Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin kevät 1918 pääkuva

Musiikin kevät 1918 - kohtaloita sisällissodan Suomessa

Musiikin kevät 1918
Musiikin kevät 1918 Kuva: Laura Rahinantti musiikki

Mitä tapahtui musiikkielämässä, kun Suomi ajautui sisällissotaan 1918? Seuraa kohtaloita musiikkielämässä sadan vuoden takaa Musiikin kevät 1918 -artikkelisarjassa lähes päivittäin tammikuun 13. päivästä kesäkuun 9. päivään. #musiikinkevät1918

Suomi julistautui itsenäiseksi 6. päivänä joulukuuta 1917. Yhteiskunnalliset ristiriidat oikeiston ja vasemmiston välillä kärjistyivät kuitenkin nopeasti, ja maa ajautui sisällissotaan tammikuun lopulla 1918.

Miten sota vaikutti suomalaiseen musiikkielämään? Mikä oli musiikin roolin sodan eri osapuolilla?

Missä olivat Jean Sibelius, Toivo Kuula, Oskar Merikanto ja poikansa Aarre, Aino Ackté, Wäinö Sola ja monet muut?

Missä oli työnväenkuorojen johtaja Väinö Pesola tai vasemmistoälykkö Elmer Diktonius? Miten he elivät, mitä tunsivat ja ajattelivat?

Todistajina ainutlaatuiset päiväkirjat ja kirjeet

Musiikin kevät 1918 -artikkelisarja kertoo suomalaisesta musiikkielämästä sata vuotta sitten. Se kertoo ihmisistä sodan keskellä lähes päivittäin tammikuun 13. päivästä kesäkuun 9. päivään.

Kertojia on useita, musiikki-ihmisiä, heidän perheenjäseniään ja lähipiiriään. He elävät päivä kerrallaan, epävarmuudessa, tietämättöminä ja huhujen keskellä. He odottavat ja toivovat, välillä kärsimättöminä, välillä sotaan tottuneina ja turtuneina.

Ainutlaatuiset alkuperäiset päiväkirjat, kortit ja muistiinpanot todistavat pelosta, pettymyksistä, surusta ja toivottomuudesta, mutta myös toivosta, helpotuksesta ja riemusta.

Sodan keskellä kukaan ei tiedä, miten kaikki päättyy, miten Suomen käy.

Rakkautta ja surua

Sota lopettaa konserttitoiminnan lähes kokonaan. Kotimainen ooppera sulkee ovensa, samoin Helsingin Musiikkiopisto. 62-vuotiaan Robert Kajanuksen johtama Helsingin kaupunginorkesteri lakkaa pitämästä sinfoniakonsertteja – ja erottaa sodan loputtua ne muusikot, jotka ovat soittaneet punaisten tilaisuuksissa.

Jääkärimarssin 52-vuotias säveltäjä Jean Sibelius perheineen elää jännityksessä Ainolassa keskellä punaisten hallitsemaa Tuusulaa.

Sibeliuksen päiväkirja saa rinnalleen säveltäjän 15-vuotiaan tyttären harvinaislaatuisen päiväkirjan. Katarina Sibelius joutuu monien dramaattisten tapahtumien todistajaksi ja kokee elämänsä ensimmäisen suuren rakkaussurun.

Hengenvaarassa eletään myös 35-vuotiaan säveltäjä Toivo Kuulan, laulajatarpuolison Alman ja vuoden ikäisen Sinikka-tyttären perheessä Viipurin Säiniöllä. Hirmutöistä ja pelosta kertovat Toivon ja Alman kirjeet sukulaisille.

Mitä tapahtuu Viipurin Seurahuoneella jääkärien vappujuhlassa, joka koituu Toivo Kuulan kohtaloksi?

Nälkää ja häpeää

Oopperatenori Wäinö Sola kertoo, kuinka rintamalla on pärjättävä teatterisaappaissa. Kun sota syttyy, 35-vuotias laulaja on konsertoimassa Vaasassa eikä pääse enää vaimon ja neljän lapsensa luo Helsinkiin.

Sola liittyy valkoisiin, liikkuu sotajoukon mukana kolme kuukautta ja päätyy vappuna Viipuriin.

Pitäisikö minun hävetä, 32-vuotias työväenkuoron johtaja Väinö Pesola kysyy, enkö ansaitse leipääni rehellisellä työllä? Työmies-lehden musiikkiarvostelija kertoo päiväkirjassaan sotatapahtumista ja pohtii omaa ristiriitaista suhdettaan työväenliikkeeseen.

Millaista on olla punaisten vankina? Pelosta, toivosta ja marmelaatin puutteesta kertovat nuoren säveltäjän, 25-vuotiaan valkokaartilaisen Aarre Merikannon kirjeet kotiin isä-Oskarille ja äiti-Liisalle.

