Hyppää pääsisältöön

Hyväksyn käyttöehdot! Välähdyksiä tietosuojan oudosta maailmasta

Artikkelikuva tietosuojaa käsittelevään juttuun.
Artikkelikuva tietosuojaa käsittelevään juttuun. Kuva: Heidi Gabrielsson KulttuuriCocktail

Kuka voi lukea minun sähköpostini? Kuinka paljon yksityisiä asioitani muiden on mahdollista saada selville? Uskallanko puhua kännykkääni?

Digitaalisessa maailmassa on mahdollista esimerkiksi muunnella nettisivustojen tietoja luvatta, ohjata google-hakuja vääriin osoitteisiin, lähettää sähköpostia tekaistuilla nimillä ja kaivaa esiin käyttäjätunnuksia, salasanoja sekä luottokorttien numeroita.

Internet on täynnä erilaisia huijausyrityksiä, roskapostia, identiteettivarkauksia, piratismia, tietokoneviruksia ja henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia. Moni meistä pelkää henkilökohtaisten tietojensa puolesta. Eikä turhaan.

Mitä tekee suomalainen, kun hän lähtee lomalle?

Hän ostaa lentoaseman ravintolasta tuopin olutta ja istuu sen kanssa pöytään. Sitten hän ottaa lentolippunsa, asettaa sen huolellisesti oluttuopin viereen ja ottaa asetelmasta valokuvan. Katsokaa, meikä lähtee lomalle! Sen jälkeen hän jakaa valokuvan Instagramissa tai Facebookissa.

Ei ehkä olisi kannattanut, mutta se on jo myöhäistä. Kuva on maailmalla ja niin ovat myös henkilötiedot. Boarding passin eli tarkastuskortin viivakoodista voi lukea matkustajan henkilötiedot.

Instargramissa jaetun kuvan avulla voi kirjautua matkustajan tietoihin lentoyhtiön sivulla.

Helsinki-Vantaan lentoasema, asemahalli, sisäkuva
Helsinki-Vantaan lentoasema, asemahalli, sisäkuva Helsinki-Vantaan lentoasema

Viivakoodi tarjoaa pääsyn sekä henkilön että lennon tietoihin, eikä esimerkiksi matkustajan passin tietoja tai luottokortin numeroa ole kovinkaan vaikea selvittää.

Vuonna 2015 kahden amerikkalaisen lentoyhtiön, American Airlinesin ja United Airlinesin tietojärjestelmiin tunkeutuneet hakkerit pääsivät käsiksi tuhansien asiakkaiden tietoihin. He pystyivät varaamaan itselleen ilmaisia lentolippuja ja lunastamaan katteettomia asiakasetuja.

Järjestelmiin päästiin helposti. Kenenkään ei tarvinnut murtautua järjestelmiin, vaan niihin mentiin siististi käyttäjien tiedoilla. Tiedot oli saatu roskakoreihin heitetyistä lentolipuista ja matkatavaroissa kiinni olleista viivakooditarroista.

Kun Barbie alkoi puhua…

Kun vanha tuttu Barbie-nukke alkoi puhua vuonna 2015, huomattiin, että nuken olisi sittenkin ehkä kannattanut olla hiljaa.

Hello Barbie -niminen nukke on interaktiivinen nukke. Se kuuntelee lapsen esittämiä kysymyksiä ja osaa vastata niihin. Hello Barbie käyttää samaa puheentunnistusteknologiaa kuin muutkin digitaaliset avustajat, esimerkiksi Applen Siri, Windowsin Cortana, Googlen Assistant tai Amazonin Alexa.

Nukke kuuntelee kysymyksen, etsii vastauksen netistä ja vastaa. Yksinkertaista, mutta vaarallista. Tai vähintäänkin riskialtista.

Eikä tässä kaikki. Barbie-nukke osaa myös kysellä lapselta monenlaista, kaiken aikaa. Tarkoituksena on, että se oppii kyselemällä tuntemaan lapsen paremmin. Saa esimerkiksi tietoonsa, mistä lapsi pitää ja mistä ei. Ja se voi kysellä monenlaisia muitakin asioita.

