Jukka Lindfors
Yle
Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.
Pari vuotta sitten julkaisimme ison valikoiman arkistojen kätköihin jääneitä jääkärihaastatteluja. Toisenlaista näkökulmaa itsenäistymisen murrosvuosiin tarjoavat nyt julkaistavat punakapinallisten muistot. Niin jääkärit kuin työväenliike ajoivat itsenäisyyttä, mutta siinä missä edellisiä innoitti kansallismieli, työväen keskeisenä tavoitteena oli yhteiskunnallisten vääryyksien korjaaminen. Suurin osa haastatteluista kuullaan nyt julkisuudessa ensimmäistä kertaa.
Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat
Ainutlaatuinen aineisto valottaa jääkäriliikkeen vaiheita.
Aikansa radikaalit, jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915–1916 lähteneet miehet kertovat itse vaiheistaan. Millaiseksi he arvioivat jääkäriliikkeen merkityksen 50 vuotta itsenäistymisen jälkeen?
Sisällissota 1918 – punaiset muistot
Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.
Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
Aikalaisten ja osallisten haastatteluissa arvokkainta on, että ne antavat äänen ihmisille, jotka yleensä ovat historiankirjoituksen mykkiä kohteita. Ne aukaisevat ainutlaatuisen näköalan yksilöiden omiin motiiveihin, tuntoihin ja kokemuksiin. Jääkäreiden ja vuoden 1918 punaisten lisäksi Elävä arkisto on tuonut päivänvaloon aiemmin julkaisemattomia jatkosodan ratkaisutaisteluihin osallistuneiden sotilaiden muisteluita, jotka on aikanaan koottu Sotilaiden äänet -sarjaa varten.
Ääniä arkistojen syvyyksistä
Yhdestä armeijasta ja sen puolella toimineista siviileistä on kyse myös nyt julkistettavissa punamuistoissa. Aloin viime keväänä omasta kiinnostuksestani koluta Ylen radioarkistoa selvittääkseni, miten paljon silminnäkijäkertomuksia sieltä ylipäätään aiheesta löytyy. Siinä yhteydessä törmäsin Elli Nurmisen lähes puoli vuosisataa sitten äänitettyihin muistelmiin Hennalan ja Hämeenlinnan vankileirien kurjuudesta. Kyseessä oli Työväen muistitietotoimikunnalta saatu kopio, jonka käyttöön piti mainitulta instanssilta pyytää lupa.
Lupakysely johti yhteistyöhön, johon Työväen muistitietotoimikunnan lisäksi lähti mukaan Kansan Arkisto. Haastattelunauhoitusten lisäksi arkistot antoivat käyttöön harvinaisia ja monesti hiljaiseksi vetäviä valokuvia. Työväenarkistojen tallettamaa arvokasta muistitietoa on tässä yhteydessä saatettu aivan uudella tavalla kansalaisten ulottuville, ja ainakin Työväen muistitietotoimikunnalla on tarkoitus myös jatkaa äänitteiden julkaisemista omilla sivuillaan netissä.
Elävä arkisto julkaisee nyt haastatteluja netissä yhteensä yli 20 tuntia kaikkiaan noin 40 kertojalta. Äänitteiden tai niiden otteiden pituudet vaihtelevat viidestä minuutista kahteen tuntiin. Osa materiaalista on käytännön syistä kuunneltavissa vain Yle Areenassa.
Punaisen eri vivahteita
Työväenarkistojen materiaalista ja Ylen aikanaan itse tekemistä punaisten haastatteluista muodostui oma ja sen verran mittava kokonaisuutensa, että samoihin puitteisiin olisi ollut hankalaa ja keinotekoista yhdistää vaikkapa suojeluskuntalaisten kertomuksia, vaikka Yle on niitäkin tallentanut. Ne ansaitsevat oman koosteensa. Muutamia sisällissodan valkoisten muistelmia on kuultavissa alla olevassa artikkelissa.
He olivat mukana sisällissodassa 1918
Jääkärit, punaiset ja siviilit muistelevat sodista julmimpia
Jääkärit, punakaartilaiset, suojeluskuntalaiset, punavangit ja siviilit muistelevat Suomen sisällissotaa, jossa maa jakautui aseiden voimalla kahtia.
Tällä kertaa halusin tehdä nimenomaan punaisista muistoista laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, jossa pääsisi esiin erilaisten äänien, tuntemusten ja asenteiden kirjo. Jos yksi kertoja muistelee jopa rehvakkaasti rintamakokemuksiaan, toinen kertoo lähinnä pakoretkestään, kolmas on nimenomaan vastustanut aseisiin nousua ja neljäs suostunut vain siviilitehtäviin. Jotkut osallistuivat ratkaisutaisteluihin, toiset hoitivat haavoittuneita, keittivät työväentalolla kahvia tai pitivät punaisen Suomen virastoja ja tehtaita pyörimässä. Jos yksi kiroaa vankileirien sadististia vartijoita, toinen saattaa muistella myötätuntoisia saksalaissotilaita.
Mukaan mahtuu kokemuksia niin vuoden 1917 mieltä nostattaneista joukkokokouksista kuin sodanjälkeisistä vankiloista, yhtä lailla isoista kaupunkikeskuksista kuin mitättömistä maalaiskylistä. Joukossa on myös monia naiskertojia sekä niitä, jotka kokivat tapahtumat alaikäisinä.
Aikansa undergroundia
Punaisen puolen muistot olivat sisällissodan jälkeen vuosikymmenien ajan vaiennettuja ääniä, jotka suljettiin ns. virallisen totuuden ulkopuolelle – eräänlaista oman aikansa undergroundia siis. Kertomuksia alettiin laajemmassa mitassa tallentaa 1960-luvulla. Niiden keruu oli osa prosessia, jossa vuoden 1918 tapahtumia alettiin tulkita uudella tavalla. Siihen asti vallalla ollut vapaussotanäkemys väistyi, ja sota alettiin laajalti nähdä kansalais- tai sisällissotana.
Ylekin keräsi itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien tiimoilla muisteluhaastatteluja vuoden 1918 sodan molemmilta osapuolilta. Otteita niistä on aikanaan käytetty eri ohjelmissa, mutta kokonaan niitä ei ole koskaan esitetty. Tekijöiden omaiset antoivat ystävällisesti luvan radioarkistoon säilöttyjen alkuperäishaastattelujen käyttöön. Monien ohjelmantekijöiden maailmankatsomus lienee ollut hyvin erilainen kuin heidän jututettavillaan, mutta samalla he ovat olleet aiheestaan vilpittömän kiinnostuneita. Vuorovaikutus haastattelijoiden ja haastateltavien välillä luo nauhoitteisiin oman jännittävän ulottuvuutensa.
Alla muutamia muita vuosia 1917—1918 käsitteleviä artikkeleita Elävässä arkistossa. Niitä löytyy sivuiltamme lisää haulla ”sisällissota 1918”.
Lähiaikoina on saatettu julki muutakin mielenkiintoista arkistoaineistoa vuoden 1918 tapahtumista. Kansallisen audiovisuaalisen Instituutin eli KAVIn hiljattain avatussa Elävä muisti -palvelussa on nähtävissä sisällissotaa käsitteleviä propagandafilmejä Suomesta, Saksasta ja Venäjältä
Punakaartin läntinen armeija antautuu
Fellmanin pellolle Lahteen kerättiin yli 20 000 punavankia.
Vuoden 1918 sisällissota päättyi punaisten antautumiseen toukokuun alkupäivinä. Lahteen Fellmanin pellolle kerättiin yli 20 000 punavankia.
Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918
Valkoisten armeija ja Mannerheim voitonparaatissa.
Torstaina toukokuun 16. päivänä 1918 valkoisen armeijan ylipäällikkö ratsasti voittoisena armeijansa etunenässä pääkaupungissa järjestetyssä voitonparaatissa.
