Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen superbändin koko kuva – Eppu Normaali Teemalauantain tähtenä

Eppu Normaali -yhtye vuonna 1990.
Eppu Normaali vuonna 1990. Eppu Normaali -yhtye vuonna 1990. Kuva: Kari Lahtinen Eppu Normaali

Punkkia, rockia, poppia tai iskelmää – musiikin lajista riippumatta Eppu Normaali on neljän vuosikymmenen ajan soittanut tiensä suomalaisten sydämiin. Teemalauntaina 6.1. klo 20 alkaen saa ensi-iltansa televisiossa vuonna 2016 valmistunut Eput-elokuva. Sen lisäksi nähdään intiimi Kosketuksessa -taltiointi (2007) ja sokerina pohjalla legendaarinen Aki ja Mika Kaurismäen ohjaama rockdokumentti Saimaa-ilmiö vuodelta 1981.

Alussa oli viisi nuorta miestä Ylöjärvellä, Tampereen lähistöllä, ja erinäisiä soittimia: Syrjän veljekset Martti (laulu) ja Mikko eli Pantse (kitara), heidän serkkunsa Aku Syrjä (rummut), Juha Torvinen (kitara) ja Mikko Saarela (basso).

Saku Pollarin dokumentti Eput-elokuva kertoo bändin tarinan pääosin sen jäsenten haastattelujen kautta. Kulttuuricocktailin Olli Kangassalo kirjoittaa elokuva-arviossaan, että "dokumentti ei tee kiiltokuvaa ja murtumat tuovat juttuun elämää". Keskeiseksi juonteeksi muodostuu Syrjän veljesten hieman kivuliaskin suhde. Elävästi ja hauskasti kuvataan veljesten lapsuus ja kaveriporukan muodostuminen heidän ympärilleen.

Vähän muuta ryhmää nuoremmat Martti ja Juha Torvinen perustivat jossain välissä oman duon nimeltä "Heimo Hämähäkki", johon vanhemmat kaverit ujuttautuivat myöhemmin mukaan - ja samalla kaappasivat bändin.
Mikko Saarela keksi bändille uuden nimen "Eppu Normaali" Mel Brooksin Frankenstein Junior -elokuvasta.

Isoveli Pantsen mielestä Martti päsmäröi bändissä liikaa ja pikkuveli sai potkut, mutta otettiin pian takaisin, sillä "tarviihan bändi hullun nokkamiehen".

Eppu Normaali -yhtye vuonna 1979.
Eppu Normaali vuonna 1979. Eppu Normaali -yhtye vuonna 1979. Kuva: Mäsi Mäkinen Eppu Normaali
Me olemme ehkä hulluja, mutta olemme päättäneet ottaa teidät levyttämään

70-luvun puolivälin jälkeen uusi musiikkityyli punk rantautui Suomeen ja myös Ylöjärvelle. Koko porukka olikin yleisössä kun amerikkalaisyhtye Ramones esiintyi vuonna 1977 Tampereen Tekulla. Keikka oli käänteentekevä. Nyt myös Eppujen soittoon tuli rutkasti lisää tempoa ja säröä.

Uusi demonauha lähetettiin tamperelaisen Epe Heleniuksen juuri perustamaan Poko Rekords levy-yhtiöön, ja pian puhelin soikin Ylöjärven Takamaalla. Vastaus kuului, että "me olemme ehkä hulluja mutta olemme päättäneet ottaa teidät levyttämään".

"Näin silloin etiäisen, että tästä tulee jotain hienoa ja isoa. Ihan perusteeton etiäinen siinä vaiheessa", Martti muistelee dokumentissa.

Vuonna 1978 julkaistiin Poko Rekords -levymerkillä Eppujen ensimmäinen pitkäsoitto Aknepop ja siitä irrotettiin singleksi ikonen punkrallatus Poliisi pamputtaa taas.

Tie suomirockin tähtitaivaalle ja aivan sen katolle oli kuin olikin auki.