Lapsilla on myös tapana höpötellä leikkiessään kaikenlaista. WiFi-yhteydellä varustettu Barbie-nukke äänittää ja lähettää kaikki lapsen puheet niin kutsutun kolmannen osapuolen palvelimelle. Tässä tapauksessa leikkikaluvalmistaja Mattelin yhteistyökumppanille, ToyTalk -yhtiölle, joka puolestaan on kertonut jakavansa hallussaan olevaa tietoa esimerkiksi tietojätti Microsoftille.

Barbie on siis mennyt mukaan melko suuriin kuvioihin.

Kun Saksan verkkoturvallisuutta valvova viranomainen Bundesnetzagentur tutustui nukkeen, se kiellettiin välittömästi Saksassa. Nukke sai julkisuudessa lempinimen Stasi-Barbie.

kädet kannetavan tietokoneen näppäimistöllä
kädet kannetavan tietokoneen näppäimistöllä kannettavat tietokoneet

Ei voi olla totta!

Tietokoneesi näyttöön ilmestyy yllättäen viesti, joka ilmoittaa, että tietokoneesi sisältämät tiedot on lukittu. Ne aukeavat vain, jos maksat 300 dollaria digitaalisena valuuttana eli bitcoineina.

Toimi nopeasti, aikaa on kolme vuorokautta. Sen jälkeen lunnassumma kaksinkertaistuu. Jos et ole seitsemän vuorokauden aikana maksanut lunnaita, tietokoneesi kaikki tiedostot tuhoutuvat. Kaikki tekstidokumentit, kaikki musiikki, kaikki valokuvat. Aivan kaikki. Toimi heti. Kello käy.

Keväällä 2017 levinnyt WannaCry -haittaohjelma ei ainoastaan kiristänyt onnettomia uhrejaan, vaan iski myös muualle. Virus iski esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan tietokoneisiin ja sammutti tärkeitä hoitolaitteita. Muun muassa sädehoito- ja mammografialaitteet sammuivat yllättäen.

Iso-Britanniassa kiristysohjelma sotki koko terveydenhuoltojärjestelmän. Lääkärit eivät päässeet käsiksi potilastietoihin, heidän sähköpostinsa oli lukossa, eivätkä sairaaloiden puhelimet toimineet. Leikkauksia peruttiin, terveysasemia suljettiin ja sairaaloiden päivystysasemilla elettiin kauhun hetkiä.

Hymyile! Olet kuvassa!

Kiinalaisella lentokentällä koneeseen voi nousta ilman tarkastuskorttia, kasvojentunnistuksen perusteella. Pekingin yliopiston asuntolan ovet aukeavat kasvojentunnistuksella. Yli tuhannesta viidestäsadasta pankkiautomaatista Kiinassa voi nostaa käteistä pelkän kasvojentunnistuksen avulla.

Kiinan turvallisuusministeriö on jo vuodesta 2015 lähtien kehitellyt kasvojentunnistusjärjestelmää, jolla pystyttäisiin tunnistamaan jokainen kiinalainen kolmessa sekunnissa, 90 prosentin tarkkuudella.

Kasvojentunnistusjärjestelmä on tarkoitus kytkeä laajaan valvontakameraverkostoon. Langattoman yhteyden kautta järjestelmää voidaan käyttää kaikkialla Kiinassa.

Kauppakeskusten asiakkaita seurataan myös heidän älypuhelimiensa wifi-signaalien perusteella.

Kymmeniin suomalaisiin kauppakeskuksiin ollaan asentamassa kamerajärjestelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa asiakkaiden sukupuoli, ikä ja mieliala.

Kauppakeskuksista Espoon Iso Omena, Helsingin Columbus ja Arabia sekä Myyrmanni Vantaalla ovat järjestelmää hyödyntävien joukossa, kuten myös Koskikeskus Tampereella, Trio Lahdessa ja Iso Kristiina Lappeenrannassa. Sama teknologia otetaan käyttöön myös kymmenissä kauppakeskuksissa Ruotsissa ja Norjassa.

Kauppakeskusten asiakkaita seurataan myös heidän älypuhelimiensa wifi-signaalien perusteella. Parhaillaan tutkitaan, onko tämänkaltainen seuranta ja asiakkaita yksilöivien tietojen keruu vuonna 2018 EU-alueella voimaan astuvan uuden tietosuoja-asetuksen mukaista.

