Hyppää pääsisältöön

Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

Taina Myllyharju esittää tähtilaiva USS Enterprisen viestintäupseeri Uhura sarjasta Star Trek.
Taina Myllyharju esittää tähtilaiva USS Enterprisen viestintäupseeri Uhura sarjasta Star Trek. Taina Myllyharju esittää tähtilaiva USS Enterprisen viestintäupseeri Uhura sarjasta Star Trek. Kuva: Taina Myllyharjun kotiarkisto Taina Myllyharju

Taina Myllyharju on ollut perustamassa ja kehittämässä useita taidemuseoita eri puolilla Suomea. Hänellä onkin monipuolinen kokemus kaikesta taidemuseoihin liittyvästä työstä, eikä häntä hirvitä tarttua uusiin asioihin. Taina Myllyharju johtaa myös hiljattain avattua, uutta Muumimuseota. Suomen "viralliseksi Muumimammaksi" hän ei olisi kuvitellut tulevansa. Hän on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

Kuvataide kiinnostanut ihan pienestä pitäen

Lapsuudessaan Raumalla hän piirsi paljon yhdessä Tiina-siskonsa kanssa. Siskokset pääsivät lasten- ja nuorten kuvataidekoulun oppilaiksi Raumalla. – Sain historiasta ja kuvaamataidosta kympin koulussa, joten ehkä nämä olivat enteitä siitä, että tarvitsen kumpaakin elämässäni.

Taina Myllyharjun Tiina-sisko on vain vajaan vuoden nuorempi siskoaan, ja Tainalle pikkusisko on tärkein ihminen maailmassa. Siskon kanssa on myös sama elämänjuoksu kuten sama opiskelupaikka Turussa ja sama työnantaja Tampereella. Koko opiskeluelämänsä ajan Taina kävi töissä ja toimi vielä ainejärjestön puheenjohtajana. Se ei estänyt viettäämästä hauskaa opiskelijaelämää.

Mikään asia ei ole vieras

Vanhemmat opettivat tyttärille paljon erilaisia kädentaitoja. Äiti askarteli, ompeli ja isä on eräänlainen self made man, joka on huolehtinut siitä, että kumpikaan tyttäristä ei jää pulaan. – Osaamme vaihtaa autonrenkaat ja tehdä ihan kaiken itse, riemuitsee Taina Myllyharju. Kädentaidot ja toimeen tarttuminen onkin ollut tärkeää, sillä Taina Myllyharju on käynnistänyt useamman museon ihan alusta lähtien itse.

- Lapsuutemme kesät teimme autoretkiä ympäri Suomea. Kesälomat matkustettiin Suomen eri kunnissa tutkimassa museot, kirkot ja muut nähtävyydet.

Visuaaliseen kulttuuriin tutustuminen lienee ollut jonkinlainen enne, sillä Taina Myllyharju on ehtinyt toimia taidemuseon johtajana useassa kaupungissa. Ensimmäisen virkansa hän sai Alajärveltä Etelä-Pohjanmaalta Nelimarkka-museosta. – Siellä sain tehdä kaikenlaista ja aloittaa ihan tyhjästä, sillä vakanssia ei ollut aikaisemmin olemassa. Minusta tuli museon ensimmäinen museolehtori, ja loin koko työn itselleni.

- Kun minut 1990-luvulla valittiin Salon Veturitallin museojohtajaksi, minulla oli jo monipuolinen kokemus museoon liittyvistä työvaiheista. Myöhemmin minut kutsuttiin Oulun taidemuseoon hoitamaan henkilöstöasiat kuntoon ja nykyään toimin Tampereen taidemuseon ja maailman ainoan Muumimuseon johtajana Tampereella, kuvailee Taina Myllyharju.

Scifiä ja pehmoleluja

- Lapsuudesta lähtien olen pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä. Olen edelleen suuri Star Trek -fani ja katson lasten kanssa avaruuselokuvat yhdessä. Oulun asuntomessujen päätösjuhliin pukeuduin viestintäupseeri Uhuraksi.

Toinen tärkeä harrastus on pehmonallejen kerääminen yhdessä Tiina-siskoni kanssa. Kun olimme pieniä ja olimme sairastaneet useampia lastentauteja, päätti isäni hävittää kaikki bakteereja keränneet nallemme polttamalla ne uunissa. Se oli hirveä tapahtuma, sillä Tiina ja minä katsoimme silmät itkuisina, kun nallemme poltettiin. Nykyään kutsumme tapahtumaa Rauhankadun Auschwitziksi, vaikka isä ei tykkääkään tästä nimestä. Nalleja olemme sen jälkeen ehtineet hankkia lisää!

Taina Myllyharjun kuudes kuva liittyy uuteen taidemuseorakennukseen, joka nousee Pyynikille. Hänestä on hyvin mieluisaa osallistua uuden taidemuseon konseptin kehittelyyn ja miettiä tulevaisuuden taidemuseon haasteita.

  • Avaruusromua: Palmut, hiekkaranta ja tähtikirkas yö

    Mitä on eksotiikka musiikissa?

    Mitä on eksotiikka? Mitä on eksotiikka musiikissa? 1950-luvulla se oli viihdyttäviä viuluja, intensiivistä tunnelmaa, villejä rytmejä ja salaperäisiä ääniä. Tuolloin levyillä soivat tunnelmat eksoottisilta kaukomailta: Aasiasta, Havaijilta, Amazonilta, Andeilta ja Afrikasta. Mutta musiikki ei ollut mitään kansanmusiikkia tai etnoa, vaan aitoa eskapistista viihdettä. Se oli eksoottista fantasiaa. Se oli epäaitoa muka-musiikkia. Se oli musiikillista kolonialismia. Mutta hyvin viihdyttävää, ja nykyään kuunneltuna mitä viehättävintä kitschiä ja campia. Ja eksotiikka viehättää yhä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Ne oli suunniteltu muuttuvaan maailmaan

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi.

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi. Niiden ei ollut tarkoitus olla ikuisia, vaan niiden rooli oli väistyä, kun tilalle tulisi jotakin uudempaa ja ehkä parempaa. Ne ovat värikkäitä ja sulavasti muotoiltuja tuoleja 1960-luvun alusta. Punainen, keltainen ja sininen. Edessä matala pöytä. Värikkäiden huonekalujen yläpuolella kuvassa lukee suurilla valkoisilla kirjaimilla: Optimistic Modernism. Optimistista modernismia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Asterix opettaa latinaa

    Asterix-kirjoja lukemalla voi suorastaan sivistyä.

    Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin.

  • Miksi opettelisin ranskaa?

    Ranskan kielen osaamisesta on paljon hyötyä ja iloa.

    Kaksikielisessä Suomessa saattaa tuntua ylivoimaiselta, että pitäisi vielä jaksaa opiskella useampia vieraita kieliä. Ranskalla on vaikean kielen maine. Ja mihin sitä edes nykyään tarvitsee? Englanti vaikuttaa välttämättömältä yleiskieleltä, jota kaikkien pitää osata, ja jolla pärjää missä vaan.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri