Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula – Kun vihapuhe muuttui väkivallaksi 1918

Maarit Tastula haastattelee Sirpa Kähköstä
Kirjailija Sirpa Kähkönen Maarit Tastulan vieraana aiheesta sisällissota. Maarit Tastula haastattelee Sirpa Kähköstä Kuva: Yle Sirpa Kähkönen

Miksi vihapuheeseen kannattaa suhtautua vakavasti? Siksi että sanat muuttuvat helposti teoiksi ja teot väkivallaksi. Suomen sisällissota sata vuotta sitten on tästä hyvä esimerkki. Kirjailija Sirpa Kähkönen näkee nykyajan vihapuheen taustalla osin samoja piirteitä kuin sata vuotta sitten.

Uusi keskusteluohjelma Flinkkilä & Tastula käsittelee ensimmäisessä lähetyksessä väkevää ja rankkaa aihetta: kun vihapuhe muuttui väkivallaksi vuonna 1918. Toimittaja Maarit Tastulan vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen.

Perhe kokenut sisällissodan vihan

Sirpa Kähkösen isoisä oli neljätoistavuotias, kun sisällissota syttyi. Hänen veljensä joutuivat ensin vankileireille, loikkasivat sen jälkeen Neuvostoliittoon ja kuolivat myöhemmin Stalinin puhdistuksissa.

Isoisä itse istui myöhemmin useampaan otteeseen vankilassa eikä koskaan vapautunut vihasta, jonka sisällissota ja sitä seurannut maan kahtiajakautuminen synnytti.

Suomen tuhoamisleireistä vaiettu

Sisällissodan jälkeen vankileireillä kuoli enemmän ihmisiä kuin itse sodassa. Oliko kyseessä kosto vai yritys piestä pahuus pois toisinajattelijoista vankileirien helvetissä?

- Meidän suomalaisten ei tarvitse mennä kauhistelemaan saksalaisia keskitysleirejä, koska meillä on ollut tällaiset tuhoamisleirit omassakin maassa, Sirpa Kähkönen muistuttaa.

- Leirien todellisuudesta vaiettiin, mikä on häpeätahra suomalaisessa journalismissa.

Viha on periytynyt

Sisällissodan synnyttämä viha on periytynyt sukupolvelta toiselle sekä valkoisten että punaisten suvuissa.

Kähkönen on itse onnistunut katkaisemaan oman sukunsa vihan ketjun kovalla ajatustyöllä.

- En tunne enää yhtään katkeruutta, enkä enää edes vihaa, vain tosi suurta surua sisällissodan tapahtumista.

Lähimmäinen ei tunnu lähimmäiseltä

Nykyajan vihapuheen taustalla Kähkönen näkee osin samoja piirteitä kuin sata vuotta sitten. Viha koukuttaa. Vihapuhe on helppoa, se ei vaadi syvempää analyysiä.

- Kun ihminen kokee, että ei pääse elämässään eteenpäin, että tiet ovat sulkeutuneet tai että toiset saavat paljon enemmän kuin minä, niin tässä on turhautumisen paikka. Samoin kuin sitten tietysti se, että ihmiset ovat työttömiä ja toivottomia monella paikkakunnalla.

- Näissä konflikteissa usein nähdään myös se, että viha riistäytyy käsistä ja eskaloituu kaoottisesti, kunnes tullaan pisteeseen, josta ei enää ole paluuta.

- Vihapuheen ensimmäinen seuraus on, että lähimmäinen ei tunnu enää lähimmäiseltä, Sirpa Kähkönen sanoo.

  • Säännöt facebook-ryhmälle Flinkkilä & Tastula - kohtaamisia

    Säännöt facebook-ryhmälle Flinkkilä & Tastula

    Facebook-ryhmän ilmapiiri on ymmärrystä lisäävä, yhteisöllisyyttä kasvattava ja argumentoiva. Ryhmässä jaetaan kokemuksia ohjelmassa käsitellyistä aiheista ja fb-ryhmän sisällöistä. Myös yhteisistä sukupolvikokemuksista keskustellaan.

  • Punaiset älkööt hakeko työpaikkaa!

    Punaisia naisia leimattiin propagandan avulla.

    Sisällissodassa harjoitettu propaganda oli erittäin mittavaa kummallakin puolen. Sisällissodan myötä kuva erityisesti punaisista naisista kärjistyi, koska naiset osallistuivat sotaan. Myös aseettomien punakaartin toimintaan osallistuneiden naisten kohtelu oli kovaa. Sodan jälkeen punaiseksi leimautuminen vaikeutti työpaikan saantia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Flinkkilä & Tastula

Katso, osallistu, liity Facebook-ryhmään

Yleisön lähettämiä kuvia ja tarinoita