Muista siis hymyillä, kun seuraavan kerran kuljet kauppakeskuksessa. Olet kuvassa!

kirjan selkämys, komiteamietintö
kirjan selkämys, komiteamietintö Kuva: Jukka Mikkola / Yle kirjat

Ennustuksia yli 40 vuoden takaa

”Periaatteessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista tiedostoista koota yksilöstä varsin täydellinen elämäkerta”, huomautettiin Tietosuojatoimikunnan mietinnössä vuonna 1972 ja todettiin, kuinka ”yksilöön kohdistuvan ammattimaisen ja järjestelmällisen tietojen tallennuksen nopea kasvu on eräs syy suojaongelmien ajankohtaisuuteen”.

”Tietoja yhdistelemällä käy mahdolliseksi tehdä sellaisiakin johtopäätöksiä, jotka eivät pelkästään perustu tallennettuihin tietoihin. Yksilön elämänkaarta voidaan tehokkaasti seurata”, lausuttiin mietinnössä.

Miten tuo kaikki kuulostaakin niin tutulta?

Konekirjoitettua tekstiä, Tietosuojatoimikunnan mietintö 1972
Konekirjoitettua tekstiä, Tietosuojatoimikunnan mietintö 1972 Kuva: Jukka Mikkola / Yle tietosuoja

Jos täällä pienessä ja syrjäisessä Suomessa nähtiin tuo kaikki jo yli 40 vuotta sitten, miksi asiat ovat niin kuin ne nykyään ovat? Miksi suomalaisia kehotetaan pitämään postilaatikkonsa lukittuna? Miksi meitä neuvotaan käyttämään eri salasanoja eri palveluissa? Miksi pankilta tai poliisilta tulevaan tunnuslukukyselyyn ei saa vastata? Miksi jo yli 160 000 suomalaisen henkilötiedot on varastettu?

”Tietokone ja luottokortti ovat väärin käytettyinä kansalaisen vihollisia”, kirjoitti toimittaja Risto Riihonen Hymy-lehden artikkelissaan vuonna 1974. ”Niiden avulla isoveli valvoo”, hän sanoi ja totesi, että tulevaisuudessa tilanne on paljon pahempi.

”Tämä tiedetään, mutta silti me luomme ehdoin tahdoin järjestelmää, jossa yksilön tarkkailu on mahdollisimman helppoa”, kirjoitti Risto Riihonen. ”Jos ihmiset tietäisivät enemmän”, hän sanoi, ”he olisivat myös enemmän huolissaan”.

Mihin voi luottaa? No tietysti salasanaan!

Salasanan tiedät vain sinä. Se on sinun avaimesi omiin tietoihisi ja palveluihisi. Ainakin niin kauan kunnes joku muu saa sen selville. Eikä se ole edes kauhean vaikeaa.

Jos salasanasi esimerkiksi on sama kuin käyttäjätunnuksesi, rikollisilta menee alle sekunti sen selville saamiseen. Väärinpäin kirjoitettu käyttäjätunnus ratkeaa yhtä nopeasti. Tai jos sähköpostisi salasana on sähköposti, ei kannata ihmetellä jos se ei ole turvassa. Sähköpostiosoitekaan ei ole hyvä salasana, sillä sen saa lähes kuka tahansa selville.

Samaa sarjaa ovat syntymäpäivä, hääpäivä, auton rekisterinumero tai lasten ja lemmikkieläinten nimet. Muutaman sekunnin juttuja.

Kun eräästä suomalaisesta nettipalvelusta levisi maailmalle yli 73 0000 salasanaa vuonna 2011, kävi ilmi että eniten käytetty salasana oli salasana.

Rikolliset käyttävät mielellään hyväkseen kaikkea sitä tietoa, jonka sinä jaat sosiaalisessa mediassa. Ehkä he jo tietävät lastesi ja lemmikkiesi nimet, lempibändisi ja kesämökkisi sijainnin.

Tietomurtojen yhteydessä paljastuu myös salasanoja. Kun eräästä suomalaisesta nettipalvelusta levisi maailmalle yli 73 0000 salasanaa vuonna 2011, kävi ilmi että eniten käytetty salasana oli salasana ja toiseksi suosituin salasana oli 123456.

Samansuuntaisia ovat Yhdysvalloista tulleet tiedot. Siellä suosituimpia salasanoja ovat password ja 12345678.

Suomalaisten erityisesti suosimia salasanoja ovat myös porkkana, perkele, perhonen, salainen ja mustikka. Tässä järjestyksessä. Mitä tämä kertoo suomalaisesta mielenmaisemasta?

Älä ihmettele, jos autosi käyttäytyy omituisesti!

Amerikkalainen Andy Greenberg ajoi autollaan yli sataa, moottoritiellä St. Louisin kaupungin ulkopuolella. Yhtäkkiä auton tuuletusjärjestelmä kytkeytyi päälle täydellä teholla, tuulilasinpyyhkijät alkoivat liikkua, radiosta pamahti soimaan rap-musiikki, täysillä, ja auto alkoi hiljentää vaarallisesti vauhtiaan moottoritiellä. Lopulta se kulki lähes kävelyvauhtia.

Auton kuljettaja ei ollut nostanut jalkaansa kaasupolkimelta, ei painanut jarrupoljinta eikä koskenut auton kytkimiin. Tuon kaiken teki auto itse. Tai oikeastaan auton ajotietokoneeseen tunkeutuneet hakkerit. He olivat tunkeutuneet auton järjestelmään langattomasti netin kautta ja pystyivät ohjaamaan autoa.

Kyseessä oli onneksi koe.

Herra Greenberg oli amerikkalaisen Wired-lehden toimittaja ja kaksi hakkeria, jotka toimivat useiden kilometrien päässä autosta, olivat mukana tässä vuonna 2015 järjestetyssä kokeessa. Hakkerit pääsivät auton ajotietokoneeseen auton netiin yhdistetyn äänentoisto- ja viihdejärjestelmän kautta. He olisivat halutessaan voineet pysäyttää auton äkkijarrutuksella tai kääntää rattia mihin suuntaan hyvänsä.

jääkaappi, ovi avoinna
jääkaappi, ovi avoinna jääkaapit

Tiedätkö mitä jääkaappisi tekee?

Internet of Things, esineiden Internet, kasvaa ympärillämme valtavalla vauhdilla. Meillä kaikilla on kodeissamme monia laitteita, joissa vilkkuu valo. Laitteita, jotka ovat yhteydessä Internetiin. Jääkaappeja, pesukoneita, kahvinkeittimiä, itkuhälyttimiä, älytelevisioita.

Kaikki mahdolliset laitteet varustetaan mikrosirulla ja liitetään internetiin: riistakamerat, lypsykoneet, ilmalämpöpumput, robotti-imurit. Näin kaikkea on helppo ohjata ja valvoa vaikka älypuhelimella. Laitteet keräävät ja lähettävät tietoa itsestään, toiminnastaan ja käytöstään, ja tottelevat niille verkon kautta lähetettyjä käskyjä.

Kun Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tutki verkkoon liitettyjen suomalaisten laitteiden tietoturvaa, löydettiin noin kuusi tuhatta suojaamatonta järjestelmää tai laitetta. Siis järjestelmää tai laitetta, jotka lähes kuka tahansa voi ottaa helposti hallintaansa verkon kautta.

Esineiden Internet halutaan tehdä meille yhä helpommaksi, mutta samalla riskit kasvavat. Uudet kotiin tarkoitetut viihdejärjestelmät ja kodinkoneet tarjoavat käyttäjälleen käyttöönoton helppoutta niin kutsutun kotiverkon kautta.

Kotiverkko on valmistajan kehittämä tapa saada omat tuotteensa kommunikoimaan keskenään ja näin helpottamaan käyttöönottoa. Useimmiten laitteet käyttävät kodin langattoman verkon salasanaa. Ja kun laitteet samalla saattavat keskustella valmistajan järjestelmien kanssa, ja kun tiedot saatetaan varmuuden vuoksi siirtää myös valmistajan palvelimelle, on varmaa, että kotiverkon tiedot salasanoineen ovat kaukana kotiverkon ulkopuolella.

Uutiskanava CNN kertoi vuonna 2013, kuinka hyvää tarkoittavat hakkerit olivat päässeet käsiksi esimerkiksi krematorion, vesipuiston ja huoltoaseman etähallintajärjestelmiin. He olivat löytäneet verkkoon liitettyjä liikennevalojärjestelmiä, autopesuloita, jääkiekkokaukaloita sekä ydinvoimaloiden ohjaus- ja hallintajärjestelmiä.

Amerikkalainen CBS kertoi vuonna 2016 tuntemattomaksi jääneestä henkilöstä, joka jutteli perheen vauvalle verkkoon liitetyn itkuhälyttimen välityksellä.