Eppu normaalin laulusolisti Martti Syrjä, 70-luku.
Martti Syrjä vauhdissa silloin joskus. Eppu normaalin laulusolisti Martti Syrjä, 70-luku. Kuva: Japa Mattila Eppu Normaali
Bändi oli rottakoe. Tuleeko alkoholiongelma jos juo riittävän kauan? Kyllä tulee.

Lähes 40 vuotta, viisitoista studioalbumia ja 1,5 miljoonaa myytyä levyä myöhemmin keväällä 2016 Eppu Normaali harjoittelee Tampere Filharmonian ja kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin kanssa. Tähtäimessä on suuri 40-vuotiskonsertti Tampereen Ratinan stadionilla saman vuoden elokuussa. Dokumentissa nähdään, miten Pantse ja Martti puhuvat myös uutta musiikkia sisältävän levyn tekemisestä. Edellisestä on kulunut jo yhdeksän vuotta.

Bändin jäsenten elämä on seestynyt 80- ja 90-lukujen hurjien vuosien jälkeen. Silloin suosio nousi ennennäkemättömiin mittoihin, mutta samalla kasvoivat myös ongelmat. Sekä kiertueilla että levytyssessioissa kynttilää poltettiin molemmista päistä.

Kitaristi Juha Torvisen mukaan Eppu Normaali oli eräänlainen rottakoe: "Tuleeko alkoholiongelma jos juo riittävän kauan? Kyllä tulee. Ja meillä oli vertaistukea toisistamme mihin vuorokauden aikaan tahansa, siis siihen juomiseen."

1990-luvun lopulla pilvet bändin yllä synkkenivät. Musiikillisen johtajan Pantsen täydellisyyden tavoittelu esti uuden musiikin julkaisemisen, Martin syvenevä alkoholismi taas keikkailun. Lopulta Pantse sai veljensä hoitoon ja vuonna 2004 ilmestyi uusi levy Sadan vuoden päästäkin.

Eput-elokuvassa mainitaan lyhyesti veljesten vanhemmat, kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas. Sen sijaan bändin jäsenten tyttöystävistä, puolisoista tai lapsista ei kerrota halaistua sanaa. Dokumentti onkin perinteinen kuvaus raskaasta työstä, raskaista huveista ja miesten välisestä ystävyydestä. Toki kohteensa näköinen, rouhea ja humoristinen.

Loppuun sijoitetuissa Ratinan juhlakonsertin tunnelmissa päästään jo pateettisuuden puolelle, mutta näille herroille se sallittakoon. Aika velikultia.

Vuoden 2017 kesällä Eppu Normaali ilmoitti jäävänsä määrittelemättömän mittaiselle tauolle.

Saimaa-ilmiön konkkaronkka koolla. (Mikkelin Urheilupuisto 1.6.1981) Juice Leskinen Slam vahvistettuna Eppu Normaalin ja Hassisen Koneen jäsenillä.
Tuuliajolla -kiertueella vuonna 1981 yhdistivät voimansa Eppu Normaali, Hassisen kone ja Juice Leskinen Slam. Saimaa-ilmiön konkkaronkka koolla. (Mikkelin Urheilupuisto 1.6.1981) Juice Leskinen Slam vahvistettuna Eppu Normaalin ja Hassisen Koneen jäsenillä. Kuva: Yle Kuvapalvelu Saimaa-ilmiö,Aki Kaurismäki,Mika Kaurismäki,Eppu Normaali,Hassisen Kone,Juice Leskinen Slam,Mikkeli,Tuuliajolla (rock-kiertue)

Lähellä yleisöä ja höyrylaivan kannella

Tuoreehkon dokumentin jälkeen Teemalauantaissa nähdään Kosketuksessa -konsertti vuodelta 2007. Bändi on vaikeudet voittaneena hyvässä vedossa ja esittää lähes akustisesti pienelle yleisölle tunnetuimpia biisejään kuten Puhtoinen lähiöni ja Kitara, taivas ja tähdet. Intiimiä tunnelmaa lisäävät rennosti hapuilevat välipuheet. Konsertti on taltioitu Akun Tehtaan tiloissa Ylöjärvellä.