Tarinoita suomalaisesta terrorismista
1900-luvun alun Suomi eli poliittisen terrorin kierteessä.
Suomessa on hengestään päässyt vain muutaman merkkimies, ja lentokoneetkin ovat pysyneet hyvin ilmassa. Kuitenkin 1900-luvun alun Suomessa vallitsi poliittisen terrorin kierre.
Koston kevät 1918
Sisällissodan väkivalta oli enimmäkseen organisoitua.
Sisällissodan aikaiset väkivallanteot olivat suurimmalta osaltaan suunnitelmallista ja organisoitua toimintaa. Aiemmin punainen ja valkoinen terrori on selitetty lähinnä yksittäisiksi kostotoimiksi.
Sisällissodan traumat
Kuolemat ja katoamiset katkeroittivat sukupolvien ajaksi.
Sisällissodan jälkeen voittajat kirjoittivat historiaa ja rakensivat tapahtumista oman kuvan viralliseksi totuudeksi. Hävinnyt puoli häpesi ja vaikeni. Miksi kävi näin?
Kerenski oli hetken Venäjän voimahahmo
Väliaikainen hallitus ei suvainnut Suomen itsenäisyyttä.
Väliaikaisen hallituksen pääministeri peruutti venäläistämistoimet Suomessa 1917, mutta tyrmäsi samalla suomalaisten itsenäisyyspuuhat.
Kumouslaulujen klassikkoja
USA:ssa tehtiin sosialistilevyjä suomeksi jo 1910-luvulla.
Suomalaiset kuuntelivat vallankumouksellisia levylauluja jo 1900-luvun alussa. Amerikkalaiset levy-yhtiöt julkaisivat sosialistisia äänitteitä Työväen marssista Rajamäen farssiin.
Valtiolle vaarallisia naisia – poliittisten naisvankien kohtaloita viime sotien aikana
Poliittiset naisvangit Suomen historiassa
Suomessa tuomittiin kansalais- ja jatkosodan välisenä aikana 4500 ihmistä valtio- tai maanpetoksesta tai niiden valmistelusta vankilaan jopa ilman oikeudenkäyntiä. Tuomituista neljäsosa oli naisia, joukossa oli myös lapsia. Vangittuihin naisiin kohdistui monenlaisia raakuuksia kidutuksesta murhiin. Kuolemantuomioitakin pantiin täytäntöön. Viimeinen kuolemaantuomittu poliittinen naisvanki oli Martta Koskinen, joka teloitettiin syksyllä 1943.
Fredrik Kaarle oli vain tovin Suomen kuninkaana 1918
Pari kuukautta tuumittuaan "Väinö I" kieltäytyi kruunusta.
Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen tulevaksi kuninkaaksi valtiopäivillä 9.10.1918. Kruunajaisia ei koskaan ehditty viettää, sillä pari kuukautta tuumittuaan "Väinö I" kieltäytyi kohteliaasti kunniasta.
Suomen itsenäisyysjulistus
P. E. Svinhufvud lukee julistuksen radiossa vuonna 1937.
Eduskunta hyväksyi julistuksen Suomen itsenäisyydestä 6. joulukuuta 1917. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin P. E. Svinhufvud luki itsenäisyysjulistuksen radiossa.
Adolf Ehrnroothin lapsuus ulottui sortovuosista sisällissotaan
Sotilasura alkoi lumisodasta matruuseja vastaan.
Kenraali Adolf Ehrnrooth muistelee 1900-luvun alun venäläistämiskautta ja lumitaistelua matruusien kanssa, Suomen itsenäistymistä ja sisällissodan kuukausia Helsingissä.
Kampen mellan de röda och de vita - inbördeskriget 1918
Inbördeskrigets sår tog lång tid att läka.
Knappt hade Finland blivit självständigt så bröt inbördeskriget ut. I kriget dog över en procent av Finlands dåvarande befolkning. Krigets sår tog lång tid att läka.