Avoimien nettikameroiden tarjonta on myös monipuolista: uima-altaita, koulujen työtiloja, pankkiautomaatteja, takapihoja, ovia ja portteja, lastenhuoneita ja kannabisviljelmiä.

Uhka voi tulla odottamattomalta taholta.

Vauvojen itkuhälyttimet on nykyään useimmiten liitetty Internetiin. Niissä on kamerat ja mikrofonit. Rikollinen voi helposti muuttaa ne piilokameroiksi ja salakuuntelulaitteiksi. Niiden kautta voidaan myös tunkeutua ihmisten kotiverkkoihin.

Amerikkalainen CBS kertoi vuonna 2016 tuntemattomaksi jääneestä henkilöstä, joka jutteli perheen vauvalle verkkoon liitetyn itkuhälyttimen välityksellä. Hän pystyi myös katselemaan huonetta itkuhälyttimen kameran kautta.

Mitä tekisit jos sinulla olisi 10 000 tietokonetta?

Talvella vuonna 2016 erään lappeenrantalaisen kerrostalon asukkaat heräsivät kylmään aamuun. Ulkona oli kylmä, mutta niin oli sisälläkin. Talon lämmitysjärjestelmä oli yhtäkkiä lakannut toimimasta. Se oli kaapattu osaksi palvelunestohyökkäystä, mennyt sekaisin ja lakannut toimimasta.

Raumalla taas Äijänsuon jäähallin jää alkoi sulaa. Hallin jäähdytysjärjestelmä oli yllättäen lakannut toimimasta. Myös tämä johtui hyvin suurella todennäköisyydellä palvelunestohyökkäyksen aiheuttamasta tietokoneviasta.

Palvelunestohyökkäys tarkoittaa netin kautta tapahtuvaa hyökkäystä, jossa tiettyyn kohteeseen lähetetään niin paljon dataa, ettei se pysty enää toimimaan normaalisti. Järjestelmää ylikuormitetaan tahallisesti. Tuloksena on se, että järjestelmä hyytyy. Se ei pysty enää palvelemaan käyttäjiä.

Muutamalla kodinkoneella ei vielä saa aikaan palvelunestohyökkäystä, mutta kun koneita on satoja tai tuhansia tai kymmeniä tuhansia, niillä on voimaa hyökätä lähes mihin tahansa: pankkeihin, vakuutuslaitoksiin, ministeriöihin, Kansaneläkelaitokseen, Puolustusvoimiin tai suomalaisiin mediataloihin.

19-vuotias suomalaisnuorukainen tuomittiin syksyllä vuonna 2017 ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeistä tietomurroista, törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä ja vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle. Nuori mies oli tunkeutunut tuhanteen viiteensataan tietojärjestelmään ja tehnyt 3500 tietomurtoa.

Hän oli haittaohjelman avulla kaapannut käyttönsä lukuisia Internetiin liitettyjä koneita ja rakentanut koneista niin sanotun bottiverkon, toisiinsa liitettyjen koneiden verkon, jonka avulla on mahdollista tehdä verkkohyökkäyksiä.

älypuhelin, näytössä Facebook
älypuhelin, näytössä Facebook Kuva: älypuhelinmalli

Älypuhelimesi tietää sinusta kaiken!

Älypuhelimesi sisältää päivä päivältä enemmän tietoa sinusta: valokuvia, viestejä, yhteystietoja. Tietenkään et halua kenenkään ulkopuolisen saavan niitä käyttöönsä. Haluat tyhjentää puhelimen. Pelkkä tiedostojen deletointi ja roskakorin tyhjentäminen ei kuitenkaan riitä. Edes käyttöjärjestelmän poistaminen ei riitä. Eikä tehdasasetusten palauttaminen puhelimeen välttämättä poista laitteessa olleita kuvia, sähköposteja ja muita tietoja.

Asiantuntijan neuvo on: käytä kirvestä tai vasaraa. Englantilaisen Daily Mail -lehden asiantuntija suosittelee niiden lisäksi myös sähköporaa, tulta, vettä ja autoa.

Aseta puhelin auton renkaan alle ja aja muutaman kerran yli. Tietoturvasi on heti paremmalla tolalla. Voit myös kuumentaa laitetta liekinheittimellä. Kuumenna vähintään 20 minuuttia ja upota laite sitten jääkylmään veteen. Ole varovainen kirveen kanssa, lehti neuvoo. Ja jos käytät sähköporaa, muista suojalasit!