Teemalauantain päättää suomalaisen rockdokumentarismin merkkiteos Saimaa-ilmiö (1981). Aki ja Mika Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa seurataan kesäistä Tuuliajolla -kiertuetta, jossa keikkabussin sijasta seilataan Saimaata hyörylaiva Heinävedellä. Kiertueella ovat mukana suomirockin kolme kulmakiveä, Eppu Normaalin lisäksi Hassisen kone ja Juice Leskinen Slam.

Kaurismäet osuivat kultasuoneen, sillä kaikki bändit ovat huippukunnossa ja tunnelma on irtonainen ja hauska - toki vahvasti alkoholinhuuruinen.

Saimaa-ilmiö -elokuvasta on tehty Jyväskylän yliopistossa musiikkitieteen väitöskirja. Tutkija Terhi Skaniakosin mukaan Saimaa-ilmiö kiteyttää koko suomirockin varhaislapsuuden. "Harvoin on yhdessä elokuvassa pystytty kuvaamaan näin hyvin kokonainen ilmiö. Suomeen tultuaan anglo-amerikkalainen rock sulautui suomalaiseen kulttuuriin omaleimaisella tavalla. Samoin kävi aikanaan iskelmälle."

Kommentit
  • Teidemme levinneimmät ja muuten rakkaimmat autot arkistopaketissa

    1960-luvun autonostalgiaa Mossesta Hillmaniin.

    Elävän arkiston paketissa on autoaiheista ohjelmaa 1960-luvulta. Teema torstaina 20.9. klo 22.30, uusinnat perjantaina 21.9. ja maanantaina 24.9. Neuvostoautojen maahantuoja Konela vietti 20-vuotisjuhlaansa vuonna 1967 Helsingin Messuhallissa, ja tilaisuudessa vieraili myös Neuvostoliiton varaulkomaankauppaministeri Ivan Semitšastnov.

  • Teema ♥ Rakkautta & Anarkiaa 2018

    Syksy on yhteistä ranskalaisen elokuvan juhlaa!

    Helsingin kansainvälinen elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa järjestetään 31. kerran 20.–30.9.2018. Intohimoiset elokuvan rakastajat Teema ja R&A juhlivat yhdessä ranskalaista elokuvaa; Teeman ranskalaisen elokuvan syksyä vietetään lokakuun puoliväliin asti.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

Yle Teema

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teemalauantai juhlii Leonard Bernsteinin satavuotispäivää

    Koko ilta on omistettu suurelle amerikkalaiselle maestrolle.

    Leonard Bernsteinin syntymästä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta lauantaina 25.8.2018. Syyskauden ensimmäinen Teemalauantai juhlii suurta amerikkalaista maestroa koko illan ohjelmalla. Illan ohjelmassa on säveltäjän henkilökuva sekä Jean Sibeliukselle omistettu Bernsteinin johtama nuorisokonsertti.

  • Autismia ja aikuistumista Teemalauantaissa

    Uniikki dokumentti autistisesta pojasta sekä Gilbert Grape.

    Syyskuun avaava teemailta on omistettu sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteille ja yrityksille ratkaista niitä. Illan aikana nähdään uniikki dokumentti autistisen pojan elämästä sekä 1990-luvun menestyselokuva Gilbert Grape.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään myös Kurosawan samuraielokuvia. Kino Suomen teemana ovat Tallinna ja rikos. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Elokuvafestivaalia vietetään marras–joulukuun vaihteessa.

  • Brittibändi 10cc hajosi vain kuukausia superhittinsä jälkeen

    Jäsenet muistelevat huippuaikoja 40 vuotta myöhemmin.

    I'm not in love, so don't forget it... 10cc:n alkuperäisjäsenet kokoontuivat 40 vuotta myöhemmin muistelemaan matkaa maineeseen, levyjen tekoa, kiertueita ja yhtyeen hajoamista Teema lauantaina 1.9.2018 klo 20.00. Areenassa 30 päivää Brittiyhtye 10cc julkaisi suurimman hittinsä kesällä 1975.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!