sanotaan, että tuolloin maailma nähtiin mekaanisena koneena.

Kuinka Francis Bacon osasikaan tuossa maailmassa, liki neljä sataa vuotta sitten, nähdä niin selkeästi eteenpäin. Tuntuu kuin hän olisi nähnyt tähän aikaan, jolloin äänet ja tekniikka ovat niin tärkeä ja olennainen osa meidän maailmaamme ja meidän elämäämme.

”Kykenemme toistamaan voimakkaita ja syviä pieniä ääniä”, kirjoittaa Bacon, ”ja ohuita ja teräviä kovia ääniä. Saamme alkujaan ehjät äänet väräjämään ja värisemään. Saamme aikaan ja osaamme matkia kaikkia erottuvia äänteitä ja sanoja, ja eläinten ja lintujen ääniä ja laulua.”

Francis Baconin ajatusten inspiroimana voimme tehdä pienen katsauksen menneen vuoden, vuoden 2017, kotimaiseen tarjontaan. Kyseessä ei ole minkäänlainen palkintojenjakotilaisuus tai vuoden parhaat kotimaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen ja avaruusromullinen visio siitä, millaista ja kuinka monitahoista musiikkia täällä meillä taas viime vuonna tehtiin.

Vokologi eli Heikki Vastiala ja hänen ihmeelliset koneensa, analogisyntesoijat ja vokooderi, albumilla Ääniaaltoja:

Mika Toivanen on vuosikymmenien ja lukuisten musiikkihommiensa jälkeen palannut nuoruusvuosiensa innostuksen pariin, ”tuohon salaperäiseen ja kiehtovaan analogisten syntetisaattoreiden maailmaan”, kuten hän itse sanoo. Albumi nimeltä Transitions on tehty nimellä Toivanen, pääasiassa analogisilla laitteilla:

Monet muistavat ne jossakin lelun ja soitimen välimaastossa liikkuneet Casio-kosketinsoittimet 1980-luvulta. PG-66 eli Pertti Grönholm omistaa edelleen useita klassisia Casio-soittimia ja hän tekee niillä myös musiikkia. Hänen Casio-projektinsa on nimeltään Occasional Tunes ja vuonna 2017 ilmestyneen neljän levyn musiikki on tehty vain ja ainoastaan neljällä 1980-luvun alun Casio-soittimella, ilman sampleja, looppeja tai ulkopuolisia sekvenssereitä. Vain neljä Casiota ja muutama aito 1980-luvun efektilaite. Siinä kaikki.

Sähkökvartetti oli sekä soitin että yhtye. Sekä laite että yhtye toimivat 1960-luvun lopulla ja Sähkökvartetti esitti ainoastaan yhtä sävellystä, sävellystä nimeltä Kaukana väijyy ystäviä eli Därborta lurar nogra vänner. Se oli elektroninen, mitä ilmeisimmin improvisoitu teos, jonka tyyli ja pituus vaihtelivat aina esityskohtaisesti. Teoksen ensimmäinen levytetty versio ilmestyi yhtyeen taiteellisen johtajan, M.A.Nummisen albumilla Taisteluni. Vuonna 2017 meidän iloksemme siitä ilmestyi tuore remiksaus. Kaukana väijyy ystäviä, Rasmus Hedlund Remix:

Jossakin sanottiin, että Veli-Matti O. Äijälän ja Markku L. Leinosen projekti The Kolmas on puuttuva lenkki Suiciden ja Pan Sonicin välillä. Jos Suiciden ja Pan Sonicin väliltä puuttuu jokin lenkki, The Kolmas on ehdottomasti juuri se ainoa, joka voi ottaa tuon puuttuvan lenkin roolin:

Viime keväänä yllättäen edesmennyt Mika Vainio kertoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. Mika Vainiolla oli ja on edelleen paljon hengenheimolaisia. Hänen musiikistaan, ajatuksistaan ja näkemyksistään inspiroidutaan sekä meillä että muualla. Vuonna 2017 eräs meikäläisistä konemusiikin merkkihenkilöistä, Timo Kaukolampi, julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa "1" ja tuolla levyllä on esitys nimeltä Epiphyte (Requiem for Mika):

Samoissa ajatuksissa liikkuu myös Säröllä, jonka viime vuoden lopulla ilmestynyt kolmen raidan EP Kuumeuni on niin ikään omistettu Mika Vainion muistolle.

Mari Sainio on Sibelius-Akatemiasta ja Lontoon Royal College Of Musicista valmistunut suomalainen säveltäjä. Hän on tehnyt musiikkia lyhytfilmeihin, animaatioihin, näytelmiin ja installaatioihin, sekä säveltänyt materiaalia erilaisille kokoonpanoille: kuoroille, orkestereille ja kamarimusiikkikokoonpanoille. Hänen musiikkinsa on sanottu liikkuvan jossakin Hans Zimmerin ja Max Richterin välimaastossa, eli ambientin ja elokuvamusiikin yhteisellä alueella liikutaan:

Eräs suomalainen pitkän linjan elektroninen yhtye, Sigma, juhli vuonna 2017 tasavuosia. Mauno Tuomisen ja Petri Frestadiuksen kaksikko täytti viime vuonna 20 vuotta. 20-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistu albumi Worlds Within Worlds on digitaalinen julkaisu ja se on omistettu kaikille omatoimisille elektronisten soitinten rakentajille. Tai kuten Mauno Tuominen kirjoittaa: DIY -soittimien rakentajille. Do It Yourself!

AVARUUSROMUA 7.1.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
SIGMA: Letter to Kid Baltan - osa - (Worlds Within Worlds)
VOKOLOGI: Tänä yönä tanssitaan (Ääniaaltoja)
TOIVANEN: Jossakin on Maa (Transitions)
PG-66: Before Leaving (Occasional Tunes Vol. 3)
RASMUS HEDLUND: Kaukana väijyy ystäviä Remix (single)
THE KOLMAS: Seitsemän (Kolmas musiikki)
KAUKOLAMPI: Epiphyte (Requiem for Mika) (1)
SÄRÖLLÄ: Kuumeuni, osa 1 (Kuumeuni)
MARI SAINIO: Souls from the Past (promojulkaisu)
SIGMA: Worlds Within Worlds (Worlds Within Worlds)

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.