Lehden tutkimusryhmä löysi koneiden kiintolevyiltä 22 000 tiedostoa, jotka niiden käyttäjät luulivat poistaneensa koneilta.

Englantilainen kuluttajansuojaan keskittynyt Which?Computing-lehti osti eBay:stä kahdeksan käytettyä tietokonetta. Lehden tutkimusryhmä löysi koneiden kiintolevyiltä 22 000 tiedostoa, jotka niiden käyttäjät luulivat poistaneensa koneilta.

Kun amerikkalainen NAID-järjestö vuonna 2017 tutki yli 250 käytettynä myytyä älypuhelinta, tablettia ja kannettavaa tietokonetta, se löysi lähes joka toisesta laitteesta käyttäjien yksityisiä tietoja. Luottokorttitietoja, yhteystietoja, käyttäjätunnuksia, salasanoja, verotustietoja, työhön tai yksityiselämään liittyviä henkilökohtaisia dokumentteja, valokuvia, videoita, sähköposteja ja selainten historiatietoja.

Tiedon salaaminen on vaarallista!

Amerikkalainen Phil Zimmermann kehitti 1990-luvun alussa jokamiehelle tarkoitetun ilmaisen salausohjelman, jolle hän antoi nimen PGP, Pretty Good Privacy. Ohjelma oli Internetissä kenen tahansa ladattavissa.

Pian mustapukuiset miehet tulivat vierailulle. Ja pian Zimmermann oli suuren valamiehistön edessä. Häntä syytettiin asekaupasta. Häntä syytettiin laittomasta aseviennistä.

Zimmermann ei suinkaan ollut vienyt maasta konetuliaseita, kranaatteja tai ohjuksia, vaan hän oli asettanut salausohjelmansa tarjolle nettiin. Yhdysvaltain hallitus piti salausohjelmaa sotatarvikkeena. Eikä sotatarvikkeita saanut viedä maasta ilman Yhdysvaltain ulkoministeriön lupaa.

Yhdysvaltain hallitus oli sitä mieltä, että salausohjelma auttaa sekä terroristeja että Yhdysvalloille vihamielisiä valtioita. Salakirjoitettua viestintää käyttämällä tietyt tahot voivat toimia Yhdysvaltoja vastaan. Huoli oli aiheellinen. Salakirjoitettua viestintää on vaikea, jopa mahdoton valvoa. Salakirjoitus on nettirikollisten työkalu, mutta samalla se on ehkä ainoa keino, jolla kansalainen voi varmistaa yksityisyytensä.

Kumpi on meille tärkeämpää: tehokas valvonta ja sen tuoma turvallisuus, vai oma yksityisyytemme - ja sen tuoma turvallisuus?

Älä turhaan juttele tekoälylle!

Ääniohjaus ja tekoäly eivät aina ole kovinkaan hyvä yhdistelmä. Amazonin markkinoima Echo on älykaiutin, jolla voi paitsi kuunnella musiikkia, myös ohjata älykodin laitteita ja tilata tavaraa Amazonin verkkokaupasta.

Älykaiutinta on myyty jo miljoonittain amerikkalaisiin ja eurooppalaisiin koteihin. Vuoden 2017 loppuun mennessä lähes 20 miljoonaa laitetta. Laitteessa on puhetta ymmärtävä digiapuri nimeltä Alexa.

Kun kuusivuotias teksasilainen pikkutyttö jutteli Alexalle ja kysyi voisiko se hankkia hänelle nukkekodin, tekoäly ryhtyi toimeen ja pian oven takana odotti 170 dollarin hintainen nukkekoti.

Paikallinen televisiokanava halusi kertoa tästä uutislähetyksessään, ja kun tv-toimittaja lausui lähetyksessä sanat Alexa ordered me a dollhouse, kaikki kuulolla olleet älykaiuttimet ottivat käskyn vastaan ja ryhtyivät kilvan tilaamaan nukkekoteja netistä.

Artikkelia taustoittivat:
Jarkko Saarimäki, johtaja, Kyberturvallisuuskeskus
Mika Viitaniemi, puheenjohtaja, Tietoturva ry
Petri Ikonen, arkistotoimittaja, YLE

Edit: Vaihdettu artikkelin pääkuvaksi k-logollinen kuva sekä korjattu Areena-linkitys ja lisätty linkkejä.

Keskustele