Kuoronjohtaja, 42-vuotias Heikki Klemetti elää piilossa Helsingissä ja näkee nälkää. Nälissään on myös kansainvälinen oopperadiiva, 42-vuotias Aino Ackté, muttei uskalla hakea ruokaa Tullisaaren huvilaltaan, koska pelkää punaista palvelusväkeään.

Musiikki yhdistää ja musiikki erottaa

Samaan aikaan samassa kaupungissa 22-vuotias vasemmistolainen Elmer Diktonius antaa sävellystunteja 37-vuotiaalle Otto Ville Kuusiselle. Diktonius on Erkki Melartinin sävellysoppilas Helsingin Musiikkiopistossa, Kuusinen taas punaisten tärkeimpiä johtajia. Diktonius ihailee suuresti Sibeliusta - mutta ei Jääkärimarssin säveltäjänä.

Logo
Logo Kuva: Laura Rahinantti musiikki

Toimitus

Laila Kangas toimitussihteeri - Tiina-Maija Lehtonen tuottaja - Katri Maasalo taustatoimittaja - Laura Rahinantti graafikko - Sandra Saulo toimittaja

  • Kitara kuin piiskansivallus - ja poskensilitys

    Levyarvostelu

    Kitaristi Otto Tolonen käynnisti soololevyuransa ranskalaisella tunnelmoinnilla ja jatkoi sitä Henzen yömodernismilla, sydämensä musiikilla. Tolosen uusin levy, Alban julkaisema Retratos, esittelee italialais-argentiinalaisia kitaristisäveltäjiä, eli näyttää viimeinkin sukeltavan kitaramusiikin populaariin ytimeen. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää - vaan parempaa.

  • Näyttämöllistä barokkiviihdettä

    Levyarvostelu

    Barokin ajan Ranskassa air eli aaria tarkoitti laulua, tarkemmin sanoen lyhyttä, hyvään runoon sävellettyä laulua, joka oli sen verran kevyt ja yksinkertainen, ettei kelvannut kantaatiksi. William Christien johtama periodiyhtye Les Arts Florissants on koonnut uutuuslevylleen näitä aireja niiden kahdessa olomuodossa - hempeinä lemmenlauluina ja hauskoina juomalauluina.

  • Amatöörilevy jolle ammattilaisen ei parane nauraa

    Levyarvostelu

    Uudet levyt -ohjelmassa en yleensä esittele saati arvioi amatöörien levyjä, mutta Markku Nuotion levytys Schubertin Winterreisesta on poikkeus, koska Nuotio on Fuga-levykauppaa pyörittänyt levyalan ammattilainen, jonka lauluharrastuksen joistakin puolista ammattilaisetkin voivat ottaa opiksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Musiikin kevät 1918

  • Musiikin kevät 1918 - kohtaloita sisällissodan Suomessa

    Musiikin kevät 1918

    Mitä tapahtui musiikkielämässä, kun Suomi ajautui sisällissotaan 1918? Missä olivat tunnetut musiikkivaikuttajat Jean Sibelius, Toivo Kuula, Oskar Merikanto, Aino Ackté ja monet muut sodan keskellä? Mikä oli musiikin roolin sodan eri osapuolilla? Seuraa musiikkielämän kohtaloita sadan vuoden takaa Musiikin kevät 1918 -artikkelisarjassa lähes päivittäin tammikuun 13. päivästä kesäkuun 9. päivään. #musiikinkevät1918

  • Alma ja Toivo Kuula - hehkuva rakkaustarina sadan vuoden takaa

    #musiikinkevät1918

    Tammikuussa 1918 laulajatar Alma Kuula ja säveltäjä Toivo Kuula ovat onnellisia. Avioliiton solmimista ovat edeltäneet piinalliset vuodet, mutta nyt he asuvat Viipurin lähellä pienen tyttärensä ja kotiapulaisensa kanssa. Pian kaikki on kuitenkin päättyvä, mutta vielä he eivät sitä tiedä.

  • Kansalaisjuhla ilman vasemmistoa

    Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

    Tammikuun 13. päivänä 1918 Kansallisteatterissa järjestettiin itsenäisen Suomen kunniaksi Kansalaisjuhla. Vasemmisto ei osallistunut tilaisuuteen. Myös säveltäjä Jean Sibelius piti juhlaa huonona ajatuksena.

  • Väinö Pesola - työväenkuoron johtaja kahden tulen välissä

    Työväenmusiikkimies sisällissodan Helsingissä.

    Syksyllä 1917 nuori kuoromies Väinö Pesola johtaa Helsingin Työväenyhdistyksen mieskuoroa ja kirjoittaa sosialidemokraattiseen Työmies-lehteen. Päiväkirjassaan hän pohtii kiristyvää yhteiskunnallista tilannetta ja omaa ristiriitaista suhdettaan työväenliikkeeseen.